HYVÄÄ UUTTA VUOTTA SUOMEN ITSENÄISEN TASAVALLAN KANSALAISET! Nyt voimme juhlia, sillä Suomi on viimein itsenäistynyt! Eilen, kaikkien jo odotellessa vuoden vaihtumista, Leninin bolsevikkihallitus myöntyi päästämään Suomen Venäjän ikeestä. Viime vuosi on ollut tapahtumarikas koettelemus, eikä lähes mikään ole enää ennallaan. Tässä lehdessä kertaamme vuoden 1917 tapahtumia Suomessa.
Nälänhätä on jatkunut Suomessa jo pitkään ja moni on jäänyt työttömäksi. Kaikki on kortilla, jotta pystyttäisiin takaamaan kansalle edes hiven suuhun pantavaa. Olot ovat epävakaat ja sosialismi valtaa alaa. Pimeä kauppa rehottaa, sillä rikkaimmilla on rahaa ostaa ruokaa, jonka kaksinaamaiset kauppiaat heille varaavat. Mellakoita on jo syttynyt, varsinkin suurissa kaupungeissa ja varastoja on ryöstetty. Ihmisillä on nälkä ja vilu, kaikki ovat köyhiä, eikä heidän hätähuutoaan tunnuta kuulevan. Tätä on jatkunut jo pitkään ja rahan arvon heittelehtiminen saa kaikki keinottelemaan vähempiosaisten rahoja itselleen.
Maaliskuussa Venäjällä syttyi vallankumous ja tsaari Nikolai II joutui luopumaan kruunusta. Hänet ja hänen perheensä vangittiin ja kuljetettiin Siperiaan. Venäjälle nimitettiin väliaikainen hallitus, joka päätti lopettaa sortotoimet ja venäläistämisen Suomessa. Oltiin helpottuneita. Pian Suomessa hallinnut kenraalikuvernööri Seyn vangittiin ja myöhemmin hänet saateltiin Suomenlahdelle kalojen kanssa juttelemaan. Alettiin puhua itsenäistymisestä, mutta ei haluttu hätiköidä, vaan seurattiin, mihin väliaikainen hallitus ryhtyisi. Suomeen nimitettiin kesällä SDP voittoinen senaatti, jonka puheenjohtajaksi valittiin Oskari Tokoi. Hallitus sai kesällä ajettua läpi valtalain, jolloin korkein valta siirtyi eduskunnalle lähes kaikissa asioissa. Venäjän väliaikainen hallitus kuitenkin käytti kyseenalaista, tsaarille kuulunutta valtaansa ja hajotti tämän Suomen itsenäistymistä enteilevän merkin.
Ajat olivat levottomat ja lakkoja oli lähemmäs viisisataa vuoden aikana, kun työläiset vaativat itselleen oikeuksia ja huono viljasato pahensi nälänhätää. Lokakuussa Pietarissa alkanut bolsevikkien vallankumous, jota johti Leninin nimellä tunnettu mies, antoi uusia toiveita itsenäistymisestä, sillä Suomen porvarit eivät halunneet sosialismin leviävän maahamme. Marraskuussa alkoi yleislakko, sillä lähes koko työväestö oli sosialismin kannalla. Saman kuun 15. päivänä uusi eduskunta otti vallan kokonaan käsiinsä valtalain nojalla. Itsenäisyyssenaatin johtoon asettui Siperiasta palannut P. E. Svinhufvud. 4.12. esitettiin, että Suomen hallitusmuodoksi tulisi riippumaton tasavalta. Ehdotus hyväksyttiin, ja 6.12. pidetyn äänestyksen nojalla eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi. Sitä ei kuitenkaan uskallettu juhlia, sillä mikään muu valtio ei suostunut myöntämään itsenäisyyttä, ennen kuin Venäjä olisi sen vahvistanut. Suomessa myös pelättiin, että Venäjä ei myöntäisi Suomen tasavaltaa, vaan käskisi maassamme yhä olevat venäläissotilaat liikkeelle.
Venäjälle lähetettiin valtuuskunta tiedustelemaan bolsevikkien kantaa. Leninin toivottiin myöntyvän Suomen pyyntöön, sillä Suomi oli antanut Leninin pitää maassamme kokouksiaan. Sitä paitsi bolsevikkien oli ymmärrettävä, että Suomi myönsi bolsevikkihallinnon, kun se kysyi näiltä lupaa. Joulukuun viimeisenä päivänä, eli eilen, sai Svinhufvud seurueineen kolmen tunnin viluisen odottelun jälkeen tietää, että Suomi oli viimein itsenäinen! Muiden maiden myöntämistä odotellessa, juhlikaa, Suomen kansa!
|
Toimittaja(t): Heini Karvinen 8D
Muokattu: 29.10.2001 11:38