Suomen keskiaika 1150-1520 jKr.
|
Tehtävämme oli tutustua Suomen keskiaikaan ja tehdä siitä raportti/ tiivistelmä näille nettisivuille. Tässä on meidän aikaansaannoksemme. 1. SUOMI IDÄN JA LÄNNEN PURISTUKSESSA Katollinen kirkko jakkantui vuonna 1054 roomalaiskatolliseksi ja ortodoksiseksi kirkoksi. Roomaliskatollinen kirkko teki käännytys työtä lännessä ja ortodoksinen idässä ja Venäjällä. Nämä kaksi kirkkokansaa kilpailivat myös suomalaisten käännyttämisestä. Paavi haluaa suomalaiset katolliseen kirkkoon Paavin mielestä kaikki suomailset on pidettävä erossaa idän kirkosta ja paikallisen uskontonsa houkutuksista. Paavi lähetti Ruotrsin poliisille kiukkuisen käskykirjeen eli bullan, jossa hän valitti näin: suomaliset aina milloin vihollisten sotajoukot heitä uhkaa, lupaavat säilyttää krstinuskon ja pyytävät hartaasti saarnaajia ja kritillisen lain selittäjiä, sotajoukkojen vetäydyttyä kieltävät uskon, halveksivat saarnaajia ja halveksivat heitä kovasti. Naapurit kilpailevat Suomen omistuksesta Viikingit ja venäläset olivat perustaneet itätien varteen kaupungin nimeltä Novgorod. Sekä Novgorodin rikkaat kauppiaat että ruotsalaiset halusivat Suomen turkisrikkaudet. Suomi oli näiden kahden valtakunnan välinen rajamaa. Suomi ei ollut vielä tähän aikaan yhtenäinen valtakunta. Täällä elivät hämäläisten, karjalaisten, savolaisten ja varsinaissuomalasiten heimot. Nämä heimot kilpailivat keskenäänkin erämaiden omistuksesta. Hävitysretkiä länteen, kostoretkiä itään Karjalaiset tekivät yhdessä novgorodilaisten kanssa ryöstöretkiä Hämeseen, Turkuun ja jopa >Ruotsin suurimpaan kaupunkiin Sigtuunaan saakka. Hämäläiset taas kävivät Novgorodissa ryöstöretkillä. Risti rintaan, miekka vyölle ja matkaan 1200-luvun alkupuolella hämäläisetnousivat kapoinann piispa Tuomasta vastaan, joka yritti käännyttää heitä pakolla kristinuskoon. Silloin ruotsalainen sotapäällikkö Birger-jaardi kokosi suuren ristiretkeilijä joukon ja tekivät laovoinenn ristiretken Hämeseen vuonna 1239 tai 1249 rauhoittaakseen lopultakin kapinoivat hämäläiset. Novgorodilaiset hyökkäilivät yhä Karjalasta käsin Sisä-Suomeen. Karjalan rauhoittamiseksi tehtiin vielä kolmas ristiretki. Sen jälkeen vuonna 12293 ruotsalainen Tyrgils Knuutinpoika.Hän rakennutti karjalan suojaksimahtavan viipurin linnan. Suomi saa itärajan Taistelut Suomen omistuksesta jatkuivat vielä kauan. Ruotsalaisten ja novgorodilaisten jatkuva rettelöinti häiristsi itämeren kaupan käyntiä. Silloin saksalaiset sopivat sopiat rauhan Novgorodin ja Ruotsin välille, rauha solmittiin vuonna 323 Laatokan rannalla olevassa pähkinäsaaressa juhlalleseti ristiä sutelemalla "ikuisiksi ajoiksi". Suomesta tule Itämaa Nyt Suomi sai ensimmäisen kerran itärajan. Suomesta tuli Ruotsin maakunta, ja siitä aöettiin käyttää nimitystä "Itämaa". Vuodesta1362 suomalaiset saivat myös osalloistua Ruotsin kuninkaan vaaleihin, Suome halliittiin Ruotsin lakien muaan, ja katollinen uskonto vakiintui Suomessa. 2. KRISTINUSKO TULEE SUOMEEN Kristinusko eteni Suomea kohti hitaasti kahdelta suunnalta, idästä ja lännestä. Kaukaisesta Konstantinopolista levisi ortodoksinen uskonto pohjoiseen ja yli laajan Venäjän maan. Karjalan erämaihin vaelsi yksinäisiä saarnamiehiä, jotka kertoivat ihmisille uudesta uskosta. Heidän puheistaan tarttui suomenkieleen uusia sanoja kuten pappi, raamattu, pakana… Rannikon asukkaat puolestaan kuulivat ensimmäisinä roomalaiskatollisesta uskosta Ruotsista tulleilta kauppiailta. Uusi ukonto vanhan rinnalla Vanhat uskomukset elivät suomalaisten mielissä vielä pitkään uusien uskomuksien rinnalla. Joskus kuitenkin oli viisainta esiintyä uuden uskon kannattajana, sillä kristittyjen oli kielletty käydä kauppaa pakanoiden kanssa ja myymästä niille aseita. Kun suomalaiset halusivat myydä turkiksiaan ja ostaa muukalaisilta komeita rautamiekkoja, he ripustivat ristin kaulaansa uuden uskon merkiksi, ja niin kauppa alkoi taas käydä. 3.LEGENDA PIISPA HENRIKISTÄ JA TALONPIKA LALLISTA Näin kerrotaan piispa Henrikin kuolemasta: Oli tammikuun 20 päivä vuonna 1156. Erään maalaistalon pihaan saapui uupuneen hevosen vetämä reki. Reestä nousi hienosti puettu, outo mies. Mies halusi levähtää talossa ja pyysi ruokaa itselleen, nälkäiselle palvelijalleen ja hevoselle. Mies oli piispa Henrik ja talo rikas Lalloila. Talon emäntä Kerttu sätti vierasta ja kielsi näitä koskemasta uunon päällä oleviin ruokatavaroihin. Mutta piispa otti kuitenkin sen mitä tarvitsi: heinää hevoselle, leipiä uuni päältä ja olutta kellarista, heitti penningit maksuksi, lepäsi ja lähti. Talon isäntä ei ollut silloin kotona. Palattuaan hänen puolisonsa Kerttu kertoi koko jutun. Tästä vihastuneena isäntä otti reen ja kirveen ja lähti tavoittamaan piispa Henrikiä. Välimatka lyheni lyhenemistään. Kauhistunut palvelija kysyi, että pitäisikö piiskata hevosta kovempaan vauhtiin. Piispa Henrik ymmärsi kuitenkin loppunsa olevan lähellä ja neuvoi palvelijaa, piiloudu ja huolehdi ruumiistani kamppailun jälkeen. Lopulta Lalli sai piispa Henrikin kiinni köyliö järven jäällä ja surmasi hänet.  Lalli jahtaa piispa Henrikkiä 4. RISTIRETKET Ristiretkeilijöiden tiet 1100-luvulla Euroopan kansat valtasi suuri innostus lähteä ristiretkelle kaukaiseen Jerusalemiin. Pyhä kaupunki, johon Kristus oli haudattu, oli nyt turkkilaisten vallassa. Roomalaiskatollisen kirkon päämies paavi lupasi synnit anteeksi niille, jotka lähtisivät vapauttamaan Jerusalemia asein. Ristiretkeläiset saivat paavilta toisenkin tehtävän: loputkin Euroopan pakana kansoista oli käännytettävä kristinuskoon. Näihin kuulu myös kaukana pohjolassa asuva metsästelevien suomalaisten kansa. Paavin käskyä noudatti ruotsalainen Erik Jedvardinpoika. Hän päätti tehdä käännytysretken Suomeen yhdessä piispa Henrikin kanssa. Jos retki onnistuisi, siitä olisi hänelle hyötyä tulevissa kuninkaan vaaleissa. Ensimmäinen ristiretki Suomeen Elettiin luultavasti noin vuotta 1155. Eerik Jedvardinpoika ja piispa Henrik purjehtivat Suomeen pienen aseistetun joukon kanssa. Ei ole tietoa onnistuivatko he kastamaan suomalaisia kristityiksi vai kävivätkö he sotaa suomalaisia vastaan. Eerik palasi Ruotsiin ja piispa Henrik jäi vielä Suomeen järjestämään maan kirkollisia oloja. Tätä vaatimatonta ristiretkeä muisteltiin Suomessa kauan. Sankarit ja pahatekijät Eerik ja Henrik saivat tarinoistaan sankarillista hohdetta. Heitä kutsuttiin pyhimyksiksi ja suomalasispakanoita pahantekijöiksi. Satoja vuosia myöhemmin tarinat kirjoitettiin muistiin nimillä Pyhän Eerikin legenda, Pyhän Henrikin legenda ja piispa Henrikin surma virsi. Ne ovat ainoat kirjalliset tiedot ensimmäisestä Suomeen tehdystä ristiretkestä. Niiden perusteella historian tutkijoiden on pääteltävä totuus. Mitä ristiretkellä todella tapahtui? Pyhän Eerikin legenda kertoo ristiretkestä näin: Pyhä Eerik kokosi sotajoukot taisteluun kristillisten puolesta, otti mukaan piispa Henrikin Upsalasta ja purjehti Suomeen, joka siihen aikaan oli pakanallinen maa ja aiheutti paljon vahinkoa Ruotsille.  ristiretki kartta 5.SUOMALAINEN RITARIKULTTUURI Keskiajalla sotajoukkoihin tarvittiin paljon ratsumiehiä. Ratsumiehen varustus oli kuitenkin kallis. Niinpä Ruotsin kuningas Mauno Ladonlukko määräsi vuona 1280, että se, joka varusti sotajoukkoja varten haarniskoidun ja aseistetun ratsumiehen, saisi vapautuksen veroista. Tämä innosti Suomessakin rikkaita talonpoikia hankkimaan haarniskan, kohtuullisen miekan ja hevosen. Näistä ratsumiehistä muodostui Suomeen uusi ylimys luokka, vapaa sääty eli rälssi. Oikeus ja velvollisuus Kun rälssimiehen poika jatkoi isänsä ratsupalvelusta, alkoi kehittyä aatelissääty, jossa vero vapaus periytyi isältä pojalle. Kuningas antoi joillekin aatelismiehille asuttavaksi linna ja hallittavaksi läänin. Rälssimies sai kerätä verot omaan käyttöönsä. Vastineeksi hänen piti sodan yltyessä puolustaa valtakuntaansa ja pitää linnan varustus hyvässä kunnossa. Rälssimiehet olivat mahtavia miehiä, joilla saattoi olla käytössään omia sotajoukkoja. He hoitivat kuninkaan antamia tehtäviä Ja toimivat usein myös tuomareina. Rälssimiehen talossa Ne rälssimiehet, jotka eivät saaneet linnaa asuttavakseen, rakensivat puisen kartanon. Se muistutti kyllä vielä talonpoikaistaloa, mutta oli kooltaan kuin hirsi linna. Huonekaluja oli vähän, vai joitakin arkkuja, penkkejä, sänkyjä ja pöytiä, seinät taas olivat koristeellisia, ruokailuvälineet saattoivat olla hopeaa. Talon arvokkain huone oli suuri tupa. Rakennukset muodostivat umpinaisen ja neliskulmaisen pihan, jota oli tarpeen vaatiessa helppo puolustaa. Jotkut rälssimiehet rakennuttivat myös kivisiä asuinkartanoita. Rälssimies harjoitteli aseiden käyttöä, kävi miehineen karhu- ja hirvijahdissa ja pyydysti lintuja. Kun hän kiersi verotus- ja käräjämatkoilla, talon emäntä huolehti kartanosta. Arkinen elämä oli hyvin samanlaista kuin talonpoika arjesta. Naiset leipoivat, tekivät olutta ja kehräsivät ja kutoivat palvelusväen kanssa. Mutta silloin kun järjestettiin juhlat, pukeuduttiin hienoihin asuihin. Soittoniekat soittivat, tanssittiin ja laulettiin. Kokonaisia eläinten ruhoja paistettiin vartaassa. Ruuassa oli paljon suolla ja mausteita, ja olut oli suosittu juoma. Silloin kun juhla väki humaltui, saatettiin sukujen välisiä riitoja ratkoa aseet kädessä. Suomessa asui monia ulkomailta tulleita rälssisukuja, mutta myös eräät suomalasissuvut nousivat rälssisäätyyn. Näitä oli muun muassa Taivastien, Kurkien, Hornien, Särkilahtien ja Karpalaisten suvut.  keskiajan ritari 6.KATOLINEN KIRKKO, PYHIMYKSET JA LUOSTARIT Katolinen kirkko Keskiajalla uskonto turvasi ihmisten elämää levottomissa oloissa. Kirkko loi säännöt, joita noudattamalla oli mahdollista päästä taivaaseen. Kirkon siunaus nimittäin oli tärkeää. Sääntöjä kannatti noudattaa, nimittäin kirkolla oli rankaisuvaltaa ja se saattoi määrätä vaikkapa sakkoja sääntöjen rikkojalle. Tosi vakavasta rikkomuksesta seurasi paavin julistama panna eli kirkonkirous. Silloin ihminen suljettiin pois kirkon piiristä ja ihmiset lopettivat yhteydenpidon hänen kanssaan. Kamalaa...! Rikkaat ihmiset ja kuninkaat antoivat kirkolle maatiloja ja kalliita lahjoja. Näin kirkollakin oli maallista omaisuutta ja valtaa. Kirkko pystyi vaatimaan talonpoikia ja ja porvareita osallistumaan kirkkojen rakentamiseen ja koota veroina kymmenykset heidän heidän kaikista tuloistaan. Pappi oli tärkeä henkilö joka muun muassa kastoi lapset, vihki avioliittoon, jakoi ehtoollisen ja antoi sairaille voitelun. Pyhimykset Keskiajalla pyhimykset olivat ihmisille tärkeitä esikuvia hyvässä ja ja oikeassa kristillisessä elämässä. Pyhimykset olivat ihmisiä, joidenka katsottiin eläneen erittäin pyhää elämää ja jonka ajateltiin pääsevän taivaaseen marttyyrien tapaan.(Marttyyri: uskonsa puolesta kuollut ihminen) Ihmiset ajattelivat, että pyhimykset pystyivät auttamaan maan päällä eläviä ihmisiä heidän huolissaan. pyhimykseksi pystyi julistamaan paikallinen piispa, mutta myöhemmin sen pystyi tekemään vain ja ainoastaan paavi. Pyhimyksen ruumiilla uskottiin olevan erityisiä voimia. (yliluonnollisia, joita ei tavallisilla ihmisillä ollut) Luostarit Luostarit perusrivat alunalkaen kerjäläisveljet, jotka elättivät itsensä kerjäämällä ja he saarnasivat Jumalan sanaa.Heillä oli asunaan ainoastaan pitkä kaapu ja sandaalit.He olivat suosittuja kansan keskuudessa, ko9ska he auttovat ihmisiä. Ensimmäisen luostarin he perustivat 1200-luvulla Turkuun ja he omistivat sen Pyhälle Olaville. Turun luostari ei ollut kuitenkaan tärkeen luostareista, vaan tärkein oli Naantalin naisluostari. Naanatlin luostari perustettiin 1400-luvulla. On aika hassua, että sen torni on kuitenkin tehty 1700-luvulla. Naantalin luostarin johtaja oli nainen. Naisjohtajaa kutsuttiin abbedissaksi ja uutta kokelasta noviisiksi, miesjohtajaa sanottiin apotiksi. Naisluostareissa oli myös miehiä, jotka hoitivat papin tehtäviä. On harmillista, että nunnat eivät saaneet kierrellä kansan keskuudessa niin kuin kerjäläisveljet, mutta luostarit olivat kuitenkin ainoita paikkoja, joissa naiset voivat opiskella, joten ei kai siinä ollut valittamista. Sitä paitsi luostareissa opetettiin lukemaan, kirjoittamaan ja viljelemään lääkekasveja. Luostareissa oli myös säännöt (tosin aika tiukat): piti pysyä kuuliasena, köyhänä ja naimattomana. Tuon lupaukseen antaneiden nunnien piti pitää kultaista sormusta merkkina siitä, että hän on niin sanottu "Jumalan morsian". Heiltä leikattiin myös hiukset ja heidät puettiin sarkamekkoon. Naantalin naiset kutoivat vuodessa noin 25 00 paria sukkia! Uskomatonta. eikö?Tiestitkö muuten, että kotoisia kissojamme ei olisi, jos ne eivät olisi saaneet turvaoaikkaa luostareista!  Valamon luostari 7. KOULUNKÄYNTI Koulu alkoi kello 5 aamulla ja loppui 17.00.Ei ollut pulpetteja joten oppilaat istuivat lattialle levitettyjen olkien päällä.Keskiajalla opiskeltiin kuuntelemalla:opettaja luki ääneen ja oppilaat pänttäsivät tietoa päähän toistamalla kuulemansa kuorossa.Keskiajalla kouluissa tärkeä opetusväline oli piiska.Lukeminen ja kirjoittaminen olivat harvinaisia taitoja.Kouluja oli keskiajalla hyvin vähän ,ne toimivat kirkkojen ja luostarien yhteydessä.Vanhin koulu Turun katedraali koulu.Sen toiminta alkoi 1200-luvulla.Ensimmäinen suomea varten painettu kirja oli nimeltään Missale Aboense,Turun messukirja,jonka teksti oli latinan kieltä.Se painettiin 1488 Lyypekissä.Koulupojat hankkivat rahat järjestämällä esityksiä ja laulamalla lauluja.kuuntelijat maksoivat heille mielellään esityksistä..Kirjat oli koristeltu värikkäillä alkukirjaimilla ja niiden sisään oli piirretty uskonnollisia kuvia.Kouluissa opetettiin keskiajalla latinaa,kirkkomusiikkia ja kalenterin tuntemusta.Näitä taitoja tarvittiin erityisesti papin tehtävissä.Viipurissa,Raumalla ja Porvoossa oli ns. kaupunkikouluja. Pariisissa suomalaiset opiskelijat näkivät mahtavan Notre Damen kirkon ja yliopiston hienot luentosalit.Kotimaahan palattuaan heillä oli paljon kerrottavaa. 8. TURKU Jo 1200-luvulla Turkuun rakennettiin mahtava tuomiokirkko.Kun kirkko vuonna 1300 vihittiin,Turusta tuli koko Suomen keskus.Kirkon ympärille rakennettiin 1400-luvulla soikea kehämuuri,jossa oli kuusi porttia ja komeita rakennuksia piispaa ja pappeja varten.Tuomiokirkon lattian alla on kuolleiden valtakunta.Sinne oli vuosisatojen ajan haudattu noin 4500 vainajaa.Vuonna 1784 hautaaminen kirkon lattian alle kiellettiin.Tuomiokirkko on kokenut monia vaiheita.1318 vuonna venäläiset polttivat kirkon,mutta tarmokas piispa Hemming korjautti sen.1500-luvun alussa tanskalaiset merisissit hyökkäsivät Turkuun ja ryöstivät kaikki kirkon aarteet ja jopa sen kupariset kattolevyt. 9. KAUPANKÄYNTI, KAUPPAKESTIT JA TORIT Jo tuhat vuotta sitten Lounais-Suomessa Aurajoen rannalla oli vanha kauppapaikka.Se oli kaukana rannikosta,ryöstelevien meririsvojen ulottumattomissa,eikä sillä ollut edes nimeä.Sitä sanottiin vain toriksi eli Turuksi venäläisiltä opitun torzek-sanan mukaan,joka tarkoitti juuri kauppapaikkaa.Aikojen kuluessa joki madaltui ja kauppapaikkaa siirrettiin lähemmäs rannikkoa.Kauppiaat rakensivatjoen varrelle tavaroitaan varten ranta-aittoja ja pieniä turvekattoisia tupia asumuksineen.Tämä paikka oli Suomen ensimmäisen kaupungin Turun alku.Kauppiaita ei arvostettu,koska he ottivat voittoa.Sitä pidettiin huijaamisena.Kevään tullen Turkuun purjehti saksalaisia kauppalaivoja.Ensimmäisillä laivoilla tulivat kauppakestit,kauppiaat,jotka viipyivät Turussa vain keväästä loppusyksyyn. He asuivat jonkun kaupunkilaisen luona eli pitivät kestiä.Kesäkuun 17.päivä Turkuun johtavilla teillä tungeksi väkeä.Seuraavana päivänä olisi pyhän Henrikin juhla.Saksalaiset kauppiaat saivat luvan jäädä pysyvästikkin asumaan Suomeen,vilkastuttamaan kaupankäyntiä.Suurin osa Turun kauppiaista oli pian saksalaisia.Turussa oli keskiajan lopulla kolmisen tuhatta asukasta.Saksalaisten kauppiasperheiden rinnalle nousi myös muutamia suomalaisia kuten esimerkiksi Suurpäät ja karvataskut.Kaupungeissa asui kauppiaiden lisäksi käsityöläisiä kuten suutareita,nahkureita,kultaseppiä,kannunvalajia,padanvalajia,miekanhiojia ja kankureita.Vain kaupunkilaiset saivat käydä ulkomaankauppaa ja harjoittaa käsityöläisammatteja.Kauppiaita ja käsityöläisiä sanottiin porvareiksi.Varakas väki asui kaupungin keskustassa kivitaloissa,suurin osa taloista oli kuitenkin matalia,turvekattoisia tupia.Kaupungeissa oli myös palvelusväkeä ja merimiehiä.Keskiajalla yritettiin huolehtia köyhistä ja sairaista ihmisistä,Turussa lähellä luostaria oli Pyhän Hengen talo jossa kerjäläiset,vanhukset,sairaat ja orpolapset saivat turvapaikan.Myytävät tavarat kuten voi ja kuivattu kala säilytettiin puisissa tynnyreissä.Tärkeä kauppatavara olivat myös nahkat.Raati tarkasti,että käytetyt painot ja mittarit,puntari,kappa ja kyynärä,olivat kunnossa,ja se määräsi tavaroiden hinnat.kaupankäynnin piti olla rehellistä. 10. HANSALIITTO Saksalaiset hallitsivat Itämeren kauppaa 1200-luvulta lähtien.Itämeren rannoille syntyneet mahtavat kauppakaupungit perustivat liiton,jota kutsuttiin hansaksi.Sen päämääränä oli tehdä kaupungeista niin rikkaita kuin oli mahdollista.Hansan pääpaikkana oli Lyypekki.Saksalaisia kauppiaita oli mm.Tukholmassa.Visbyssä,Riikassa,Bergenissä ja Tallinnassa.Parhaimpaan aikaan hansaan kuului noin 70 kaupunkia. Hansalla oli yksinoikeus suolan myyntiin Itämerellä.Sellaiset ruokatavarat kuin voi,kala ja liha pilaantuivat helposti,ellei niitä suolattu.Suolasilli olikin hansan tärkeimpiä myynti tuotteita.Katollisilta lihan syönti oli yhtenä kuukautena kiellettyä,ja silloin syötiin silliä.Kala kuljetettiin Lyypekistä Hampuriin ja sieltä Elbejokea pitkin muualle Eurooppaan.Silliä myytiin valtavat määrät.Hansakauppiaat rikastuivat,ja heillä oli varaa rakentaa yhä parempia laivoja,jotka ottivat yhä suurempia lasteja. 11.LINNAT Hämeen linna  Hämeen linna kuuluu Suomen keskiaikaisiin valtakunta linnoihin. jotka rakennittin 1200-luvun lopulla. 1700-luvulla linnaa korotettiin ja ympäröitiin kehämuurirakennuksilla. Linna on rakennettu suurimmaksi osaksi punatiilestä. Hämeen linna oli vankilana vuosina 1837-1972. Kun vankilasta "luovuttiin". aloitettiin tutkimus ja restaurointityöt, jotka saatiinnpäätökseen vuonna 1988. Linnassa esitellään mm. kivi-ja rautakauden löytjä ja hämeen rautakautista kehitystä. Hämeen linnan rakennushistoria on jatkunut jo noin 700 vuotta. paksuissa muureissa voi yhä nahdä eriaikojen rakennustyylejä. Linna on kunnostettu vanhaan asuunsa. Ajatella, että vieras voi kulkea samoissa huoneussa missä on eletty jo keskiajalla! Turun linna  Turun linnaa alettiin rakentamaan 1280-luvulla. Tuolloin vedenpinta oli kome ja puoli metriä korkeammalla ja linnan paikaksi valittiin kallioinen saari Aurajoen suulta. Tuolloin se ei oikeastaan ollut vielä linna, vaan Ruotsin kuninkaan käkynhaltijan sotilaiden linnaleiri. Vuosisatijen kuluessa linnaleiristä kasvoi jyhkeä harmaakivi linna. Linnan värikkäintä aikaa oli, ku Suomen herttua Juhana asettiu sinne asumaan ja aloitti uuden vaiheen sen rakentamisessa. Tuolloin he saivat aikaan linnan ylimmän kerroksen juhlasalit, kuninkaan salin ja kuningattaren sali. Ikävä kyllä Turun linna vaurioitui pahasti pommituksessa vuonna 1914. Sodan jälkeen linnaa alettiin korjata. Suurin osa liinnan houneesta entisöitiin alkuperäiseen asuunsa. Suurin osa linnan huoneista entisöitiin alkuperäiseen asuunsa. Turun linnassa on näytillä niin linnan, kuin myös koko Suomen historiaan liittyviä esineitä, pukuja, koruja ja muuta vastaavaa. Olavin linna  Olavin linna on saanut nimensä kristinuskoon kääntyneen norjalaisen viikinkipäällikön Pyhä Olavin mukaan. Hän oli Pohjoismaiden ”suosituin” pyhimys. Linna perustettiin vuonna 1475 turvaamaan Ruotsi-Suomen valtakunnan itärajaa. Linna on kokenut historian ”aikana” sekä Ruotsin että Venäjän herruuden. Savonlinnassa sijaitsevan Olavinlinnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1475. Linnan viidestä tornista on jäljellä enää nykymuodossa kolme. Linna on rakennettu pienelle Saimaan kalliosaarelle. Viipurin linna  Viipurin linnaa aloitettiin rakentamaan ruotsalaisten tekemän kolmannen ristiretken jälkeen 1300-luvulla. Paikaksi valittiin Viipurinlahden ja Suomenvedenpohjan välinen salmi. Aluksi se oli vain tornilinna. Linna toimi Ruotsin vallan itäisimpänä linnakkeena venäläisiä vastaan, ja olikin varsin usein uhattuna. 1700-luvun alkupuolella joutui piiritetyksi ja vaurioitui. Päälinnaa korjattiin, mutta jo 1800-luvun puolivälissä linnassa riehui tulipalo. Linnan rakentaja oli ruotsalainen Torkkeli Knuutinpoika. 12. TAVALLISEN KANSAN ELÄMÄ Avioliitto Avioliitolla oli erilainen merkitys keskiajalla kuin nykypäivänä. Keskiajalla avioliitto oli eräänlainen liiketoimi, ja tunteilla ei ollut mitään merkitystä. Kaikissa sopimuksissa ja oikeuksissa morsian tuntuu olevan ainoastaan jonkinlainen ”räsynukke” tai välikappale. Avioliiton solmimisessa ja vahvistamisessa oli neljä laissa määrättyä vaihetta: kosinta, kihlaus, naittamistoimi ja hääjuhla. Yleensä avioliitto kesti toisen puolison kuolemaan saakka, joten oli paljon naisleskiä, sillä yleensä miehet olivat vanhempia. Normaalisti lesket avioituivat pian uudelleen. Avioliiton purkaminen oli lähes mahdotonta. Ruoka Tärkeimmät ravinnonlähteet olivat kala, liha ja viljatuotteet. Kala säilyi erittäin hyvin kuivattuna ja suolattuna, ja sitä oli helppo kuljettaa esimerkiksi torille myytäväksi. Kalaa syötiinkin keskiajalla enemmän kuin nykyään. Kalaa voitiin syödä kypsentämättömänäkin. Lipeässä liottaminen on keskiaikainen säilöntäkeino. Yleisimpiä vihanneksia olivat mm. kaalit, sipulit, nauriit ja herneet. Puurokin oli osa ihmisten päivittäisestä ravinnosta ja siihen saatettiin lisätä esimerkiksi lihalla. Huonoina aikoina, jolloin ruoka oli vähissä ja rahat lopussa, puuroa täydennettiin mm. jäkälällä ja petulla. Puuro tehtiin yleensä karkeaksi jauhetuista jyvistä. Maitoa saatiin lehmistä, lampaista ja vuohista. Eläinten määrä tosin oli aika vaatimatonta, eikä maitoa aina oikein riittänyt juotavaksi. Usein maidon annettiin hapantua piimäksi ja siitä piimästä voitiin tehdä vaikkapa kotijuustoa. Lihaa syötiin keitettynä, savustettuna, paistettuna ja tietysti myös suolattuna. Myös makkaroita valmistettiin. Oli harmillista, että aina ruuan pilaantumista ei voitu estää, ja jos ei ollut varaa ostaa mausteita, joilla voisi peittää pahaa makua ja hajua, sekä kaunistaa ruuan ulkomuotoa. Lapset Lapsen syntymä oli erittäin iloinen tapahtuma. Kuolema tai erossa aiheutti etenkin lapsen äidille suurta tuskaa. Oli se ja sama oliko lapsi tyttö vai poika; kummankin kuolemaa surtiin yhtä paljon. Lapset olivat perheille tärkeitä. Lasten elämä ei kuitenkaan ollut aina ihan ruusuilla tanssimista, sillä jotkut ihmiset olivat väkivaltaisia ja kulkutaudit riehuivat melkein koko ajan. Kirkkokin loi elämäntavat, säännöt ja rangaistukset, mutta ei oikeastaan huomioinut erityisemmin lasten hyvinvointia. On kamalaa, että lasten murhat eivät olleet harvinaisia keskiajalla. Usein naimattomat maalaistytöt synnyttivät paljaalla maalla ja jos lapsi ei ollut jo silloin kuollut se kuoli hyvin nopeasti. Asusteet Vaatteiden materiaaleina käytettiin pellavaa, villaa, silkkiä ja nahkaa. Kankaita tehtiin itse ja varakkailla ihmisillä oli mahdollista ostaa kalliita kankaita ulkomailta. Kankaat olivat erittäin arvokkaita, riippumatta siitä, olivatko ne omatekoisia tai ostettuja tuontitavaraa. Kankaitten piti olla tiiviitä ja erittäin kestäviä. Kankaiden ja lankojen valmistus oli aikaa vievää. Varsinkin rikkaat käyttivät yleensä pitkiä ja laahaavia pukuja. Naisen pukuun kuului paita, aluspuku, viitta, turkisvuorauksia, sukat ja sirot tossukengät. Miehen pukuun kuului paita tai kolttu, pyöreä tai puolipyörä viitta, keskiajalle tyypillinen päähine: häntähuppu ja suippomalliset kärsäkengät. Lapset puettiin kolttuun, joka oli tehty pellava tai villakankaasta. Keskiajan ihmiset pitivät voimakkaista väreistä kuten esimerkiksi taivaansinisestä ja punaisesta. Kankaat värjättiin kasveilla. Vyö oli tärkeä yksityistä puvussa. Tiesitkö että keskiajallakin leikittiin lumisotaa! Lähteet: Aikamatka Suomen historiaan, google ja netti |
Toimittaja(t): Mikko Maula, Aada Malinen ja Taija
Luotu: 28.1.2005 10:07
Muokattu: 3.2.2005 20:56