|
|
Odota...
Odota
Ei, älä vielä menee, odota vielä vähän aikaa
odota, että aika menee ohi ja lepytelty sielumme
jäädyttää meidän kiivaat luontemme, ja tuo meidät maahaan
ja sen typerä rutiini joka säätää ja määrä päivät ja yöt
ja tekee meistä tavallisia ihmisiä, kuolevaisia.
Odota vain pieni hetki
anna että hiljaisuus ikuistaa meidän täydelliset hetket
meidän sielumme yhtyminen valvotuissa öissä ,
keskustellen näkymättömän langan kautta.
Intohimon lanka, varma ja kestävä intohimo jota aika ei tapa
Vain auttaa vahvistamaan , ettei etäisyys tuhoaisi sen, vain auttaisi ravitsemaan.
Odota vielä hetki
kunnes lämmin muistosi kristallisoi meidän hetkemme
ja säilytä niitä kuin salaista aaretta, ettei kukaan niitä löydä ja himoitse
huolehdi hyvin niistä hetkistä , jossain paikassa pääsi ja sydämesi välissä
siellä missä sielu sijaitsee
odota että aika kertoo sinulle sen, että tunnet tulet kasvamaan ja antamaan elämällesi merkitystä.
Odota, älä lähde vielä, aamu ei ole vielä koittanut
yö on suuri ja rajaton, se on meidän, vain meidän,jokainen minuutti kuluu hitaasti,
koska ei voi nähdä paljonko kello on...
huone on pimeä, mutten ole nähnyt ikinä niin paljon valoa
makeaa valo ja saman aikaisesti niin dominoivaa, joka tulee ,silmistäsi,
kietoutuneista kädestäsi , pehmeästä äänestäsi,
hymystäsi jossa lepään ikuisesti
Valo kietoutuu minuun kuin verkko,
ja tunnen itseni tuuditetuksi kuin lapsi kehdossa,
suljen silmäni nähdäkseni sinut paremmin ja yhtäkkiä
menneisyys kulkee luomieni alla
kuin kiihtynyt elokuva ja näen itseni 18-vuotiaana
uneksien tulevasta , kuvitellen kaikki mitä minusta on tullut,
ja hetkessä palaan nykyaikaan ja jään tähän liikkumatta
kuin patsas odottaen että aika kuluisi ja mikään ei muuttuisi
Odota vain yksi, pari minuuttia
ikuista tämä halaus, kaiverra sen muistiisi
sitä varten että huomenna ja sen jälkeen
pystyisit tuntea sen uudestaan,
halaus joka auttaisi tukisi ja suojelisi sinua
tuntisit itseäsi rakastetuksi ja halutuksi kuin äiti joka rakasta lasta,
aina hiljaisuudessa menettämättä ikinä malttia , veloittamatta ,
pyytämättä, ainoasta antaa, antaa, antaa..
Odota vielä.. piilottaa kaikki,
vie tuoksuni kotiin ja piilota sen laatikoon
älä kerro kenellekään että himoitsen sinua
älä antaa puhua minusta, älä kuuntele mitä toiset sanovat,
eivät ole meidän keskuudessamme, vain me olemme täällä,
se on meidän elämämme ei se mitä toiset halusivat että olisi
elä jokainen minuutti intensiivisesti kaikessa salaisuudessa
tee kuten runoilija joka julkaisi teoksensa kuoleman jälkeen ettei
kukaan häntä tuomitsisi tai voisi osoita sormella.
Säilytä minua hyvin, sinua lähellä aina lähellä
vaikka en näkisin tai sinä et puhuisi minulle, olen tuossa
vieressäsi , kuin Venus aina kuun takana kun aamunkoita ja yö nousee
hiljainen, mahtipontinen, tahdikas, henkäys, hymy suudelma huulillesi
anna minun olla siinä, siinä sinä minut näet
Ja läsnäoloni varma ja turvallinen sydämessäsi
tuo sinut aina takaisin luokseni
meidän käsien lämpö kietoutuneita toisiin
huuleni huulissasi , katseeni vartalossasi, asuu sinussa ikuisesti
mutaa odota vielä vähän aikaa, odota....
koska odotus on aika jolloin vahvistamme ja rakennamme tulevaisuutemme
ja se on aina vähän, silloin kun on niin paljon annettava ja saatava..
|
Toimittaja(t): Ilídio Flores
Luotu: 19.11.2007 11:48
Muokattu: 19.11.2007 11:48
|
