Kuvataidekasvatus on osa esteettistä kasvatusta, jonka avulla pyritään vaikuttamaan arvojen muodostumiseen. Taidekasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen itsetuntoa. Lähtökohtana kuvataidekasvatukselle on oppilaiden kuvallisenilmaisun kehittyminen ja taiteen tuntemuksen lisääntyminen. Opetussuunnitellussa on keskeistä idea visuaalisesta kulttuurista osana elinympäristöä. Tavoitteena on mieltää taiteen ja kulttuurin tuntemus osana oppilaan henkilökohtaisen identiteetin kehittymistä ja rohkeaa itseilmaisua. Erilaiset kokemuksen, elämykset ja tunteet sekä niiden ilmaisu liittyvät keskeisesti kuvataidekasvatukseen. Luovuuden kehittyminen, visuaalisen kasvun ja ajattelun tukeminen ja esteettinen kasvun kehittyminen ovat taideopetuksen yleviä päämääriä, joita kohden oppilasta pyritään ohjaamaan. Erilaisin visuaalisin harjoituksin ja tehtävin pyritään herkistämään katsomisen ja näkemisen taitoa. "Innostuksen kipinän" tavoittaminen on kuvataidekasvatuksessa erittäin keskeistä.
Lukuvuoden aikana kuvataiteen opetus integroidaan ympäristö- ja luonnontiedon, historia ja äidinkielen opetukseen ,siten että ne muodostavat kokonaisopetuksen periaatteiden mukaan toimivan oppikokonaisuuden. Kuvataiteen opiskelu on jatkuva oppimisprosessi, joka aikana pyritään myös oppimaan oppimiseen. Vuoden aikana tavoitteena on kokonaisvaltainen taidekasvatus, joka on luonteva osa ympäröivää yhteiskuntaa. Lukuvuoden aikana teemat käsittelevät eri maiden taidetta ja kulttuuria. Kuvataidekasvatuksessa kansainvälisyyskasvatuksella on keskeinen asema tunteiden ja empatian kehittymisen myötä oppilaiden on luonteva ymmärtää ja arvostaa myös muiden maiden kulttuuria.
Oppisisällöt:
A) Taiteen ja kulttuurin tuntemus:
- taiteen katsominen
- vuoden aikana luodaan yleiskatsaus eri maanosien taiteeseen, kulttuuriin ja historiaan
- tarkastellaan taideteoksia osana kulttuuria
- tutkitaan mitä visuaalisuus kertoo vallitsevasta kulttuurista
B) Kuvallinen ilmaisu
Yksilöllisen kuvallisen ilmaisun kehittyminen tapahtuu erilaisten tekniikoidenhallinnan, taiteen- ja kulttuurintuntemuksen ja esteettisten kykyjen karttumisen myötä jatkuvana oppimisprosessina. Tällöin oppiminen tapahtuu konstruktiivisten oppimisperiaatteiden, tekemällä oppimisen ja henkisten arvojen muodostamana kokonaisuutena, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa.
Kuvallinen tekniikka:
Värioppi:
- pää-, väli- ja vastavärien hallitseminen ja käyttö
- sävy ja valööri
- erilaiset sivellintekniikat
Maalaus:
- erilaiset sivellintekniikat
- tutustuminen muihin maalausvälineisiin ja tapoihin
- värienkäyttö
- erilaiset maalauspohjat
Piirustus:
- piste, viiva, pinta, volyymi ja tila elementtien ilmeneminen ja käyttö töissä
- varjostus
- sommittelu
- hahmottelu
- lyijykynäpiirustus
- tussipiirustus
Plastinen sommittelu:
- mittasuhteet
- kuvallinen sommittelu, suunnat, perspektiivi
- kuvakokojen ja -kulmien merkitys
- muovailuvahan ja paperimassan käyttö
Painantamenetelmät:
- kankaanpainanta
C) Kuvallinen viestintä:
- tutustutaan mitä ja miten eri yhteiskunnissa viestitään kuvallisesti
- miten erilaiset kuvakulmat vaikuttavat viestintään kuvan sisältöön
- valokuvaus viestinnän välineenä: erilaiset kuvakulmat
- kuvankäsittely: miten digitaalisella kuvankäsittelyllä voidaan muokata kuvaa
D) Estetiikka ja moraali:
- taiteiden ja kulttuurin tutkiskelun pohjalta mietitään mitä on esteettisyys
- mietitään / keskustellaan millaisesta taiteesta pitää / miksi?
- tutkitaan miten taide on yhteydessä moraaliin
- miten moraali ilmenee käytännössä
- mitä se tarkoittaa oppilaiden omalla kohdalla
E) Arviointi
Lukuvuoden aikana oppilasarviointia ja palautetta annetaan jatkuvasti töiden edetessä sekä itse oppimisprosessista että valmiista töistä. Itsearviointitaidon kehittyminen on keskeinen tavoite lukuvuoden aikana, oppilaat arvioivat omaa edistymistään sekä suullisesti että kirjallisesti läpi lukuvuoden. Myös suullisen vertaispalutteen antamiseen kiinnitetään huomiota ja oppimiskeskustelujen avulla tarkastellaan mikä töissä on onnistunut / epäonnistunut ja miksi.
Lukuvuoden tavoitteet pohjautuvat koulun opetussuunnitelman perusteisiin. Oheisen linkin kautta voit tutustua niihin tarkemmin.
http://opspro.peda.net/konnevesi/viewer.php3?DB=lapuanmaki&mode=2&document_id=17
|
Toimittaja(t): Raija
Muokattu: 15.3.2003 13:48