Sokkopeli
 Senaatintori. Peten määränpää ^ Päivä taksikuskina Tutustun taksikuskin elämään Helsingissä. Vien ihmisiä minne he haluavat ja kyselen keitä he oikein ovat. Ajan rauhallisena taksia Helsingin keskustassa. Toivottavasti saan pian jonkun kyytini. Taksikuskina oleminen tuntuu tässä vaiheessa jännittävältä. Isot ja pienet talot vilistävät ohi kun olen saanut viestin, että minun täytyy hakea ensimmäin asiakkaani. Onneksi sain varattua tämän ajankohdan toimia taksikuskina. Kesä on paljon mieluisampaa aikaa kuin talvi. Nyt vain asiakkaan luo! Saavuin rauhalliselle ja kauniille tielle. En tiennyt että jo näin lähellä keskustaa on tällainen asuin alue. Näin että hiukan tummempi mies seisoi tien reunalla. Hän näytti hyvin paljon arabilta. Otin hänet kyytiin ja lähdin viemään häntä Senaatintorille. Kysyin heti miehen taustoja sillä minun pitääkin ola utelias. - Lähes kaikki kustuvat minua Peteksi ja olen syntyjältään lähi-idästä mutta olen asunut suomessa jo parikymmentä vuotta. Tällä hetkellä toimin pappina täällä helsingissä. Tätä minun vanhat ystäväni ovat kummastelleet paljon, sillä nuorena olin levoton ja jopa anarkistimainen. Ihaillessani miehen suorapuheisuutta käännymme pikkuteiltä pois ja alamme lähestyä keskustaa. - Tällä hetkellä elämäni ei ole niin reilassa kuin se oli vähän aikaa sitten. Nuorempana rasistiset ihmiset olivat kaikkein pahin kiusa mutta nykyään vähän erilaiset häiriköt ovat kiusana. Siihen on auttanut se että olen löytänyt itselleni naisystävän täältä Suomesta. Hänen nimensä on Mari ja hän kuuluu vanhoihin ystäviini joihin olen tutustunut jälleen. Lähestyimme Senaatintoria. Taksikuskina on ollut tähän asti oikein miellyttävää. Aurinkoinen päivä on puolessaan ja huomaan kuinka ihmiset ostelevat jäätelöä kioskeilta pitävät hauskaa. -Helsingissä asuminen on ollut paljon rauhallisempaa kuin lähi-idässä. En oikeastaan kaipaa sinne juuri ollenkaan! Pete kertoo. - Minulla ei ole ollut tietenkään mitää painostusta kääntyä kristityksi muuttaessani suomeen ja se on yksi asia josta pidän hyvin paljon tässä maassa. -Kävin viimeksi syntymäseudullani useita vuosia sitten. Etsin oikeaa sukuani ja selvitin siinä että kuka olen. Minulla oli nuorena identiteettikriisi ja idässä käyminen auttoi siihen hyvin paljon. Saavumme Peten kanssa Senaatintorille ja kiitän häntä haastattelusta. Saan kyytiini heti seuraavan asiakkaan senaatin torilta, mutta hän haluaa matkustaa kyydissäni tähän ihan lähelle.  Kain päämäärä^ Kyytiini nousee nuori vaaleaihoinen mies joka kertoo nimekseen Kai. -Olen matkalla Helsingin yliopistolle tähän ihan lähelle. Tutkin hiukan mystiikkaa ja erilaisia taruja. Kai on täkäläinen mies joka on puolestaan asunut täällä aina. -En ole asunut Helsingissä oikeastaan koskaan mutta etelä-Suomessa aina. Eripuolilla mutta aina lyhyen matkan päässä pääkaupungista. Kai naurahtaa. Juutumme ruuhkaan joten saan enemmän aikaa haastatella Kaita. -Tällä hetkellä elämä on tuntunut aika sekavalta. Ainoa hyvä puoli on olut se, että olen tavannut vanhoja ystäviäni. Heidän kanssaan on ollut oikein mukavia jälleennäkemisiä! Kai kertoo hymyillen. Saan juuri kaiken olennaisen Kaista irti ennen kuin saavumme yliopstolle. Rakennus on kaunis kuten aina ja lämmin kesätuuli puhaltaa. Päivä taksikuskina oli oikein antoisa. Mutta tähän voi tietenkin kyllästyä niinkuin kaikkeen. Kaiken kaikkiaan päivä oli upea. Sanojen lukumäärä: 442 |
Toimittaja(t): jki10Seppänen Miro
Luotu: 19.1.2011 14:34
Muokattu: 2.2.2011 16:48