5.14 HISTORIA
Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta,
oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä
maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine.
Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen
perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä
pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat
aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena
historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia.
Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen
kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen
merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.
Opetuksen tavoitteet
Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset
tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset
• näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana,
kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan
historiatietoisuuttaan
• osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen
monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden
• osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista
lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta
• ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta
• saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä
toimintaan vastuullisena kansalaisena.
Arviointi
Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän
keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan
valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen
tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja
tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden
asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.
Pakolliset kurssit
1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)
Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä
• ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen
• tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan
• tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.
Keskeiset sisällöt
Esihistoria – pyyntikulttuurin aika
• ihmisen kehitysvaiheet
• keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa
Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset
• työnjako ja kulttuurin synty
• suurten jokilaaksojen kulttuurit
Välimeren talousalue antiikin aikana
• Kreikan talouselämä
• Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi
• orjuus ja antiikin ajan tekniikka
Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä
• feodaaliyhteiskunta
• keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki
Löytöretket
• löytöretkien edellytykset ja seuraukset
• maailmantalouden syntyminen
Teollistuva maailma
• tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet
• muutokset sukupuolten työnjaossa
• yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset
• muutokset kaupunkirakenteessa
Globaali kulutusyhteiskunta
• raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen
• massatuotanto ja kulutusyhteiskunta
• sosialistinen suunnitelmatalous
• kolmannen maailman muotoutuminen
• kasvun rajat ja uudet haasteet
2. Eurooppalainen ihminen (HI2)
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen kulttuuriperintöön
• ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana
• osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä
• tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia
• tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.
Keskeiset sisällöt
Antiikin aika
• demokratian synty
• antiikin kulttuuri
Keskiajan yhtenäiskulttuuri
• keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri
• uskonnon merkitys kulttuurissa
Uuden ajan murros
• renessanssi ja tiedon vallankumous
• uskonpuhdistus
• barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä
• luonnontieteellisen maailmankuvan synty
Valistuksen aikakausi
• valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen
• Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö
Aatteiden vuosisata
• keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
• tiede uskonnon haastajana
• porvariston vuosisata
Nykyaika
• kulttuurin pirstoutuminen
• populaarikulttuuri massaviihteeksi
3. Kansainväliset suhteet (HI3)
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa
• ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita
• ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa.
Keskeiset sisällöt
Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset
• kansainvälisen politiikan peruskäsitteet
• imperialismin teoria ja käytännöt
• ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan
Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
• eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot
• toinen maailmansota seurausilmiöineen
Kylmä sota
• kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina
• kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat
• kylmän sodan kriisien luonne
• Saksa kylmän sodan näyttämönä
• Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa
Uusi epävarmuuden aika
• Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen
• kansainväliset rauhanpyrkimykset
• kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa
• Lähi-idän ongelmakenttä
• Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa
• uudet kansainväliset rakenteet
4. Suomen historian käännekohtia (HI4)
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset
• osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan
• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.
Keskeiset sisällöt
Ruotsin ajan perintö
Vallanvaihdos
• Suomen liittäminen Venäjään
• autonomian synty
Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen
• aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat
Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros
• elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen
• sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty
• sortokaudet ja kansanvallan synty
Suomen itsenäistymisprosessi
• Suomen itsenäistyminen
• sisällissota
• hallitusmuoto
Kahtiajaosta eheytymiseen
• oikeistoradikalismin nousu
• elintason nousu
• kulttuurista kulutustavaraa
Toinen maailmansota jälkiseurauksineen
• sodat ja jälleenrakentaminen
• ulkopolitiikan muutos
Hyvinvointivaltion rakentaminen
• rakennemuutos
• 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos
Suomen uusi kansainvälinen asema
• kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja
poliittisesti
• suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää
Syventävät kurssit
5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)
Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen
• tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
• ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
• oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä
• oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.
Keskeiset sisällöt
Esihistoria
• esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä
• asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet
Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla
• Suomi idän ja lännen välimaastossa
• sääty-yhteiskunnan synty
• asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset
Uuden ajan uudet tuulet
• uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen
Suurvaltakausi
• suurvaltakauden vaikutukset Suomessa
• talous, väestö, koulutus
Vapauden ja hyödyn aika
• kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys
• kustavilaiset uudistukset
• kansallisen tietoisuuden ensi askeleet
6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)
Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa
• ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden
• tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa
• oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa
• osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.
Keskeiset sisällöt
Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:
• Afrikka
• arktiset kulttuurit
• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
• Intia
• islamin maailma
• Japani
• Kiina
• Korea
• Latinalainen Amerikka
• Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit
Soveltavat kurssit
7. Historian tutkimuskurssi (Hi7so)
Kurssilla tehdään tutkielma. Opiskelija tutustuu syvällisesti ja eläytyen johonkin historialliseen tapahtumasarjaan, henkilöön, aatteeseen tai aikakauteen.
Tutkimus tulisi tehdä ainakin osittain alkuperäisen materiaalin pohjalta. Tavoitteena on, että opiskelija saa käsityksen historiantutkimuksen menetelmistä ja oppii soveltamaan niitä käytäntöön. Tutkimuskurssin voi yhdistää myös opintomatkan kohteen historiaan.
|
