Joulujuhlaa vietettiin sateisessa säässä 11.12.2003
|
Joulujuhlaa vietettiin torstaina 11.12. klo 18.00 alkaen pururadan metsikössä. Aiheena oli kurkistuksia jouluperinteisiin eri maissa. Yleisö siirtyi pienissä ryhmissä jouluisesta hetkestä toiseen. Vaelluksen jälkeen oli mahdollisuus nauttia sisällä glögiä ja pipareita. Postipajassa sai kirjoitella joulutervehdyksiä. Jouluvaelluksella mukana ollut mummo, Sirkka-Liisa Olkkonen, kirjoitti ajatuksiaan kirjeen muotoon heti joulujuhlan jälkeen: Oli märkää ja pimeää. Satoi taivaan täydeltä vihmaisesti rännänsekaisia, suuria vesipisaroita. - Tänä iltana en haluaisi mennä ulos mistään hinnasta. En lenkille ainakaan, moni sanoi sinä torstai-iltana 11.12.03. Kuitenkin, jos sille elämysmatkalle ei olisi lähtenyt, olisi jäänyt paljosta vaille. Kun Puurtilan koulun "koko väki", opettajat, henkilökunta ja ennen kaikkea oppilaat olivat rakentaneet taidolla kokemuksellisen jouluvaelluksen koulun ympärille ja sen valaistulle kuntopolulle. Airueet, matkaoppaat, ohjasivat jokaisen luokan vanhemmat, ystävät ja vieraat erikseen eri ryhmissä matkalle joulujulistuksella. Matka alkoi joulukortin, joulukuusen ja kynttilöiden historialla, miten niiden perinteet oli tänne Suomeen tullut. Pienet oppilaat enkelipukuihin pukeutuneena lauloivat innolla laulut joulusta, kuusesta ja kynttilöistä.  Vaellus jatkui. Polulla saatiin kuulla englantilaisen joulun historiasta. Toisen ryhmän oppilaat lauloivat siihen kuuluvat joululaulut taidolla suomeksi ja englanniksi. Matka jatkui. Tutustuttiin idästä päin tulleeseen Pyhään Nikolaukseen 300-luvulta, joka on merenkulkijoiden, kauppiaiden ja lasten suojelija. Nikolaus on vaikuttanut joulupukkihahmon muovautumiseen ja joululahjojen antamiseen. Seuraavaksi tuli valon ja hyvän tahdon Lucia-neidon vuoro, jota on myös pidetty sokeiden pyhimyksenä. Lucia-neidon pitkä historia on jatkunut tänne meidän päiviin jokavuotisena näyttävänä tapahtumana Ruotsista tänne tuotuna. Niin nytkin Puurtilan koulun 5. luokkalaiset esittivät taidolla Lucia-neidon tarinan ja laulut soivat melkein ammattimaisesti.  Matka jatkui. Tuli paimenet kedolla vastaan. Yksi karitsa oli kadonnut, jota hyvä paimen halusi lähteä etsimään. Paimenten esitys kuului selkeästi ja lampaiden "päkätys" oli jopa huvittavan aito. Sitten tultiin pääkohtaan. Enkelit tulivat ilmoittamaaan suuren ilon: Lapsi on syntynyt seimeen, maailman Vapahtaja. Menkää ja julistakaa kaikille ilosanomaa. Kadonnut lammaskin löytyi.  Airueet ohjasivat vaeltajat, "ilosanoman julistajat", pitkälle valontielle. Koulun väki oli valosoihduilla ja lyhdyillä valaissut kujan koululle asti. Siellä odotti kuumat jouluglögit.  Olipa se elämys! Ei siinä sadetta vaeltaja edes huomannut, niin tiivis ja mielenkiintoinen vaellus oli. Minkähänlainen se olisikaan ollut tunnelma, jos olisi ollut lunta ja pienoinen pakkassää! Mutta oppilaat säästä huolimatta esittivät innolla osansa ja olivat pukeutuneet enkeleiksi, paimeniksi kaikkiin eri kuvaelmien mukaisesti. Ei se näyttänyt ainakaan heitä haittaavan. Kiitos Puurtilan koulu elämysmatkasta! |
Toimittaja(t): Päätoimittaja
Muokattu: 7.1.2007 09:15