Peda.net > Verkkolehtien etusivu > Muurame > Nisulanmäen koulu >

Suomen sodat 8C

  Kirjaudu toimitukseen >>
Etusivu > KARJALAN EVAKOT > Sisällysluettelo

KARJALAN EVAKOT

Talvisodan evakuointi aloitettiin jo loka- marraskuussa 1939. Evakointi tapahtui kolmessa osassa; ennen sotaa, jolloin evakuoitiin vain kapea kaistale Karjalan kannakselta, sodan aikana, jolloin evakointi tapahtui kiireellä ja omaisuus jäi, sekä rauhansopimuksen jälkeen, jolloin evakuointi tehtiin vieläkin kovemmalla kiireellä. Evakointia haittasi kova pakkanen, sekä suunnitelmien puute. Talvisodan alku oli tullut yllätyksenä, sillä venäläisten ei uskottu hyökkäävän Suomeen. Vaikka sodan mahdolisuus olikin ollut voimassa jo jonkin aikaa, ei tähän oltu kuitenkaan varauduttu. Ihmisiä lähetettiin evakkoon talvisodan aikana yhteensä noin 400 000. Kukaan ei evakkoon lähtiessä tiennyt, pääsisikö enää koskaan palaamaan takaisin kotiin. Koska isät ja vanhemmat veljet olivat rintamalla, äidit joutuivat ottamaan vastuun perheestä ja töistä. Evakoidut sijoitettiin aluksi maalaistaloihin yksityistalouksiin.
Talvisodan alussa, neuvottelujen aikana, evakkoon lähtö oli vapaaehtoista, mutta 17.10.1939 evakko muuttui pakolliseksi. Ihmisiä lähetettiin Karjalasta evakkoon 5-10 km levyiseltä alueelta rajalta. Alueeseen ei kuitenkaan kuulunut Suojärven Hyrsylän mutkan kolmea kylää, jotka ikävä kyllä joutuivat venäläisten vangeiksi. Kun siviiliviranomaiset eivät pystyneetkään hallitsemaan tilannetta, evakkojen järjestäminen siirtyi puolustusvoimien tehtäväksi. Neuvottelujen kuitenkin jatkuessa monet rupesivat uskomaan, ettei sotaa tulekaan. Monet ihmiset palasivat evakosta takaisin kotiin uskoen tähän. Mutta kotiin takaisin päästyään sota alkoikin jo päivän tai parin päästä. Kotiin liian aikaisin palanneet rajalla asuneet muistelivat tätä; "Ko venäläiset tulliit ovest, ni myö lähettii ikkunoist".
Ennen evakkoon lähtöä kaikki kotiin jääneet olivat peloissaan isiensä ja veljiensä puolesta. Sodan ääniä, kuten pommikoneiden, kuului paljon, mutta vielä ei tiedetty tulisivatko venäläiset juuri siihen omaan kaupunkiin. Lapset yrittivät käydä vielä koulua, ja pommituksien aikana juostiin pommisuojiin. Sitten tuli käsky, että evakkoon olisi lähdettävä. Evakkoon lähtiessä mukaan sai ottaa vain välttämättömät tavarat ja ne, joista uskottiin olevan vihollisille hyötyä. Evakkoon kuljetettiin öisin junilla, sekä kävellen. Matka evakkoon oli pitkä, ja välillä myös evakkoon lähtijät joutuivat hyökkäysten uhreiksi.Esimerkiksi venäläiset pommikoneet saattoivat katkaista junaradan junan edestä, jolla oltiin viemässä evakkoon lähtijöitä turvaan. Tällöin evakkoon lähteneet joutuivat keskelle pahaa tulitusta, kun taivaalla kierteli venäläisiä pommikoneita ja omat joukot juoksivat maassa ilmatorjunta-aseet käsissään väistellen venäläisten koneiden tulitusta. Evakkoon matkaajat joutuivat odottamaan matkan jatkamista kunnes rata oli saatu korjattua. Siltikin matka saattoi katketa vielä myöhemminkin uudestaan.
Erilaisia reittejä turvaan jouduttiin keksimään, sillä alkuperäinen reitti saattoikin olla jo venäläisten piirittämä. Matkalla kaupungista toiseen saatettiin vasta viime hetkellä tietää, että venäläiset ovat tulossa sekä edestä että takaa, piirittämässä kaupunkia, josta juuri oli lähdetty. Tällöin ainoa vaihtoehto oli yrittää kiertää ja päästä evakkoon jotain toista reittiä. Ruuastakin oli pulaa, sillä viljaa, perunoita yms. ei pystytty kuljettamaan mukana.
Kun Moskovan rauha tulikin yllättäen 13 maaliskuuta 1940, uuden rajan ja rintamalinjan välinen alue jouduttiin evakoimaan kiireesti, pois venäläisten alta. Koska Karjala kuului nyt Venäjälle, tuli siellä olleet ihmiset, eläimet, tehtaat ja muut sellaiset saada pois, sillä niitä ei haluttu antaa Venäjälle. Evakoitavia oli vielä 100 000 sekä kymmeniä tuhansia eläimiä, tehtaita, viljaa yms. Suomalaisten mielestä rauhanehdot olivat tyrmistyttävät. Suomen alueita siirtyikin Venäjälle, muunmuassa Karjala.
Kun Karjala oli vallattu takaisin syksyllä 1941, talvisodan aikana Karjalasta lähteneet rupesivat palata takaisin. Kotitalot ja muut rakennukset olivat raunioina ja lähes kaikki omaisuus oli menetetty. Ihmiset kuitenkin palasivat Karjalaan ja rupesivat jo asettumaan sinne takaisin. Pian takaisin paluun jälkeen oli kuitenkin vielä yksi lähtö tulossa, ja se olikin viimeinen, eikä takaisin ollut enää paluuta.
Karjalassa asuneet menettivät kotinsa ja omaisuutensa, sekä heidän tuli yrittää jatkaa uudessa paikassa tyhjästä. Monet menettivät perheenjäseniään, mutta kuitenkin kaikki olivat iloisia siitä, että sota oli ohi. Evakossa olleet palasivat takaisin, paitsi niiden alueiden evakot, jotka Suomi menetti Venäjälle. Kaikki yrittivät jatkaa elämää tietämättä kuitenkaan sitä, että jatkosota oli vielä tulossa.

http://www.seniorinetti.fi/keskustelu/karjalan-evakko
En saanut kuvia liitettyjä, mutta linkissä on kaksi kuvaa samasta kirkosta, toinen ennen pommituksia, toinen niiden jälkeen.

Kommentit

+ perustiedot löytyvät ja olit kuvannut myös paluun ja sen kun taas piti lähteä
+kuvat löytyivät
-lähteet merkitsemättä? vai enkö huomannut
ARVOSANA H
Lähettäjä: Susanna Lähetetty: 27.3.2011 20:32