Aluksi muutamia progekappale taustalle kuunneltavaksi:
King Crimson - 21st Century Schizoid Man (ei suomalaista, antaa kuitenkin hyvän kuvan tyylistä)
Kingston Wall - The Real Thing
Tabula Rasa - Vuorellaistuja
Wigwam - Grass For Blades

Proge eli progressiivinen rock on 60 ja 70 luvuilla syntynyt rockin suuntaus. Proge on taiteellisesti kunnianhimoista, syvällistä ja usein myös epäkaupallista. Kokeellisuus progemusiikissa ilmenee esimerkiksi epätavallisten soittimien ja äänimaailmojen sekä kappalerakenteen käytössä (huilu, saksofoni ja muut puhallinsoittimet, mellotron, syntetisaattori). Vaikutteita on otettu muista tyyleistä kuten klassisesta musiikista, bluesista ja jazzista.

Progressiiviselle rockille tyypillistä ovat pitkät, rakenteeltaan monimutkaiset kappaleet, mutta se ei kuitenkaan ole edellytys. Tärkeintä on musiikin "edistyksellisyys”. Sanoituksiltaan progekappaleet eroavat tavallisesta rockista ja usein sanoituksia haetaan esimerkiksi mytologiasta, filosofiasta tai yhteiskunnallisista aiheista.

Sen seurauksena että proge erottautuu populaarimusiikista aika lailla, ei se ole koskaan noussut kovin suosituksi, vaikka useat progejulkaisut ovatkin tähdittäneet albumilistoja. Alan aforismin mukaan: ”Jos kappaletta voi tanssia, se ei ole progea. Mikäli taas tahtilajia ei voi erottaa eikä sanoista ymmärrä mitään, kyseessä voi hyvinkin olla progea.”

Tunnetuimpia ulkomaalaisia progeyhtyeitä:

• Pink Floyd
• Camel
• Genesis
• Yes
• Rush
• King Crimson
• Jethro Tull
• Focus
• Porcupine Tree
• Tool
• The Mars Volta

Proge sai suosiota myös Suomessa. Ensimmäisiä suomalaisia yhtyeitä olivat mm. Wigwam, Tabula Rasa, Haikara ja Tasavallan Presidentti. Punkviratuksen rantautuessa Suomeen jäi proge taka-alalle, mutta 90-luvulta eteenpäin se on noussut uuteen suosioon, etenkin silloin kasatun Kingston Wallin ansiosta.

Merkittävimpiä suomalaisia yhtyeitä:

• Wigwam
• Kingston Wall
• Tabula Rasa
• Tasavallan Presidentti
• Haikara
• Von Hertzen Brothers
• CMX (Talvikuningas -albumin myötä)
• Hidria Spacefolk

Wigwam oli yksi ensimmäisiä suomalaisia progeyhtyeitä. Se perustettiin vuonna 1969 ja oli koko 70-luvun merkittävimpiä suomalaisia bändejä. Sen jälkeen muutaman kerran hajonnut ja paluun tehnyt Wigwam saavutti alusta alkaen kriitikoiden suosion. Wigwamilla on ollut uskollinen kannatusjoukko jo yhtyeen alkuajoilta saakka, mutta yhä nykyäänkin monet nuoret löytävät yhtyeen pariin. Se oli ensimmäisiä ulkomaisilla areenoilla mainetta niittänyt suomalainen yhtye. Kielenä toimi pääasiassa englanti, mutta etenkin ensimmäisillä julkaisuilla kuullaan myös suomenkielistä laulua.

Progen suosion jo ollessa laskussa, perustettiin vuonna 1987 kolmihenkinen yhtye Kingston Wall. Englanninkielistä progressiivista rockia psykedeelisin vivahtein soittanutta KW:ta pidetään yhtenä suomirockin klassikoista ja merkittävimmistä yhtyeistä. KW ehti kuitenkin julkaista vain kolme studioalbumia, keulakuva kitaristilaulaja Petri Wallin tehdessä itsemurhan. Jokaisella omalla tavallaan uniikilla albumilla kuullaan esimerkiksi paljon vaikutteita elektronisesta ja psykedeelisistä musiikkityyleistä.

Suomi-proge on maailmalla yllättävän tunnettua ja suosittua progepiireissä. Menestyneimmät suomiprogeilijat tekivät kappaleensa lähinnä englannin kielellä, mutta myös suomenkielistäkin progea löytyy runsaasti. Sanoitukset eroavat tyypillisesti massamusiikista ja etenkin suomeksi lauletuissa kappaleissa käsitellään usein uskontoa, rakkautta ja mytologiaa, tuoden mieleen esimerkiksi Kalevalan ja muut kansantarinat. Ensimmäisillä kuuntelukerroilla huomio kiinnityykin juuri sanoihin, jotka ovat paikoittain outoja ja peräti huvittavia. Musiikillisesti suomiproge ei eroa lainkaan ”muusta” progesta, sillä sille ei ole mitään oikeaa määrittelyä. Jokainen yhtye soittaa omanlaistaan progea ja vie sitä eteenpäin erilaisin kokeiluin. Jos kyseessä on progea, sen tunnistaa kyllä.