Aarnikotka on taruolento, jolla on kotkan pää, siivet ja jalat etujalkoina, leijonan vartalo, takajalat ja häntä. Aarnikotkien uskottiin vartioivan kulta-aarretta. Tarinoiden mukaan aarnikotkat repisivät kappaleiksi varkaat, jotka yrittäisivät varastaa kullan. Aarnikotkat rakensivat tarun mukaan pesänsä kullasta ja niiden munat olivat arvokkaita jalokiviä. Aarnikotkien olemassaoloa yritettiin uskotella todeksi näyttämällä ihmisille suuria luita, jotka todellisuudessa olivat hirmuliskojen luita. Aarnikotkan ja hevosen harvinaista risteytystä kutsutaan hevoskotkaksi eli hippogryfiksi. Joissain taruissa aarnikotka söi jopa norsuja. Kreikkalaisten ja roomalaisten tarustoissa aarnikotkat joutuivat puolustamaan aarteitaan yksisilmäisiä arimaspialaisia vastaan. Arimaspialaiset olivat ratsumiehiä, ja aarnikotkat oppivat pian vihaamaan hevosia. Tästä lähtien Aarnikotkat ovat aina tappaneet löytämänsä hevoset.
Lohikäärme on suuri liskomainen taruolento, joka esiintyy sekä eurooppalaisessa, aasialaisessa että keskiamerikkalaisessa mytologiassa. Kiinassa pidetään joskus juhlia lohikäärmeiden kunniaksi. Lohikäärmeet ovat hahmoltaan yleensä matelijamaisia, suomuisia tai sulkapeitteisiä ja siivekkäitä, joskus neli- ja joskus kaksijalkaisia petoja. Lohikäärmeen voi tappaa jos joku onnistuu viemään sen tarkoin varjellun helmen. Usein lohikäärmeet pystyvät syöksemään tulta.
Basiliski on kukonpäinen, suomupeitteinen taruolento, jonka uskotaan syntyvän, kun rupikonna hautoo kanan munan. Sen katse on tappava. Basiliski kuolee, jos se kuulee kukon kiekunaa.
Hydra oli kreikkalaisessa mytologiassa hirvittävä olento, jolla oli käärmeen vartalo ja yhdeksän päätä. Sen pystyi tappamaan polttamalla tai katkaisemalla sen kaikki yhdeksän päät nopeasti, sillä se sai uusia päitä nopeaan tahtiin. Se oli Nemean leijonan tavoin Ekhidnan (puoliksi naishahmo, puoliksi käärme), ja Tyfonin (satapäinen hirviö) jälkeläinen. Se eli suolla lähellä Lernan muinaista kaupunkia Argoliksessa. Toisen uskomuksen mukaan Hydra oli syntynyt Styksistä ja titaani Pallaksesta. Sen päiden määrä vaihteli viidestä sataan, mutta yhdeksän oli yleisin määrä. Yksi päistä oli kuolemattomuuden lähde, ja se kasvoi muiden suojissa. Myös Hydran hengityksen voima oli riittävä tappamaan miehen tai hirviön (joissain kohdin hengitys oli tappavaa myrkkyä). Kun se poistui suolta, se olisi voinut hyökätä paimenten ja kylän asukkaiden kimppuun, eliminoidakseen heidät monilla päillään. Se terrorisoi kansaa monen vuoden ajan.
Loch Ness- nimisessä järvessä väitetään asuvan hirviö, joka on luultavasti jonkinlainen joutsenlisko. Eräässä kuvassa Loch Nessin hirviöstä on luultavasti uimassa ollut norsu, jonka kärsä oli ylhäällä.
|
Toimittaja(t): Henna ja Joonas
Luotu: 23.11.2006 10:22
Muokattu: 23.11.2006 11:10