Peda.net > Verkkolehtien etusivu > Jämsä > Jämsän lukio > Äidinkielen veräjään >>

@ikkä 2006-2007

  Kirjaudu toimitukseen >>
Etusivu > Lukupäiväkirjoja (2. jakso) > Timo Pusa, Tatuoitu sydän > Sisällysluettelo

Timo Pusa, Tatuoitu sydän

Monisteessa olevasta kirjalistasta katselin teosten nimiä, ja Tatuoitu sydän vaikutti mielenkiintoiselta nimensä perusteella. Suhtaudun lukemisurakkaan avoimin ja positiivisin mielin, enkä aseta kirjalle hurjia toiveita. Tietysti toivon että jaksan lukea teoksen loppuun saakka ilman ongelmia.
Kansikuva sai minut vahvistamaan kirjavalintani oikeaksi, sillä kuvassa oli jotain jännittävää ja mielenkiintoista.
Aiemmin en ole lukenut Timo Pusan kirjoja, mutta olen tutustunut kirjailijaan jonkin verran Internetistä saamien tietojen avulla.

7.11. Luku 1
Ensimmäinen luku vaikutti erikoiselta, äijämäiseltä, sanoisin. Teksti sisälsi sanoja, joista minulla ei ollut aavistustakaan. Aion jatkaa lukemista, sillä kirjassa on kuitenkin hauskoja ilmauksia, ja omituinen kertomustyyli.
Kirjan päähenkilö on suunnilleen kolmekymppinen mies, joka viihtyy alkoholistien seurassa. Hänelle tulee riitaa erään kaverinsa ”jalattoman” kanssa, ja surmaa tämän itseään puolustaakseen, leipäveitsellä. Päähenkilö lähtee tekoaan ja siitä seurannutta pahaa oloaan pakoon, ja onnekseen pääsee rahtilaivaan töihin.

9.11. Luvut 2 ja 3
Päähenkilön nimi on Tuomas, ja hänen avovaimonsa Sari odottaa heille lasta. Tuomas itse työskentelee merellä ja viettää railakasta elämää samalla, kun Sari kasvattaa vatsaansa kotona ja odottaa rakastaan kotiin. Laivan miehistöllä riittää naisia, tupakkaa ja alkoholia.
Välillä teksti kääntyy Tuomaksen lapsuuteen, josta selviää hänen olleen erittäin köyhästä perheestä, joka on johtanut välillä väärille teille, esimerkiksi varasteluun ja tappeluihin.
Teksti vaihtelee lapsuudesta nykyhetkeen aivan yllättäen, ja välillä on vaikea pysyä mukana. Joskus tuntuu, etten jaksaisi lukea enää pidemmälle, sillä asiat pyörivät vain rahtilaivassa ja sen työntekijöissä. Silti jokin saa mielenkiinnon heräämään, ja aion jatkaa eteenpäin.
Omituinen kirjoitustapakin häiritsee osaltaan myös melkoisesti.
”- Palaako vielä, ville repäisi marlboroaskin kullatulla nauhalla puhumattomuuteen railon.
Otin tupakan vaikka olin juuri lopettanut, ja uusi maistui entistä tunkkaisemmalle”
Valitsin kohdan siksi, että minua ärsyttää kyseisen asian usea toistaminen, tosin eri tavoin. Tulee väkisin sellainen mielikuva, että elämä rahtilaivan työntekijänä on pelkkää kurjuutta, ilkeitä ihmisiä ja päihteitä. Toisaalta päähenkilön taustoista voi päätellä, että koko hänen elämänasenteensa on hyvin negatiivinen.
Kirjaa on enää luku jäljellä, kyllä tästä vielä jatketaan.

12.11. Luku 4
Seilaaminen eri maissa jatkuu yhä, ja samat tavat jatkuvat edelleen. Tuomas ei ole tavannut Saria aikoihin, pitänyt häneen yhteyttä vain kirjeitse.
Ranskassa ollessaan hänet pidätettiin kuulusteltavaksi murhasta ja edessä oli lentomatka Suomeen. Tuomas oli jo valmis tunnustukseen.
Lopulta kävi ilmi, että hän olikin väärä henkilö ja selvisi asiasta helpolla.
Vihdoin Tuomas palasi kotiin Sarin ja tyttärensä luokse.
”Joojoo. Käännyin hieman ja katsoin alas lattialla olevaan koppaan. Siellä näkyi vihreä peitto ja pienet punertavat nyrkit ja tummia hiuksia, hengitys kuului tuhinana ja tuoksui hieman hapan maito.”

”Äkkiä kosketin sormella sen pehmeää poskea. Ja lapsi potkaisi yhtä aikaa molemmilla jaloilla. Ei avannut silmiään. Hei katsoisit nyt, tässä on sun isäs, melkein hymypoikapatsaan voittaja melkein ammattilaisjalkapalloilija… melkein ihminen.”
Yllättäviä ja suorastaan liikuttavia kohtia paljastui lopulta. Huonotapaisen miehen kylmä sydän taisi vihdoin sulaa..

Kirjan lukemisen jälkeen olen iloinen että todella luin sen, vaikka välillä kiinnostus olikin kadoksissa. Tekstistä huomasi, että kirjoittaja oli miespuolinen. Kirjan kieli oli enemmän puhekieltä, murretta, jota en itse tosin tunnistanut.
1980-luvulla ilmestynyt kirja sisälsi tekstissään hyvin aikansa sanontoja ja tapoja, ja siksi ehkä tylsistyin välillä. Risuja antaisin myös asioiden paikallaan junnaamisesta. Tapahtumat etenivät hitaasti, vaikka lopulta aikaa oli kuitenkin kulunut jo melkein vuosi.
Suosittelen kirjaa mieluummin pojille, sillä epäilen, ettei tyttöjä kyseinen tarina paljoakaan kiinnosta. Joka tapauksessa suosittelen kirjaa luettavaksi, mielenkiintoinen kokemus on varmasti edessä.

uusi_skannaa0003.jpg

Lähetä kommentti

Kommentti:

Nimi:

Roskapostin estämiseksi kirjoita kahteen seuraavaan kenttään sama itse valitsemasi numero, joka on muu kuin 0 (nolla):
Numero: Vahvistus: