Kalevankangas eli Petroffinkangas on syntynyt lähes 10000 vuotta sitten. Kalevankangas on muinaisen jäätikköjoen suistoaluetta eli deltaa. Joen tuoma maa-aines on kerrostunut veteen jäänreunan eteen. Kalevankankaalla on paljon harjukuoppia eli suppia. Suppa on syntynyt jäätikön sulamisvaiheen aikana siten, että maa-ainekseen hautautuneesta jäätiköstä on irronnut jäälohkare ja lohkareen sulaessa on syntynyt kuoppa. Kalevankankaalla on jopa 8m syviä suppia.
Jään sulettua tuli tundrakasvillisuus, joka vähitellen muuttui tunturi- koivikoksi. Ilmaston lämpenemisen myötä mänty valloitti koivun aseman valtapuuna. Kalevankankaan metsät ovat enimmäkseen karuja tai kuivia jäkälä-, puolukka- tai kanervatyypin kangasmetsiä. Kalevankankaalla on luetteloitu 18 eri kasvillisuustyyppiä ja noin 350 kasvilajia. Harvinaisuuksia on esimerkiksi suovalkku, ketotyräruoho ja kangasvuokko.
Pesimälinnustossa on noin 35 lajia, joista vesi- ja rantalajeja on kymmenen, mm. tavi, haapana, tukkasotka, telkkä, taivaanvuohi, kuovi ja ruokokerttunen. Nisäkäslajistoon kuuluvat mm. majava, piisami, kärppä, lumikko, vesimyyrä ja minkki. Myös saukko on vakiovieras puronvarsilla. Hanhilammen kalalajistoon kuuluvat ahven, hauki, särki, lahna, sorva, salakka, kiiski ja made sekä kirjolohi.
Hanhilampi rantametsineen on 1980-luvulla rauhoitettu luonnonsuojelu alueeksi. Suojelualueen pinta-ala on 30 ha Kalevankankaalta löytyy myös luontopolku. Suojelualueella kiertävän luontopolun varrelle on sijoitettu 20 alueen luonnosta kertovaa opastaulua.
Hanhilampi
Kalevankankaalla on talvisin loistavat hiihtomahdollisuudet.
|
Toimittaja(t): Ville Kekkonen
Muokattu: 26.3.2002 11:33
