Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Edellisen tason veräjä >
Logo
YLLÄPITOON >>    
 

Opetussuunnitelma




Virtain perusopetuksen opetussuunnitelma



VIRTAIN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2005
1. luku Opetussuunnitelma
1.1 Opetussuunnitelman laatiminen
Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen
opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman
laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen
kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja
sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen
opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen
opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia,
nuoria ja koulutusta koskevat päätökset.
Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat
perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat
• perusopetuslaki ja -asetus
• valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista
tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
• esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
• opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma
• opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. §:n mukainen vuosittainen
suunnitelma.
Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa
opetussuunnitelmaa.
Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia
tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää.
Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien
yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa
varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan
ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön.
Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta
osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia
tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.
Kunnassamme on käytössä esiopetuksen ja 1-2 luokkien hyväksytyt
opetussuunnitelmat.
Liite 1: Esiopetuksen opetussuunnitelma
Liite 2: 1-2 luokkien opetussuunnitelma
1.2 Opetussuunnitelman sisältö
Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin
opetuksen järjestäminen edellyttää:
• arvot ja toiminta-ajatus
• yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
• kieliohjelma
• noudatettava paikallinen tuntijako
• toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset
• opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus
• opetuksen mahdollinen eheyttäminen
• aihekokonaisuuksien toteuttaminen
• opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai
opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa
• valinnaisaineiden opetus
• tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle
• yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa
• kodin ja koulun yhteistyö
• yhteistyö muiden tahojen kanssa
• oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen
• oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet
• ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt
• kerhotoiminnan järjestäminen
• tukiopetuksen järjestäminen
• erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus
• eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus
• oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin
kriteereihin
• opinnoissa etenemisen periaatteet
• todistukset
• tietostrategia
• toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.
2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat
2.1 Perusopetuksen arvopohja
Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon
monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä
monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta
sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.
Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa
alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on
otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi
kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt.
Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri
kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan
oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa
yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös
suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.
Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa
otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa
antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin
yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä.
Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja
uskonnollisesti tunnustuksetonta.
Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen
perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä
jokapäiväiseen toimintaan.
Perusopetuksen kouluissa opetuksen perustana ovat lisäksi seuraavat arvot:
- itsensä kehittäminen
- rehellisyys
- hyvät tavat
- toisen kunnioittaminen
- työn arvostaminen
- luonnon ja ympäristön kunnioittaminen
Perusopetuksen arvopohja ja tehtävä välittyvät myös Virtain visio 2010:ssä
2.2 Perusopetuksen tehtävä
Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että
opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia
yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline
kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.
Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja
terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan
tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää
demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan
kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös
herättää halu elinikäiseen oppimiseen.
Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi
perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa
tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista
arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita
kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.
2.3 Perusopetuksen rakenne
Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen
tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa
oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten
nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän
osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta)
opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä
päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille.
Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen
tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja
opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.
Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti
esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja
johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä
on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten.
Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös
ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja
työelämässä.
Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. §:n 3. momentin mukaisesti on
päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt
opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston
määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan
tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös
yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi.
Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle
pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien
suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti.
Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa
erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja
siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan
opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä
vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. §:n 3. momentin
säännöksiä.
Opetusta antavat yksiköt:
Koivurinteen päiväkoti, esiopetus
Mäntylän ryhmäperhepäiväkoti, esiopetus
Rantatien koulu, vuosiluokat 1-6
Mäkitien koulu, erityiskoulu, esiopetus, vuosiluokat 1-9, lisäopetus
Virtain yläaste, vuosiluokat 7-9
Killinkosken päiväkoti, esiopetus
Killinkosken koulu, vuosiluokat 1-6
Kotalan koulu, vuosiluokat 1-6
Kurjenkylän koulu, vuosiluokat 1-6
Liedenpohjan koulu, esiopetus, vuosiluokat 1-6
Vaskiveden koulu, esiopetus, vuosiluokat 1-6
Äijännevan koulu, vuosiluokat 1-6
Esiopetusryhmän toteutuminen eri kyläkouluilla päätetään vuosittain riippuen lasten
lukumäärästä. Pääsääntöisesti oppilas etenee opinnoissaan vuosiluokittain.
Poikkeustapauksissa oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan.
Yhdysluokissa noudatetaan vuorokurssiperiaatetta siten, että parillisina vuosina luetaan
parittomien vuorokurssien asiat ja parittomina vuosina luetaan parillisten vuorokurssien
asiat.
2.4 Tuntijako


Koulukuljetusten tarkoituksenmukainen järjestäminen tai muu syy voi muuttaa
viikkotuntimääriä kyläkoulujen yhdysluokissa.
Vuosiluokat 1-4: Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen
sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä.
Vuosiluokat 5-9: Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että
tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaille
voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja
taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön
tai tekstiilityöhön.
2.5 Kieliohjelma
Virtain kaupungissa noudatetaan sivistyslautakunnan vahvistamaa kieliohjelmaa.
Perusopetuksessa kaikille yhteisenä A1-kielenä opetetaan englannin kieltä.
Yhteisenä B1-kielenä opetetaan ruotsin kieltä 7. vuosiluokalta alkaen.
Valinnaisena vieraana B2-kielenä opetetaan saksan tai ranskan kieltä, B2-kielen opetus
alkaa 8. luokalta.
2.6 Tietostrategia
Liite
3. luku Opetuksen toteuttaminen
3.1 Oppimiskäsitys
Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa
oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen
rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu
tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa
sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden
tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen
oppimisen välineitä.
Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän
aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka
oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin
rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä
oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on
kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä
ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten
oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa
avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä
sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.
Oppilasta ohjataan olennaisen tiedon löytämiseen. Oppilas ottaa vastuuta omasta
opiskelustaan ja asettaa tavoitteita opiskelulleen. Työskentelyssä korostetaan
pitkäjänteisyyttä, tavoitteellisuutta ja ahkeruutta.
3.2 Oppimisympäristö
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten
tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen
tapahtuvat.
Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä
opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja
ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne
mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden
ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne
antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön
varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan
jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä
mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön
esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota.
Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta
yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja
ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.
Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti,
psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on
tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan,
itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia.
Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan
omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua
oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen.
Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden
keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita
työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja
myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.
Oppimisympäristöt kuvataan koulukohtaisissa lisäyksissä.
3.3 Toimintakulttuuri
Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja
sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan
johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden
saavuttamista.
Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja
käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu.
Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat,
teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä
aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on
toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun
sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla
mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.
Toimintakulttuurit tarkentuvat koulujen työsuunnitelmissa. Toimintakulttuuriin kuuluvat
aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja koulun järjestyssäännöt.
3.4 Työtavat
Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja,
joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää
oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja
sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen
kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen
luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.
Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen
oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä.
Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne
•virittävät halun oppia
•ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
•aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
•edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja
niissä harjaantumista
•kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja
•tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista
•edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä
vastuun kantamista toisista
• kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia
palautetta oman toiminnan reflektointia varten
• auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa
siihen
•kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.
Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset
kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai
yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien
tavoitteet ja omaleimaisuus.
Oppilaan kannalta opetusmenetelmien tulee olla toiminnallisia, tarkoituksen mukaisia,
haasteellisia ja elämyksellisiä. Ryhmän koko, koostumus, käytettävissä oleva tila ja
ryhmän opettaja vaikuttavat työtavan valintaan.
4. luku Opiskelun yleinen tuki
4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä
edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan
kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus
kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen
suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren
kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta
ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa
niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä.
Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen
edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä
toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä
kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien
viranomaisten kanssa.
Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja
arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä.
Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä,
oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.
Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja
tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista.
Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja
yhdenvertaisuus.
Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä
yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia
kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko
perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa
siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja
moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia
voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja
tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä
kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri
asiantuntijoiden kanssa.
Koulut pitävät säännöllisesti yhteyttä huoltajiin. Toimintamallit määritellään kunkin
koulun omassa opetussuunnitelmassa.
4.2 Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi.
Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä,
joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on,
että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa
oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan
huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa.
Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia
turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan.
Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa.
Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan,
opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa
oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi
vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden
oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos
sellainen on tehty.
Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten
opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset
valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan
myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus.
Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan
vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan,
oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan
opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä
mahdolliset erityistavoitteet.
Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään
opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta
saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma
tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa
oppimissuunnitelman.
Oppimissuunnitelma voidaan laatia, jos oppilaan opetuksessa on erityispiirteitä.
Lomake liitteenä
4.3 Ohjauksen järjestäminen
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka
toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat
yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa.
Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa
häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä
ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä
on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.
Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen
työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja
tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen
järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset
asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin
liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä
tapaamisissa.
Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea
erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa
jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.
Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä
opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä
paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla.
Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut
luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja
työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää
kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän
vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Ohjaustoiminnan periaatteet ja työmuodot määritellään kunkin koulun omassa
opetussuunnitelmassa.
Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan
opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan
estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Oppilasta ohjataan vastuulliseen koulutyöhön ja
tehtävien tekoon. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1-2 aikana eri
oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä.
Vuosiluokilla 3-6 tavoitteena on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen
koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta ohjataan kehittämään tiedonhankinnan
valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Vuosiluokkien 1-6 aikana aloitetaan
tutustuminen ammatteihin ja työelämään.
4.4 Tukiopetus
Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen
ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu,
jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen
oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus
osallistua tukiopetukseen.
Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja.
Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien
kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.
Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen
kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen
mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.
4.5 Oppilashuolto
Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä,
psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä
yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja
kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää
kouluyhteisön hyvinvointia.
Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen
toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen
mahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä
fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa.
Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja
kehitystä. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä
koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen
ja poistaminen mahdollisimman varhain.
Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman
mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa
tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen
tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä
oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä
yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien
oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa.
Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa
kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.
Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa
oppilashuoltoryhmässä.
Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja
terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.
Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet
ja keskeiset periaatteet:
• toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen
vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi
• oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä
lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa
• yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan
suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa
• oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja
kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on
evätty
• oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai
muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa
• toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi,
havaitsemiseksi tai hoitamiseksi:
- poissaolojen seuranta
- kiusaaminen, väkivalta ja häirintä
- mielenterveyskysymykset
- tupakointi ja päihteiden käyttö
- erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset
• koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen
• kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja
ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet.
Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta
hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista
kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria
kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus.
Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä,
oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin.
Tavoitteena on luoda oppilaalle turvallinen ja terve oppimisympäristö, suojata
mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä.
Jokaisella koululla on oltava oppilashuollon suunnitelma.
Koululla on oltava voimassa olevat järjestyssäännöt.
Oppilashuoltoryhmä
Oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarpeen mukaan. Ryhmän työnkuva, palavereitten
lukumäärä tai kokoonpano vaihtelee käsiteltävien asioiden tai koulun käytäntöjen
mukaan.
Oppilashuoltoryhmän jäseniä ovat tilanteen mukaan opettajat, kouluterveydenhoitaja,
erityisopettaja, opinto-ohjaaja, psykologi, sosiaalityöntekijä, oppilas huoltajineen, rehtori
ja muita asiantuntijoita.
Kaikissa oppilashuoltoon liittyvissä toimenpiteissä noudatetaan niin eri ammattiryhmiä
koskevia salassapito säädöksiä kuin muita tietojen saantia koskevia säädöksiä.
Terveydenhuolto
Terveydenhuollosta huolehtii Virtain terveyskeskus. Kunnassa on tehty
kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelma.
Päihdetyö
Virtain peruskoulun päihdetyön suunnitelma liitetään osaksi koulun
oppilashuoltosuunnitelmaa.
Palo, pelastus- ja kriisisuunnitelmat
Jokaisella koululla tulee lain mukaan olla palo-, pelastus- ja kriisisuunnitelmat.
Kouluissa tarkennetaan toimintamalleja erityisiin ongelmatilanteisiin kuten esim.
kiusaaminen, poissaolot, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteet.
Kouluruokailu
Kouluruokailussa tarjotaan lapsille monipuolinen ja ravitsemuksellisesti hyvä ateria.
Erityisruokavaliot huomioidaan. Ruokailussa noudatetaan hyviä tapoja.
Koulukuljetus
Koulukuljetuksessa olevat oppilaat:
- Koulukuljetukset järjestetään 0-3 luokkien oppilaille, joiden koulumatka on yli 3 km ja
4-9 luokkien oppilaille, joiden koulumatka on yli 5 km.
- 0-3 luokkien oppilaan kävelymatka kuljetukseen voi olla 1,5 km, 4-6 luokan oppilaan
kävelymatka 3 km ja 7-9 luokan oppilaan kävelymatka 5 km.
- Oppilaan koulumatka kuljetuksineen saa kestää 0-6 luokkalaisilla enintään 2,5 tuntia
päivässä, 7-9 luokkalaisilla ja erityiskoulun oppilailla enintään 3 tuntia päivässä.
- Edellä olevista matkamääristä voidaan poiketa, mikäli koulumatka on esim.
liikenteellisesti vaarallinen.
- Koulukuljetuksissa käytetään ainoastaan liikenneluvan omaavia linja-auto- ja
taksiliikennöitsijöitä, joiden kanssa kaupunki tekee ostoliikennesopimukset.
Muut kuin kuljetuksessa olevat oppilaat:
- Turvallisen koulutien opettaminen oppilaalle on ensisijaisesti oppilaan vanhempien
vastuulla.
- Luokanopettaja keskustelee koulunsa aloittavien oppilaiden kanssa lapsen
käyttämästä koulureitistä ja sen mahdollisista vaarapaikoista sekä turvallisesta tavasta
kulkea koulutie.
4.6 Kerhotoiminta
Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa.
Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja
sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan
tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle
mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa
ympäristössä.
Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä
tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa.
Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot
ovat oppilaille vapaaehtoisia.
Kerhotoiminnan tavoitteet ovat
•kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen
•lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen
•mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja
yhteisöllisyyteen kasvamiseen
•mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen
•luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen
•lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan
•mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen
•harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.
Kerhotoimintaa järjestetään resurssien mukaan.
5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus
5.1 Eri tukimuodot
Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien
laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen
ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan
kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa.
Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen
edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi.
Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista
tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon
asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä
riskitekijöitä.
Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin
luvussa 4 määrätään. Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden
laadun ja laajuuden mukaan.
Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää
erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.
Oppilaan opiskelua tuetaan oppimisvaikeuksien ja niiden laajuuden mukaan:
- tukiopetusta annetaan tarpeen mukaan (luokan/ aineenopettaja)
- erityisopettajan antama opetus
- opettajan ja erityisopettajan yhteistyö
- koulunkäyntiavustajan tuki erityistä tukea tarvitseville oppilaille
Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa sellaisille oppilaille, joita ei ole otettu tai
siirretty erityisopetukseen, mutta jotka tarvitsevat erityistä tukea opinnoissaan.
Oppimissuunnitelmassa määritellään oppilaalle annettavat tukipalvelut sekä oppilasta
koskevat opetusjärjestelyt.
5.2 Osa-aikainen erityisopetus
Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun
opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee
antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun
opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee
tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle
tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja
muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös
erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille.
Erityisopetusta annetaan vuosiluokilla 1-9 ja pääpaino on vuosiluokilla 1-3.
Erityisopetusta annetaan myös esiopetusryhmissä. Erityisopetuksesta huolehtii
erityisopettaja koulun tarpeen ja käytettävissä olevan resurssin mukaisesti.
Erityisopetuksen tarve arvioidaan luokanopettajan , aineenopettajan ja erityisopettajan
havainnointiin perustuen, testauksella tai vanhempien pyynnöstä. Tarpeen arvioimiseksi
tehdään yhteistyötä myös päiväkotien, koulun-, kasvatus-, ja perheneuvolapsykologin,
neuvolalääkärien ja terveydenhoitajien sekä puheterapeutin kanssa.
Erityisopetusta saavalle oppilaalle, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen eikä
mitään oppimäärää ole yksilöllistetty, voidaan laatia oppimissuunnitelma. Siinä
asetetaan tavoitteet oppilaan omalle suoritustasolle eri oppiaineissa sekä kuvataan
mahdolliset tukitoimet kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus.
Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajan
ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa
oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla.
5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus
Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on
tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti
yhdessä ikätovereidensa kanssa.
Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja
kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta.
Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia
päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu
muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen
kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan
erityisopetuksen ryhmässä.
Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän
mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta
saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään.
Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista
oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen
ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko
oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta
tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen
opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten,
ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene.
Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston
asetuksen (1435/2001) 9. §:n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa
tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen
perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa
määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun
noudattamasta tuntijaosta.
Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn
oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä
koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien
oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi.
Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä
valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.
Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen
siirtämisestään yleisopetukseen.
Erityisopetuksen antamiseen erikoistuneena kouluna Virroilla toimii Mäkitien koulu.
5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn
opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin
on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi:
• kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä
erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen
kehittämistarpeista
• opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet
oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät
luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen
mukaisista oppimääristä
• niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen
oppimäärä
• oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet
• opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetusja
oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit
• kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai
erityisopetuksen ryhmässä
• henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä
heidän vastuualueensa
• tukipalvelujen toteutumisen seuranta.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea
pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan
kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä,
toimintatavoista ja tukipalveluista.
Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään,
joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa
suunnitelmassa.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu
moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä
mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee
arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta
perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä
perusopetuksesta toiselle asteelle.
5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain
Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi
järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toimintaalueittain.
Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja
kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.
Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi.
Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta
sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen
opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon,
koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.
Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen
ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja
kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja
sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja
käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita.
Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen
kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja
koskevia tavoitteita.
Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista
elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään.
Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja,
asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita.
Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii
käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee
sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja
syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia.
6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
6.2 Romanit
Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja
kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden
vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen
kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös
perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin
muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua.
Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista
omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää
romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista
yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä.
Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi,
että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi
romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset
valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä
ja romanikielistä mediaa.
6.3 Viittomakieliset
Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on
suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se
on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä
kieli.
Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja
oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on
suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia lukuja
kirjoituskielenä.
Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä
arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja
-kulttuurin rinnalla. Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset
oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisi mahdollista.
Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan
äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin,
että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista.
Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen
omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pitää kiinnittää
erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön
luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa
kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys
korostuu. Sen lisäksi viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin hyödynnetään
mahdollisimman monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia.
6.4 Maahanmuuttajat
Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä
maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria.
Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja
kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi
erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja
kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja
tasapainoiseksi jäseneksi.
Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja
kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin
kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla.
Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman
äidinkielen opetusta.
Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee
maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten
oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia
oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.
Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi
oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä
yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan
koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun
toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan
oppimissuunnitelmaan.
Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta,
elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.
7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt
7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet
Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on
ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia
ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä.
Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden
tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta
eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin.
Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille
luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla.
Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja
valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun
toimintakulttuurissa.
1. IHMISENÄ KASVAMINEN
Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on
tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena
on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja
toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
•ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa
ainutkertaisuuttaan
•arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän
•tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle
•tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana
•toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.
KESKEISET SISÄLLÖT
•fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden
tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä
•oikeudenmukaisuus, tasa-arvo
•esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta
•opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen
•toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä,
erilaisia yhteistoimintatapoja.
2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa
oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta,
löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien
väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja
näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja
eurooppalaista kulttuuria
• ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman
sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä
• tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia
monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä
• ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja
yhteisölle.
KESKEISET SISÄLLÖT
Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus,
pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus
• muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
• ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja
onnistuneen yhteistyön edellytyksiä
• kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä
vuorovaikutuksessa
• tapakulttuurien merkitys.
3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO
Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja
vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä
kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa,
vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä
viestien vastaanottajana että tuottajana.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden
viestintää
• kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään
hankkimaansa tietoa
• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä
eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä
• tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti
• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä
erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
KESKEISET SISÄLLÖT
• omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri
tilanteissa
• viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja
monimediaalisuus
• median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde
todellisuuteen
• yhteistyö median kanssa
• lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus
• viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.
4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa
oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää
osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille.
Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä
omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi
kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista
vaikutusmahdollisuuksistaan.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen
merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta
• muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen
• osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden
hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä
• kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan
yritteliäästi ja aloitteellisesti
• toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä
arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia
• tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen
yksilölle ja yhteiskunnalle.
KESKEISET SISÄLLÖT
• perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta
sekä työnjaosta
• demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa
• erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa
• verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi
• osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman
toiminnan vaikuttavuuden arviointi
• yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä
työelämään tutustuminen.
5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ
TULEVAISUUDESTA
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä
oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja
ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena
on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan
sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa
tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista
ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti
kestäville ratkaisuille.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin
edellytykset ja niiden välisen yhteyden
• havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia,
selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin
lisäämiseksi
• arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan
kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja
• edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja
mahdollisuuksia globaalilla tasolla
• ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että
yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.
KESKEISET SISÄLLÖT
• ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa
koulussa ja elinympäristössä
• yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista
• ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa
• ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen
elinkaari
• oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot
• toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.
6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE
Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta
ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä
opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle
ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa
turvallisuutta edistäen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita
sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi
• edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti
• toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti
• toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä
• vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen
• tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.
KESKEISET SISÄLLÖT
• onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä
• työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus
• terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja
• väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa
• keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt
• muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet
• lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen
• turvallisuutta edistävät palvelut
• kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä.
7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA
Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta
ymmärtämään ihmisen
suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme.
Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja
vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä
eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden,
laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla,
yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä
• käyttämään teknologiaa vastuullisesti
• käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin
• ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan
liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.
KESKEISET SISÄLLÖT
• teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä
• teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri
elämänalueilla eri aikakausina
• teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari
• tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö
• teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset
• tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
VUOSILUOKAT 1−2
Vuosiluokkien 1−2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo
kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista.
Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan
arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä
kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla
oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa.
TAVOITTEET
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
•tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin
•oppii kuuntelemaan keskittyen
•oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan,
ajatuksiaan ja mielipiteitään
•kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan.
Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät
Oppilas
• oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa tarpeellisia
käsitteitä; hän oppii ymmärtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja
kirjoittamisen merkityksen
• kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan
tietoteknisessä oppimisympäristössä
• oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana
• oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä
koskevia sopimuksia.
Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu
Oppilas
• tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja
ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja
ilmaisuunsa
• opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia
kirjoja
• tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja
• tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten
äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva.
KESKEISET SISÄLLÖT
Vuorovaikutustaidot
• suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa, pari-,
pienryhmä- ja luokkakeskusteluja
• keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista
• kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja
draaman avulla, myös muihin taideaineisiin integroiden
Lukeminen ja kirjoittaminen
• lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin
• painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen
• äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua
• kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua
• sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja; vähittäinen
siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen
• tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käyttöä
• puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua
• kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten
opettelua ja kirjainten yhdistämistä (kirjainmallit, numerot ja välimerkit liitteenä)
• oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukainen kirjoitusasennon, silmän ja käden
koordinaation sekä myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua
• oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot
alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden
käyttö omissa teksteissä
• omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien
tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa
Kirjallisuus ja kieli
• kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja
vähitellen itse lukien
• kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja
lukukokemusten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa
• kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja
-paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja
nähtyyn
• kirjaston käytön opettelua
• kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia
kuvaus OPPILAAN HYVÄSTÄ
OSAAMISESTA 2. LUOKAN
PÄÄTTYESSÄ
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
• on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle
havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa
• osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja
muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen;
keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä
• osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin.
Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän
• on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen;
hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen
tekstien lukemisesta
• on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo
tekemään päätelmiä lukemastaan
• osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa
kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan
• osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä
myös tietokoneella
• osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää
lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.
Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän
• etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja
myös löytääkseen tietoa
• on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen
medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen
käyttämiseen
• pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu
erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen
merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää
aakkosjärjestystä
• on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä.
7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus
Suomi äidinkielenä
VUOSILUOKAT 3−5
Vuosiluokkien 3−5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on
äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja
kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja
tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan,
lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä.
Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa,
mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja
luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen
jakamiseen ja käsittelemiseen.
TAVOITTEET
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän
rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon
omassa viestinnässään
• oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat
vuorovaikutuksessa
• kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
• oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään
lukijana
• tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä
parantavia strategioita
• oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja
ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä siltaamaan niitä omaan elämäänsä ja
ympäristöönsä
• opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
Oppilas
• oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti
• kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän
tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan
• oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta
tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
• tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja
elokuvan keinoin
• lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan
itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen
säilyy
• kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen
kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja
antamaan niille arvon
• oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti.
KESKEISET SISÄLLÖT
Vuorovaikutustaidot
• viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia
• kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa
ja keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua
• ilmaisuharjoituksia
Tekstinymmärtäminen
• keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua
• silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista
• tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien
lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella
• pääasioiden erottamista sivuaisoista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten
esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun
arviointia
• ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista
Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen
• tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen
jaksottamista ja havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä
• tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti,
mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen
• oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä
• palautteen vastaanottamista ja antamista
• otsikoinnin ja kappalejaon opettelua
• selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista
• oikeinkirjoituksen perusasioita, yleiskielen käytön harjoittelua
Tiedonhallintataidot
• erilaisten tietokirjojen käyttöä
• erityyppisten tietotekstien avaamista
• kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta,
yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti
Kielen tehtävät ja rakenne
• sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä
• sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella
• taivutuksen tehtävä tekstilauseissa
• lauseet rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä
• puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua
Kirjallisuus ja muu kulttuuri
• luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten
kirjojen runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman
lukukokemuksen jakamista
• keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja –-
paikka, sekä niiden käyttöä
• kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä
ÄIDINKIELI 3
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävät:
Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä
tekstejä.
Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella tuetaan oppilaan luku- ja
ilmaisutaidon, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä.
TAVOITTEET
- lukutaidon, oikeinkirjoitustaidon ja käsialan varmentaminen ja omien tekstien
tuottaminen
- sanojen ja lauseiden tutkiminen
- sanaluokkien (substantiivit, adjektiivit ja verbit) oppiminen
- aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitojen vahvistaminen
- ilmaisutaidon kehittäminen
- kirjallisuuteen tutustuminen, oman lukuhalun ja lukuharrastuksen herättäminen
- tekstinkäsittelyn perusasiat: kirjoittaminen, muokkaaminen, tallennus ja tulostus
- kirjaston palveluiden hyödyntäminen
ÄIDINKIELI 4
TAVOITTEET
- lukutaidon varmentaminen sekä faktan, fiktion ja mielipiteen erottaminen tekstistä
- oikeinkirjoitustaidon ja käsialan varmentaminen sekä omien tarinoiden ja tietotekstien
tuottaminen
- sanavaraston kartuttaminen ja sanojen merkitysten tutkiminen
- yhdyssanat, vastakohdat, synonyymit ja homonyymit
- lause: verbi lauseen keskiössä, opitaan alustavasti lauseen pääjäsenet (subjekti ja
predikaatti)
- sanaluokat
- aktiivisen ja toiset huomioon ottavan kuuntelijan ja viestijän taitojen vahvistaminen
- ilmaisutaidon kehittäminen
- kirjallisuuteen tutustuminen, lukuhalun ja lukuharrastuksen kehittäminen
- kirjallisuuden käsitteitä: juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtumapaikka ja -aika
- kirjaston palveluiden hyödyntäminen
- tietotekniikka: tekstinkäsittelyn perusasiat (kirjoittaminen, muokkaaminen, tallennus ja
tulostus) sekä tiedonhaku Internetistä
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
• rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja
haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron
keskustelutilanteessa
• kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten
havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon
viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä
ja saavuttaa vastaanottajan
• osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii
perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa
• osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja
viestintätilannetta koskevia päätelmiä
• pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän
osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän
• on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon
• osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita
• tuntee tiedonhankinnan päävaiheet
• on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista
ja sähköisistä lähteistä
• löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia
• erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja
merkitystä itselleen
• käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt
niin, että hän
• osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen
ja ohjeen
• suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja
mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan
oma ääni ja laajeneva sanavarasto
• ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja
osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan;
hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko
sujuvasti
• osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala
• osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla
• hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja
yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut
käyttämään myös muita välimerkkejä.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin,
että hän
• hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien
ymmärtämisessä ja tuottamisessa
• on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa
etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja
taivutuksen perusteella sanaluokkiin
• tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa
• hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa
lauseen tekstin osaksi
• tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo
omassa ilmaisussaan
• on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia
valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin
• pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän
laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan
• on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon.
VUOSILUOKAT 6−9
Vuosiluokilla 6−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa
oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle
uusien tekstilajien vaatimuksia.
Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään
kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy
tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen
tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia
median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa
kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.
TAVOITTEET
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan
• harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja
vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen
ulkopuolella
• pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on
erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
• harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat
luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät
• kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista
luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät
• tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
Oppilas
• kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää
oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan
• rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan
rakentavasti muiden ajatuksia
• tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja
kirjoitustehtävissään
• oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
• oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja
muuttumisesta
• monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän
oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja
• saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista
• saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata
maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja
• saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen
tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee
• kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
Vuorovaikutustaidot
• perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta
sekä niiden yhteydestä viestinnän tavoitteeseen, välineeseen ja viestintäsuhteeseen
• tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä
keskusteluissa ja viestintäympäristöissä
• puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely
ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja
vastaanottaminen
• viestintärohkeuden ja –varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja
puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua
• omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia
Tekstinymmärtäminen
• ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua
• silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valinta,
lukuprosessien hallinnan varmentamista
• siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille, lukukokemusten jakamista
• kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten
kehittäjinä
• selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja
kaunokirjallisissa teksteissä
• kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja
merkityksellisinä kokonaisuuksina
• tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien
merkityksen rakentajina
• tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen
tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamista eri
näkökulmista
• puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden
etsimistä ja arviointia
Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen
• omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien
vakiinnuttamista
• tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon
varmentamista
• tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja -tilanteisiin
• omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden
tuottamista
• yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan
opettelua
• kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista
• erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen
• ilmaisukeinojen monipuolistamista
Tiedonhallintataidot
• tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden
luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia
• muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen
valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi
Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
• perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä
äidinkielen merkityksestä
• suomen kielen vaiheita ja vaihtelua
• suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin
kieliin
• suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä
yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa
• kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden
kirjoittajista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista
• yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten
tekstien käsittelyä
• kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin
• tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien
tuntomerkkejä
• fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen
• teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
• haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä
että yksin esiintyessään
• osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa
• osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa
ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton,
kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja
• edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun
asioista ollaan eri mieltä
• tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon
viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän
pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi
• pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta
ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa
palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän
• osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida,
väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin
kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa
• tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa
tekstiympäristössä
• lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa
käyttäen
• erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista
• tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja
• osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen
perustelut
• pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan
henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä
• osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia
• tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja
ilmaisuun
• pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista
• pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen,
käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä
tekstin tarkoitukseen ja sävyyn
• pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä
havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt
niin, että hän
• osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti
välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne
• tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä
tuottaessaan
• kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille
olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata
• pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa
kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia,
yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä
• pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin
hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä
• osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja
rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen
mukaan tiivistää tekstiään
• soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista,
kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän
• on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen
• löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa
perustella valintojaan
• on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja,
tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan
runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti
sovitun määrän
• tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden
klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia
• pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa
• osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on
tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen
keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin
opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä
• tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan
• tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten
joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen,
hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.
TOINEN KOTIMAINEN KIELI
RUOTSI B-KIELENÄ (B1)
VUOSILUOKAT 7−9
Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen
perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja
kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä.
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
•kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi
arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun
tukeutuen
•ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta
tilanneyhteyden tukemana
•kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja
kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
•ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista
elämänmuotoa
•viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa
ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
•käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja,
kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä
•tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita
käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita
•arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta
•lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot,
kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät
•harrastukset ja vapaa-ajan vietto
•matkustaminen
•koulu ja oppilastoverit sekä opettajat
•asuminen maalla ja kaupungissa
•ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö
•perustietoja suomenruotsalaista, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta
elämänmuodosta
Rakenteet
•kaikkein keskeisin verbioppi
•substantiivien ja adjektiivien taivutus
•keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita
Viestintästrategiat
•kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi
•vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen
•oman kielenkäytön tarkkailu
•puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla
•joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten
puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja
ylläpitämisen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten
elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas
tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän
vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.
Opiskelustrategiat
Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja.
Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen
harjoittelun merkityksen.
VIERAAT KIELET
A1-kieli
A-KIELI
A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa
vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen
opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä
oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky.
VUOSILUOKAT 1−2
Mikäli kielten opetus aloitetaan ennen kolmatta luokkaa, keskitytään aluksi kuullun
ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation
harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen
mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai
opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin
tutustutaan alustavasti. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista.
TAVOITTEET
Oppilas
• tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä
• rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä
• saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille
• kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa.
KESKEISET SISÄLLÖT
• jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu
• ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit
• kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa
VUOSILUOKAT 3−6
Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin
konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja
vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat
erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä
kielenopiskelutottumuksia.
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
•kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä
yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun
tukeutuen
•ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai
tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana
•kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin
tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
•tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen
kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin
•viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa
kohdekulttuurille luontevalla tavalla.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
•toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa
•käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa
•käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä
•käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan
•tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä
arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta
• lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti
ja perheenjäsenet
• koulu ja oppilastoverit sekä opettajat
• asuminen maalla ja kaupungissa
• ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot
• asioiminen erilaisissa tilanteissa
• perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös
kohdekulttuurista Suomessa
Rakenteet
• viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi
• tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueen normin mukaan
Viestintästrategiat
• puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen
• rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta
• omien viestien suunnittelu
• puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa
vuorovaikutuksessa
• kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa
Al-KIELI 3 Englanti
TAVOITTEET
3. luokka
- omaksua myönteinen asenne kielen opiskelua kohtaan
- harjoitella vieraan kielen opiskelutaitoja, joita ovat kuunteleminen, puhuminen, lukeminen ja
kopioiva kirjoittaminen
- rohkaista käyttämään vierasta kieltä erilaisissa tilanteissa
- harjoitella ääntämistä
SISÄLLÖT
3. luokka
- substantiiveja – yksikkö – monikko
- adjektiiveja
- verbejä – be, have got, can/can’t
- prepositiot – in, on, under, behind
- possessiivipronominit – my, your, his/her
- käskyjä, kieltoja, ehdotuksia
- luvut 1-20
- s-genetiivi
- kysymyssanoja
- eri aihepiirien sanoja – viikonpäivät, värejä jne
A1 – KIELI 4 Englanti
TAVOITTEET
4. luokka
- syventää opiskelutaitoja
- lisätä lukemisen ja puhumisen harjoittelua
- harjoitella kuuntelua entisestään
- kopioivan kirjoittamisen lisäksi kannustaa omien lauseiden tuottamista
- kiinnittää enemmän huomiota oikeaan ääntämiseen
- perusrakenteiden harjoittamista yksityiskohtaisemmin
- tutustua englanninkielisten maiden kulttuureihin ja kannustaa kansainvälisyyteen
SISÄLLÖT
4. luokka
- yksikkö – monikko
- adjektiivien vertailusta
- persoona- ja possessiivipronominit
- artikkelit – a, an, the
- prepositioita – aika/paikka
- be- ja have got verbit – kaikki lausetyypit
- yleispreesens – kaikki lausetyypit
- kestopreesens – kaikki lausetyypit
- be-verbin imperfekti
- did-kysymys
- aakkoset
- kellonajat
- eri aihepiirien sanoja – maiden nimiä, Suomi sanastoa, kuukaudet jne
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:



Kulttuuritaidot
Oppilas
• tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja
• pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän
tilanteissa.
Opiskelustrategiat
Oppilas
• käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita
työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa
• ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa
työskentelyään.
VUOSILUOKAT 7−9
Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin
tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen
osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla
kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.
TAVOITTEET
Kielitaito, muu kuin englanti
Oppilas oppii
• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa
sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä
• selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista
palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään
• kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista.
7.6 Matematiikka
Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun
kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen
ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja
täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia
sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti − se
vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista
toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.
Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja
matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä
apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan
abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on
mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää
tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin
tukemisessa.
VUOSILUOKAT 1−2
Vuosiluokkien 1−2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun
kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä
kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen
perustaksi.
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa
tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta
• saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden
muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit
• oppilas ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita
• ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja
• oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein,
kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja,
säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita
• harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja
haasteellisista matemaattisista ongelmista.
KESKEISET SISÄLLÖT
Luvut ja laskutoimitukset
• lukumäärä, lukusana ja numerosymboli
• lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen
hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein
• kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate
• yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla
• kertolaskua ja kertotauluja
• jakolaskua konkreettisilla välineillä
• eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä,
lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö
• erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista
• murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisin välinein
Algebra
• säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista
• yksinkertaisia lukujonoja
Geometria
• ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu
• ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen
• kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja
nimeäminen
• geometriset peruskäsitteet, kuten piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma
• kaksiulotteisten muotojen tekeminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten
kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen
• yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia
Mittaaminen
• mittaamisen periaate
• pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika ja hinta
• mittavälineiden käyttö
• tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu
• mittaustuloksen arviointi
Tietojen käsittely ja tilastot
• tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen
• yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen
• koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
• osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä
ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja
opettajalle
• pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää
ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti
• osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen,
löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa
esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla,
takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän,
vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >,
= ja <.
Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra
Oppilas
• tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen
kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen
• hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen
muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut
• tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä
• ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä
arkitilanteissa
• osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa
• tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi
kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa.
Geometria
Oppilas
• tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio,
ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva,
puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin
• osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.
Mittaaminen
Oppilas
• osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten
pituus, massa, tilavuus ja aika
• osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja
osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen.
7.6 Matematiikka
VUOSILUOKAT 3−5
Vuosiluokkien 3−5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun
kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja
peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan
käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi.
TAVOITTEET
Oppilas
• saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa
• oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja
käsitejärjestelmiä
• oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä
• oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
• löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita
• perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille
• oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta
• oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita
• oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Luvut ja laskutoimitukset
• kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään
kellonaikojen avulla
• lukujen luokittelua, järjestämistä
• kertolaskua
• sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus
• laskualgoritmeja ja päässälaskua
• murtoluvun käsite, murtolukujen muunnokset
• desimaaliluvun käsite
• murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys
• murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua sekä kertominen ja
jakaminen luonnollisella luvulla
• laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen
• sulkeiden käyttö
• negatiivisen kokonaisluvun käsite
• erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen
Algebra
• lausekkeen käsite
• lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen
• säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia
• yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä
Geometria
• suurennoksia ja pienennöksiä, yhdenmuotoisuus ja mittakaava
• peilauksia suoran ja pisteen suhteen, symmetria, yhtenevyys konkreetein välinein
• ympyrä ja sen osia
• yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat
• kulman mitta ja kulmien luokittelu
• erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu
• piiri ja pinta-ala
• kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen
• mittaamisen periaatteen ymmärtämisen vahvistaminen
• mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista
• mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
• tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen
• koordinaatisto
• yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen
• keskiarvon käsite ja laskeminen
• tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen
• kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä
MATEMATIIKKA 3
MATEMATIIKAN OPISKELUN TEHTÄVÄ
Matematiikka tarjoaa välineitä matemaattisen ajattelun kehittämiseen, matemaattisten käsitteiden
ja tarkoituksenmukaisten ratkaisumenetelmien oppimiseen. Oppilas tutkii ja omaksuu leikin,
toiminnan ja keskustelun avulla matematiikkaa.
TAVOITTEET
Kolmannen luokan opetuksen painopisteenä on lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten
varmentaminen.
Oppilas
- käyttää peruslaskutoimituksia
yksinkertaisten tehtävien
ratkaisemisessa
- tutkii, havainnoi ja käyttää
matemaattisia käsitteitä
- kehittää päässälasku- ja
ongelmaratkaisutaitojaan
AIHE 3. LUOKKA
LUKUKÄSITE - lukualue 0 – 10 000
- pyöristäminen
- murtoluvun käsite
- tutustuminen 60-järjestelmään
kellonaikojen avulla
LASKUTOIMITUKSET - kertotaulut 0 - 10
- 100:lla ja 1 000:lla kertominen
- allekkain kertominen
- jakolasku
- avoimia jakolaskuyhtälöitä
- laskujärjestys: sulut
- lausekkeen muodostaminen
sanallisista tehtävistä
GEOMETRIA - tasokuvioiden tunnistaminen
(suorakulmio, neliö, suunnikas,
puolisuunnikas )
- kappaleiden osat
- jana, suora, suorakulma, yhdensuuntaisuus,
kohtisuoruus
- symmetria-akseli
MITTAAMINEN - mittayksiköt: dm
- mittayksiköiden muunnoksia
- tarkoituksenmukainen mittayksikkö
MATEMATIIKKA 4
TAVOITTEET
Neljännellä luokalla opetuksen päätavoite on varmentaa kertotaulujen osaaminen, jotta allekkain
kertominen ja jakolasku helpottuisivat sekä varmentaa ajan käsitteiden hallintaa.
Oppilaat tutustuvat alustavasti desimaali- ja murtolukuihin.
Oppilaat kehittävät päässälaskutaitoaan.
Oppilas
- varmentaa allekkain kertomisen yksinumeroisella luvulla, harjoittelee kertolaskualgoritmia
kaksinumeroisella kertojalla sekä soveltaa kertolaskua erilaisissa sanallisissa ja muissa
sovellustehtävissä
- ymmärtää jakolaskun ja kertolaskun välisen yhteyden
- ymmärtää viisi- ja kuusinumeroiset luvut lukujärjestelmässämme
- ymmärtää muroluvun ja desimaaliluvun välisen yhteyden
- harjoittelee lausekkeiden laatimista sanallisista tehtävistä
- harjoittelee lausekkeen laskemista ja sieventämistä
- harjoittelee taulukoiden, diagrammien ja kuvien tulkintaa ja tietojen etsimistä niistä.
4. LUOKKA
LUKUKÄSITE - lukualue 0 –
- pyöristäminen täysiksi tuhansiksi
- murtoluvut
- desimaaliluvut
- tutustuminen 60-järjestelmään
kellonaikojen avulla
LASKUTOIMITUKSET - kertotaulut 0 - 10
- 100:lla, 1 000:lla jne. kertominen
- allekkain kertominen
- jakolasku jakokulmassa
- sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus
- lausekkeen muodostaminen sanallisista
tehtävistä
- päässälaskut
GEOMETRIA - nelikulmioiden luokittelu
- teräväkulma, tylppäkulma ja
suorakulma (myös kolmiossa)
- suoran suhteen peilaus
MITTAAMINEN - massan ja pituuden murtolukumerkinnät
- tonni massan yksikkönä
- mittayksiköiden muutoksia
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
• osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman
ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla,
lukujen avulla tai diagrammeilla
• pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy
kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla,
puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla
• osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla,
luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla
• osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa
etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden;
hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä
• osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan
yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman
ratkaisemiseksi
• osaa noudattaa sääntöjä.
Luvut, laskutoimitukset ja algebra
Oppilas
• ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä
varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää
niitä eri metodeilla
• osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten
väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän
ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden
• osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia.
Geometria
Oppilas
• osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan
yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden
käsitteiden muodostamaa rakennetta
• tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja
pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset
kuviot
• ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja
mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla
mittayksiköllä
• osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä.
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
Oppilas
• osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea
yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja
• osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä
mahdottoman ja varman tapauksen.
VUOSILUOKAT 6−9
Vuosiluokkien 6−9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten
käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat
arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien
oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa
• ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään
matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
• laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
• loogista ja luovaa ajattelua
• soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn
• ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja
päätelmiään
• esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
• näkemään säännönmukaisuuksia
• työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Ajattelun taidot ja menetelmät
• loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä,
mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä
niiden esittämistä
• vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö
• matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen
• todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yrityserehdysmenetelmä,
vääräksi osoittaminen, suora todistus
• kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä
• ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä
• matematiikan historiaa
Luvut ja laskutoimitukset
• peruslaskutoimitusten varmentaminen
• luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut
• vastaluku, itseisarvo, käänteisluku
• aikalaskut, aikaväli
• alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä
• murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen
murtolukuna
• kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla
• lausekkeiden sieventäminen
• suhde ja verrannollisuus
• prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilasku
• pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö
• potenssi, eksponenttina kokonaisluku
• juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella
Algebra
• lauseke ja sen sieventäminen
• potenssilauseke ja sen sieventäminen
• polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku
• muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen
• yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko
• ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen
• vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
• verranto
• yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti
• lukujonojen tutkimista ja muodostamista
Funktiot
• riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla
• funktion käsite
• lukuparin esittäminen koordinaatistossa
• yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen
koordinaatistoon
• funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja
väheneminen
• lineaarinen funktio
• suoraan ja kääntäen verrannollisuus
Geometria
• kulmien välisiä yhteyksiä
• kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä
• säännölliset monikulmiot
• ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä
• tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen
• kappaleiden nimeäminen ja luokittelu
• kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen
• yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys
• geometrista konstruointia
• yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa
• Pythagoraan lause
• kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä
• trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen
Todennäköisyys ja tilastot
• todennäköisyyden käsite
• frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi
• keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen
• hajonnan käsite
• diagrammien tulkinta
• tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ajattelun taidot ja menetelmät
Oppilas
• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet
• osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa,
ei ole olemassa
• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon
• osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen
esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja
tarkistaa tuloksen oikeellisuuden
• osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa
• osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polkutai
muuta diagrammia käyttäen.
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas osaa
• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä
on luotettava peruslaskutaito
• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan
luvun alkutekijöihinsä.
• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta
• käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen
tulevien ongelmien ratkaisemisessa.
Algebra
Oppilas osaa
• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön
• sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita
• potenssien laskutoimitukset
• muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen
algebrallisesti tai päättelemällä
• käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen
• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.
Funktiot
Oppilas
• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta
• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan
• osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan
• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti
yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta
• tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää
kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.
Geometria
Oppilas osaa
• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet
• soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja
• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen
• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan
tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa
• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa
• käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien
ratkaisemiseen
• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia
mittayksiköitä.
Todennäköisyys ja tilastot
Oppilas osaa
• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen
tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden
merkityksen arkielämän tilanteissa
• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit,
keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.
7.7 Ympäristö- ja luonnontieto
VUOSILUOKAT 1-4
Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon
tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän
kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja
ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten
erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta.
Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen
lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen
itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja
kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy
myönteinen ympäristö- ja luontosuhde.
Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten
ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä
myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää
kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen
toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä
ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.
Tavoitteet
Oppilas oppii
• toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja
ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä
• tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan
niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja
Pohjoismaita
• hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia
lähdeaineistoja käyttämällä
• tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä
kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan
• tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita
• lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa
• esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa
• käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja
kohteita kuvataan ja selitetään
• suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja
• psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista
osaamista
• terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja
toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja.
KESKEISET SISÄLLÖT
Eliöt ja elinympäristöt
• elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet
• erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin
• oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja
• luonto eri vuodenaikoina
• kasvien ja eläinten elämänvaiheita
• ruoan alkuperä ja tuottaminen
Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana
• oma lähiympäristö
• vuorokauden- ja vuodenajat
• maaston keskeiset piirteet ja kartta
• kotiseutu ja oma maakunta, niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö
ja ihmisen toiminta
• Suomi, Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana
Ympäristön ilmiöitä
• ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä sekä kuulon ja näön suojelu
• lämpöön liittyvien ilmiöitä ja lämmön lähteitä
• yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden
tutkiminen
• magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä
Ympäristön aineita
• arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys
• ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus
• veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa
Ihminen ja terveys
• ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään
• omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset
• sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja
yksinkertaiset ensiaputoimet
• perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys
hyvinvoinnille ja mielenterveydelle
Turvallisuus
• kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman
koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja
vapaa-ajan tapaturmat
• sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttö ja
toisen omaisuuden kunnioittaminen
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 3
TAVOITTEET
Oppilas oppii
- hankkimaan tietoja luonnosta ja lähiympäristönsä eläimistä ja kasveista havainnoimalla ja
tutkimalla
- tekemällä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita
- käyttämään erilaisia karttoja ja tutustuu Suomeen pääpiirteittäin
Oppilas opettelee
- ympäristöstä vastuullista huolehtimista
- oman ja muiden terveyden ja turvallisuuden ymmärtämistä ja edistämistä sekä yhdessä
elämisen taitoja
SISÄLLÖT
Eliöt ja elinympäristöt
- erilaisten elinympäristöjen havainnoiminen ja tutkiminen
- luonnon tutkiminen ja tarkkailu eri vuodenaikoina
- oman lähiympäristön tavallisimpien kasvi- ja eläinlajien tunnistaminen ja kuvaileminen (myös
lemmikkieläimet)
Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana
- karttaan tutustuminen
- ilmansuunnat
- kotiseutuun ja omaan maakuntaa tutustuminen: niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu
ympäristö ja ihmisen toiminta
- Suomen tarkasteleminen pääpiirteittäin
Ympäristön ilmiöitä
- sääilmiöihin tutustuminen
- yksinkertaisten koneiden ja niiden toimintaperiaatteiden tutkiminen
(vipu, pyörä ja jousi)
Ihmisen terveys ja turvallisuus
- arkipäivän terveystottumukset ja henkilökohtainen hygienia
- turvallinen käyttäytyminen kotona ja liikenteessä
- sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja erilaisuuden hyväksyminen
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 4
TAVOITTEET
Oppilas oppii
- hankkimaan tietoa Suomen luonnosta, eläimistä ja kasveista havainnoimalla ja tutkimalla
- tekemällä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita
- käyttämään Suomen, Pohjoismaiden ja muiden lähialueiden karttaa ja tutustuu näiden alueiden
luonnonoloihin ja valtioihin
Oppilas opettelee
- ympäristöstä vastuullista huolehtimista
- oman ja muiden terveyden ja turvallisuuden ymmärtämistä ja edistämistä sekä yhdessä
elämisen taitoja
SISÄLLÖT
Eliöt ja elinympäristöt
- erilaisten elinympäristöjen havainnoiminen ja tutkiminen
- luonnon tutkiminen ja tarkkailu eri vuodenaikoina
- Suomen tavallisimpien kasvi-, sieni- ja eläinlajien tunnistaminen, kuvaileminen ja luokittelu
Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana
- karttakuvan hahmottaminen
- Suomen luonnonmaantieteellisiin alueisiin tutustuminen
- Suomen, Pohjoismaiden ja muiden lähialueiden maantiedon ja valtioiden tarkastelua
Ympäristön aineita ja ilmiöitä
- veden ja ilman ominaisuuksien ja veden olomuodon muutoksien tutkiminen
- valon, äänen ja lämmön lähteiden ja niiden ilmiöiden tunteminen
- sääilmiöihin tutustuminen
- yksinkertaisten magneettisten ja sähköisten ilmiöiden tarkastelua
Ihmisen terveys ja turvallisuus
- arkipäivän terveystottumukset ja henkilökohtainen hygienia
- turvallinen käyttäytyminen kotona, koulussa ja liikenteessä
- sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja erilaisuuden hyväksyminen
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen
olennaisiin piirteisiin
• osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten
ominaisuuksien perusteella
• osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon
ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön
• osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa
• osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja
piirtäen.
Eliöt ja ympäristöt
Oppilas
• ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri
elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden
tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista
eläimistä
• tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri
vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen
• tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan
• osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja
vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja
viihtyisyyttä
• ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia,
karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja
omasta lähiympäristöstään
• osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa
• oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden
alueiden maisemallisen rikkauden
• ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon
ihmisen elinpaikkana.
Ympäristön aineita ja ilmiöitä
Oppilas
• osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina
• osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja
luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä
• osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia
erilaisten rakenteiden lujuutta
• osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa
käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää
sähkölaitteita turvallisesti
• tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja
lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä
lämmön siirtyminen ja lämmittäminen
• tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa
toimia niiden mukaisesti
• osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden
kiertokulkua luonnossa
• ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä
tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä
• tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että
kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia,
tupakka- ja alkoholituotteita
• osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä.
Ihminen ja terveys
Oppilas
• osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen
tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja
• tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo,
ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja
kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen
• osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja
nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä
• osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden
käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua
tarvittaessa.
Turvallisuus
Oppilas
• osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden
fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän
tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja
lähiyhteisössä
• tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei
• tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa
liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt
ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.
7.8 Biologia ja maantieto
VUOSILUOKAT 5–6
Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että
oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen
välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta.
Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä
ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä
elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian
opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa
että luokkahuoneessa.
Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen
tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja
niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on
laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan.
Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja
kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä.
Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle
suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle.
Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon
opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään
omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä
ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena.
Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja
elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään
elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista
elinympäristöihinsä
• hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä
• liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa
• ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta
• kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan
lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa
• tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista
• arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan
murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta
• pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä
• ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset
• laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja
sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä
• hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön
• ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista
mahdollisuuksista maapallolla
• perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan
ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.
KESKEISET SISÄLLÖT
Eliöt ja elinympäristöt
• lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu
• eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö
• kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen
• elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet
Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys
• ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän
fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset
• oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat
tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu
• ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät,
suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu
Luonnon monimuotoisuus
• luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet
Eurooppa osana maailmaa
• Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva
• Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen toiminta
Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla
• maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot
• sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän
vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä
erilaisissa ympäristöissä
• luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan
aiheuttamat muutokset ympäristössä
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa
• osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä
tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia
• tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden
mukaisesti.
Eliöt ja elinympäristöt
Oppilas
• tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut
ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä
• tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla
• osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla
• ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen
luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän
• osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja
suojella.
Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys
Oppilas
• osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista
• osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää
murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa
esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä
• osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten
asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein
kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta
• tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa.
Karttataidot
Oppilas
• osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen
karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja
• osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa
sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä
• osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.
Eurooppa osana maailmaa
Oppilas
• tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata
luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa.
Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla
Oppilas
• tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat
vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet
• tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa
esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen
toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata
ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä
• osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja
teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat
aiheuttaneet muutoksia ympäristössä
• osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä.
BIOLOGIA
VUOSILUOKAT 7–9
Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee
kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä.
Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja
ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan
kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä
korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa.
Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan
luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet
havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös
tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä
elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy
ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä
• kuvaamaan elämän perusilmiöitä
• tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan
myönteisesti sen vaalimiseen
• hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa
• tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien
kasvattamisesta
• tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään
seksuaalisuuden biologisen perustan
• tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä
• tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään
ongelmien ratkaisumahdollisuuksia
• ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän
käytön periaatteet.
KESKEISET SISÄLLÖT
Luonto ja ekosysteemit
• kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen sekä ohjattu kasvien
kerääminen
• ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsä- ja vesiekosysteemin ominaispiirteet sekä
yhden ekosysteemin omakohtainen tutkiminen
• metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen
• luonnon monimuotoisuus
Elämä ja evoluutio
• solun rakenne ja toiminta
• eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä
• ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet
• biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset
Ihminen
• ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot
• ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen
• perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä
Yhteinen ympäristö
• ekologisesti kestävä kehitys sekä
ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet
• oman elinympäristön tilan ja
ympäristömuutosten tutkiminen, oman
lähiympäristön tilaa parantavien toimien
tarkastelu sekä oman
ympäristökäyttäytymisen pohtiminen
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Biologian tutkimustaidot
Oppilas osaa
• käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan
• työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa
kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti
• toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia.
Luonto ja ekosysteemit
Oppilas osaa
• jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa
lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja
• kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan
• nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä
• tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia
• selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä
• kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä
ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet.
Elämä ja evoluutio
Oppilas osaa
• kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta
• selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta
• kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä
• selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet
• jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.
Ihminen
Oppilas osaa
• kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan
pääpiirteet
• selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja
• selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen,
raskauden kulun ja synnytyksen
• käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.
Yhteinen ympäristö
Oppilas osaa
• kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja
ympäristösuojelun merkitystä
• tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta
• kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa
esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden
mukaisesti.
MAANTIETO
VUOSILUOKAT 7–9
Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia
ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen
alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä
tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä
ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka.
Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja
arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan.
Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja
kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa
kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja
yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita
pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja
taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea
oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita
maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia,
valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä
• määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet
• ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla
• ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa
• ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa
ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen
sijoittumista
• tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin
maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin
• tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä
sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä
• tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä
suunnitteluun ja kehittymiseen
• ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista
ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen
mukaisesti.
KESKEISET SISÄLLÖT
Maa – ihmisen kotiplaneetta
• maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan
hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen
• maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat
• Aasia, Afrikka, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Eurooppa: kahden tai
useamman maanosan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu
Eurooppa
• Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet
sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla
• Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus
Suomi maailmassa
• Suomen karttakuva ja maisema
• luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu
ympäristö ja perinnemaisemat
• Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit
• vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä
• Suomi osana maailmaa
• oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö,
rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö
Yhteinen ympäristö
• ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä ongelmien
ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen
• Itämeren alueen ympäristökysymykset
• ihminen luonnonvarojen kuluttajana
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT
ARVOSANALLE 8
Maantieteelliset taidot
Oppilas osaa
• etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi
karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa
• tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi
uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa
• havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla
• vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse
ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella.
Maailman jäsentäminen
Oppilas osaa
• hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja
kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet
• soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten
uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.
Euroopan jäsentäminen
Oppilas osaa
• kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää
Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden
• vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on
vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa.
Suomen jäsentäminen
Oppilas osaa
• selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot
ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla
• kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista
Suomessa
• analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat
kulttuuri- ja perinnemaisemat
• osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman
elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen
• suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun
ympäristöön liittyviä tutkimuksia
• tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden
vähemmistökulttuurit
• kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan
ja koko maailman kanssa.
Yhteinen ympäristö
Oppilas osaa
• selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja
kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen,
elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma
• kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja
parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa
• kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan
parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja
kehityskysymyksiä voidaan ratkaista.
7.9 Fysiikka ja kemia
VUOSILUOKAT 5–6
Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja
kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja
tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita.
Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta
pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta
huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen
integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan
turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä
noudattamaan annettuja ohjeita
• tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä
pohtimaan tiedon luotettavuutta
• tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan
luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita
• tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden,
eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia
• käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa
fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä
• ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden.
KESKEISET SISÄLLÖT
Energia ja sähkö
• lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sekä sähköturvallisuus
• erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä energiavarat
Luonnon rakenteet
• Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä
• turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen
• Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä Aurinkokunnan rakenne ja
tähtitaivas
Aineet ympärillämme
• ilman koostumus ja ilmakehä
• veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena, luonnonvesien tutkiminen sekä veden
puhdistaminen
• maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä
• elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä
niiden turvallinen käyttö
• vaikuttavat aineet päihteissä ja huumaavissa aineissa ja niiden haitat
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä
noudattaa annettuja ohjeita
• osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa
havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja
niiden muutoksiin
• osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan
esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden
ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa
kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää
• osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän
aineen liukenemiseen
• osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden
ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa
• osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien
tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.
Energia ja sähkö
Oppilas
• tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä
käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen
• tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä
osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.
Luonnon rakenteet
Oppilas
• osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilmanja
vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä
• osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa
liikkumisessa ja liikenteessä
• tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat,
Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä
havaintoja tähtitaivaasta
• osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.
Aineet ympärillämme
Oppilas
• tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä
ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä
• osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan
• osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia
merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta,
kiteytystä ja seulomista
• tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja
elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi
happamuutta
• tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne
ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.
FYSIIKKA
VUOSILUOKAT 7–9
Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä
fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen
tiedonhankinnan taitoja.
Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja
kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja
tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden
tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja
omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää
kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun.
Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen
käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri
tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja
teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä
käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen
jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.
Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen
maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja
erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa
• luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen
• havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin
esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös
tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen
• suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja
varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä
riippuvuuksia
• muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä
tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta
• käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan
fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita
• arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta
• käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä,
ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa
• tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia,
erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään
ilmiöiden syy-seuraussuhteita.
KESKEISET SISÄLLÖT
Liike ja voima
• vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt
sekä niiden esiintyminen ympäristössä
• liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit
• voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho
Värähdys- ja aaltoliike
• erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja
vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät
ominaisuudet, suureet ja lait
• äänen ja valon merkitys ja sovellukset
• optisten laitteiden toimintaperiaatteita
Lämpö
• kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden
kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja
sovellukset
• energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona
Sähkö
• kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat
• tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti
jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa
• sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö
kotona
Luonnon rakenteet
• luonnon rakenteet ja mittasuhteet
• rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja
vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa
• radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen
luontoon sekä säteilyltä suojautuminen
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa
• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen
mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia
työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai
päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa
• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen
ja graafien avulla sekä tulkita niitä
• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten
luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä
• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista
tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.
Liike ja voima
Oppilas
• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita,
kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima
• osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen
mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä
koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin
ja laskemiseen
• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun,
toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia
• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää
niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää
tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan
• tuntee työn ja energian välisen yhteyden
• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.
Värähdys- ja aaltoliike
Oppilas
• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen
synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen
• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia
ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla
• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina
käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa
• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi
melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.
Lämpö
Oppilas
• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja
osaa tulkita niitä
• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen
lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla
• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja
tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.
Sähkö
Oppilas
• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön
periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia
• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja
vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin
toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina
• tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä
• tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa
selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten
hyötyjä ja haittoja.
Luonnon rakenteet
Oppilas
• tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit
vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä
• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa
havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla
• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia,
vuorovaikutus ja säteily
• ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian
muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven
putoamisessa.
KEMIA
VUOSILUOKAT 7–9
Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä
kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen
ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus
antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan
muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja
teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja
yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä
jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja
teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään.
Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön
liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden
tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten
reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta
hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä
käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja
yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen
• käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä
tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon
luotettavuutta ja merkitystä
• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia
• aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden
merkityksen luonnolle ja ympäristölle
• tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja
käyttämään niitä
• aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja
• kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla
• soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa
• tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että
yhteiskunnalle.
KESKEISET SISÄLLÖT
Ilma ja vesi
• ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle
• vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys
• aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä
palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä
Raaka-aineet ja tuotteet
• tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia
sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys
• sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset
• alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä
reaktionopeuksien vertailu
• reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden
tasapainottaminen
• alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai
jaksollisen järjestelmän avulla
Elollinen luonto ja yhteiskunta
• fotosynteesi ja palaminen, energialähteet
• orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja
karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö
• hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita
• hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä
teollisuuden raaka-aineina
• pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas
• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä
• osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa
tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen
vesiliuoksen happamuutta
• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä
• tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja
ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen
• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle,
esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä
korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja
metalliteollisuudessa
• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia
ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita
ja raskasmetalleja
• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden
tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä
• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja
kuluttujana
• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia
ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia
• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden
luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit
• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen
• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen
palamisreaktion yhtälön
osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren
rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä
7.10 Terveystieto
VUOSILUOKAT 7−9
Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen
tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa
osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden
säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia.
Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja
sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä,
elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa
vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.
Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva.
Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen
elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja
paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset.
Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja
sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa.
Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1–4 osana ympäristö- ja luonnontietooppiaineryhmää,
vuosiluokilla 5–6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa ja
itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7–9. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten,
että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen
aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden,
liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen
suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
•tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii
ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä
•ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon
merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa
•ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen
ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä
•kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä
tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä
valintoja
•huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun
tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja
turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa
•tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä
selviytymisen taitoja
•arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä
turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta
•käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja
tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi
•ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen
kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin
edellytyksenä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Kasvu ja kehitys
• ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema
• fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä
liikunta, ravitsemus ja terveys
• psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset
suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino
• sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu
yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito
• nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus
• omasta terveydestä huolehtiminen
Terveys arkielämän valintatilanteissa
•ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja
erityisruokavaliot
•tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät
valinnat
•ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen
•seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät
arvot ja normit
•tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen,
itsehoito
•liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet,
tapaturmat ja ensiapu
Voimavarat ja selviytymisen taidot
•terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat
•tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot,
vuorovaikutustaidot
•kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen
Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri
•kansantaudit
•ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys
•keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ
•lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva
lainsäädäntö
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kasvu ja kehitys
Oppilas
•tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa
tarkastella niitä terveyden näkökulmasta
•osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa
esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja
tietää liikunnan terveysvaikutuksia
•osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä
antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista
•tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään
•osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata
niiden mahdollisia ratkaisuja.
Terveys arkielämän valintatilanteissa
Oppilas
•tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja
menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä
•osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan,
alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä
sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää
niiden käyttöä
•tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa
käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta
kommunikaatiosta
•osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein
niiden ehkäisyä pääpiirteissään
•tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten
erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.
Voimavarat ja selviytymisen taidot
Oppilas
•osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä
antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta
voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla
•osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden
tarkoituksenmukaisen käytön perusteet
•osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää
esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja
•osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja
arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.
Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri
Oppilas
•tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä
•osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä
edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään
•tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa
hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan
tarkoituksenmukaisesti
•osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja
seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.
7.11 Uskonto
KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta
oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon
opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita
uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia
katsomusperinteitä.
Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista
hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa
valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä.
Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
Opetuksen tavoitteena on
• perehdyttää omaan uskontoon
• perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen
• tutustuttaa muihin uskontoihin
• auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä
• kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas
monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun
kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä
hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa.
Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
VUOSILUOKAT 1−5
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1−5 on aineksien
tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan
oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta,
perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja
vastuullisuuteen.
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden,
ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja
muiden elämässä
• tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin
• tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin
• ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden
• tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan
• tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin
katsomuksiin
• oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä
kristillisen etiikan soveltamista.
KESKEISET SISÄLLÖT
Luottamus ja turvallisuus
• oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä
asioita
• Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan
huolenpidosta
Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
• minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä
• toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus
• teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia
• suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja
vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään
Raamatun kertomuksia ja opetuksia
• alku- ja patriarkkakertomukset
• Egyptistä Luvattuun maahan
• Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän -rukous
Eettisyyteen kasvaminen
• ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta
• kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä
• yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus
Luterilaisen kirkon elämä
• seurakunta oppilaan elämässä
• kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja
• luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta
• seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset,
diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä
• kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide sekä virsiä ja muita
hengellisiä lauluja
Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma
• oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla
• juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä
USKONTO 3
Uskonnon opetuksessa noudatetaan peruskoululainsäädäntöä uskonnon ja
elämänkatsomustiedon ryhmien muodostamisessa.
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
TAVOITTEET
Opetus tarjoaa aineksia oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseen.
Opetuksessa perehdytään Raamatun keskeisiin kertomuksiin.
Oppilas tutustuu uskonnolliseen maailmaan tietojen ja kokemustensa kautta.
Oppilasta rohkaistaan eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen.
SISÄLLÖT
Oppilas pohtii omia tunteitaan ja kokemuksiaan sekä niiden jakamista lähimmäisten kesken.
Oppilas tutustuu Vanhan Testamentin patriarkkakertomuksiin sekä kertomuksiin Joosefista ja
Mooseksesta.
Oppilas tietää kymmenen käskyä ja osaa Herran siunauksen.
Tutustutaan seurakunnan tapoihin ja toimituksiin.
USKONTO 4
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
TAVOITTEET
Opetus tarjoaa aineksia oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseen.
Opetuksessa perehdytään Raamatun keskeisiin kertomuksiin.
Oppilas tutustuu uskonnolliseen maailmaan tietojen ja kokemustensa kautta.
Oppilasta rohkaistaan eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen.
SISÄLLÖT
Oppilas pohtii omia tunteitaan ja kokemuksiaan sekä niiden jakamista lähimmäisten kesken.
Oppilas tutustuu Vanhan Testamentin kertomuksiin profeetoista ja Israelin kuninkaista,
psalmeista sekä Raamatun alkukertomuksiin.
Tutustutaan myös muihin Suomessa esiintyviin uskontokuntiin.
Verrataan Jeesuksen opetuksia nykyajan elämään.
Kerrataan joulun ja pääsiäisen tapahtumat.
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta
kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen
Oppilas
• tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa
seurakunnan
• tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja
tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.
Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä
Oppilas
• ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta
• tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia
• näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta
• osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä
• pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
• kykenee eettiseen pohdintaan
tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon
omassa elämässään.
VUOSILUOKAT 6−9
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6−9 on syventää
ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta
ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen
näkemyksen rakentumista.
TAVOITTEET
Oppilas
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
• ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja
yhteisön elämässä
• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
• perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja
yhteiskunnan elämässä
• perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa
soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta
• elämän merkitys ja rajallisuus
• uskon ja tiedon suhde
Maailmanuskonnot
• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän
pääpiirteet
• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
Raamattu
• Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä
• Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta
• Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä
• Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö
• Raamatun kulttuurivaikutuksia
Kirkko
• keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä
• kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia
• kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään
• kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen
usko, kristilliset symbolit
Suomalainen katsomusperinne
• yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen
kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus
• uskonnonvapaus
• luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne
• suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika
Ihminen eettisenä olentona
• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen
• kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen
• ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana
• kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen
Vuorisaarna ja vertaukset
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta
kirkosta
Oppilas
• tuntee Raamatun keskeisen sisällön
• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen
keskeiset vaiheet
• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen
luterilaisuuden perusluonteen
• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.
Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä
Oppilas
• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen
luonnetta
• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa
• tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet
• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä
• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.
7.12 Elämänkatsomustieto
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka
lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä.
Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja
luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä
vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia
merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen
tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja
ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi,
suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.
Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen
kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa
edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia
tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista.
Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa
vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.
VUOSILUOKAT 1−5
Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja
rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia
hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan
ilmaista itseään
• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan
kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen
ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
• tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän
kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä,
yhteisöstä ja luonnosta
• tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.
KESKEISET SISÄLLÖT
Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia
seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien
koostumuksen mukaan.
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
• toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen
• hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys
• ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä
• oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä,
rikkaus ja köyhyys maailmassa
• ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja
syrjintä
• hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
• kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet
• erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus
• suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö
• elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja
maailmankatsomuksia
Yhteisö ja ihmisoikeudet
• yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus,
kultainen sääntö
• lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet
• tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma
• etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni
eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja
Ihminen ja maailma
• ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa
• elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus,
elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
• luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys
ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 3-4
Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti
omaa elämäänsä.
TAVOITTEET
Opetus:
- tarjoaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja
arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi
- antaa oppilaalle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa
Opetuksessa tutustutaan:
- ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen
periaatteisiin
- lähiympäristön katsomuksiin ja kulttuureihin
SISÄLLÖT
Opintokokonaisuudet muodostetaan seuraavista aihepiireistä:
- Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
- Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
- Yhteisö ja ihmisoikeudet
- Ihminen ja maailma
Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan.
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Oppilas
• kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista
oikeutusta
• ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita
• kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten
toimintalähtökohtien olemassaolon
• ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Oppilas
• tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä
• osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)
• rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella
• pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään
• osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Oppilas
• tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita
• ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen
• ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.
Ihminen ja maailma
Oppilas
• tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä
• ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle
• osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.
VUOSILUOKAT 6−9
Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja
maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista
opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan
jäseneksi tuetaan.
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla
hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää
taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan
• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan
kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen
ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
• omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen
oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta
itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri
kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia
ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta
elämäntapaamme.
KESKEISET SISÄLLÖT
Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia
luokilla 1−5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta,
itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä
ihmisestä ja maailmasta.
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
• yhteiskuntateorian perusteet, demokratia
• politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys
Katsomusten maailma
• katsomusten historiaa, katsomusvapaus
• maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
• tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen
• uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus
Kulttuuri
• kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto
• kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus
• käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja
luontokeskeinen
Etiikka ja hyvä elämä
• etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu
• ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka
• monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä
Tulevaisuus
• tulevaisuuden tutkiminen
• luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö
• minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Oppilas
• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
• tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon
seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat
• kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen
eettisen ratkaisun
• kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai
muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja
kehittymättömämmän arvion välillä.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Oppilas
• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia
piirteitä ja kehityskulkuja
• kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri
katsomusperinteisiin
• ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron
• osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa
erilaisista katsomuksista.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Oppilas
• tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron
• hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön
• pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
• tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä
• tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasaarvo-
ja oikeusvaatimusten perusteita
• tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että
pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.
Ihminen ja maailma
Oppilas
• ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita
• tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia
• osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön
• ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.
7.13 Historia
Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi,
joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan
ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin
tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä
ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn
arvoa.
VUOSILUOKAT 5–6
Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää
oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä
omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin
esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen
sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä
menneisyyteen.
Tavoitteet
Oppilas oppii
• ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat
muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä
• ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä
esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika
• tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan
muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten
maanviljelyn syntyä
• tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa
• esittämään muutoksille syitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Omat juuret ja historiallinen tieto
• oman perheen ja kotiseudun historia
• muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien
tulkitseminen
Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit
• kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan
keksimisen seurauksena
• maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset
ihmisten elämään
Eurooppalaisen sivilisaation synty
• antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri
• antiikin heijastuminen tähän päivään
Keskiaika
• uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen
asema
• Suomen liittäminen osaksi Ruotsia
Uuden ajan murros
• eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan
taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan
avartuminen tieteessä
Suomi Ruotsin valtakunnan osana
• elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina
• suomalaisen kulttuurin muotoutuminen
Vapauden aate voittaa alaa
• Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta
1800-luvulle saakka:
a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri
b) kaupankäynnin kehitys
c) kulttuurin kehitys
d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) väestössä tapahtuneet muutokset
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
• osaa erottaa faktan mielipiteestä
• osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
• tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään
yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä.
• tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole
sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien
näkökulmasta.
• osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien
ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen.
Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
• osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai
ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta
• tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin
tapahtuu.
VUOSILUOKAT 7–9
Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä
historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa
identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
• käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun
mielipiteensä niiden pohjalta
• ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
• selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia
• arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta
koskevaa tietoa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla.
Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate
• elämää 1800-luvun Suomessa
• 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset
Euroopassa
• kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa
Teollinen vallankumous
• teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
• kaupungistuminen
Murrosten aika Suomessa
• sääty-yhteiskunnan mureneminen
• Suomen venäläistäminen ja sen vastustus
Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen
• imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
• ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset
• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota
Laman ja totalitarismin aika
• maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
• elämää demokratioissa ja diktatuureissa
Toisen maailmansodan aika
• toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
• Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen
Suomi 1950-luvulta nykypäivään
• elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
• suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
• kylmä sota
• maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat
Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
• länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja
ympäristöön
• tiedonvälityksen kehitys
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta
nykyaikaan saakka:
a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri
b) tasa-arvoisuuden kehitys
c) kulttuurin kehitys
d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä
• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
• kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla
aikajärjestykseen.
• osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.
• osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.
Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös
nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota
• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja
arvioimaan niitä.
7.14 Yhteiskuntaoppi
Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan
aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9
yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta
ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on
tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa
hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta
toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta
VUOSILUOKAT 7–9
TAVOITTEET
Oppilas
• saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta
• oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää
informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana
• oppii tuntemaan julkiset palvelut
• saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen
• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan
hyvinvoinnin tekijänä
• oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään
• kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta
• oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja
yhteiskunnallisena toimijana
• tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.
KESKEISET SISÄLLÖT
Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni.
Yksilö yhteisön jäsenenä
• perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit
• yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena,
Pohjoismaissa ja EU:ssa
Yksilön hyvinvointi
• hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet
• tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi
Vaikuttaminen ja päätöksenteko
• kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa
• demokratia, vaalit ja äänestäminen
• politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla
• media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Kansalaisen turvallisuus
• oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu
• liikenneturvallisuus
• turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus
Taloudenpito
• yksityisen taloudenpidon periaatteet
• työnteko ja yrittäjyys
Kansantalous
• yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja
talouden toimijoina
•ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys
Talouspolitiikka
• talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset
yksityistalouksiin
• julkinen talous ja verotus
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen
Oppilas
• kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä
• pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista
• osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri
vaihtoehtoja ja niiden seurauksia.
Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen
Oppilas
• ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on
olemassa useita vaihtoehtoja
• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.
7.15 Musiikki
Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta
kiinnostuksen
kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen
ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on
myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on
erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri
ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja
käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut
merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman
musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa
arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja
kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä
musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä
sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan
kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin
oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia
mahdollisuuksia.
VUOSILUOKAT 1–4
Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun
kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee
antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä
rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
•käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja
liikkuen sekä ryhmässä että yksin
•kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja
musiikkia
•käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina
•ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta
•toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana.
KESKEISET SISÄLLÖT
•äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivia
laululeikkejä
•lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia
•yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja
melodia- ja sointusoittimilla lähtökohtana perussyketajua kehittävät harjoitukset
•monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien
elämysten,
mielikuvien ja kokemusten kuvailua
•musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja
improvisoinnin keinoin
•musiikin elementteihin – rytmiin, melodiaan, harmoniaan, dynamiikkaan,
sointiväriin ja muotoon – liittyvää peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun,
liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä
•laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen
että muiden
maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin
lajeista
MUSIIKKI 3-4
Peruskoulun vuosiluokilla 1-6 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen
ilmaisun kehittäminen ja kokonaisvaltainen toiminta. Musiikin integroituminen muihin
oppiaineisiin tukee tavoitteiden saavuttamista.
TAVOITTEET
- rohkaistua osallistumaan yhteismusisointiin ryhmässä laulaen, soittaen ja
kuunnellen
- tutustua erilaisiin koulusoittimiin
- opetella nuottien ja rytmien lukemista
SISÄLLÖT
3. ja 4. luokka
Oppilas
- osallistuu ja saa musiikillisia kokemuksia laulaen, soittaen, kuunnellen ja liikkuen sekä
ryhmässä että yksin
- oppii kuuntelemaan monenlaista musiikkia
- oppii oman äänen erilaisia käyttötapoja
- oppii havainnoimaan ja toteuttamaan dynaamisia vaihteluita
- oppii tahdin käsitteen, iskusävelen, tasa- ja kolmijakoisuuden
- oppii AB- ja ABA-muodot
- oppii nuottien soittonimet ( alueella c1-d2 ), erityisesti nokkahuilun soiton myötä
- oppii nuottiarvot ja tauot
- oppii erilaisten rytmisoittimien käyttöä
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
•osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun
•hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen
harjoitteluun ja yhteissoittoon
•hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa
•osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia
musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa
•tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti,
kuvallisesti tai liikkeen avulla
•osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet
VUOSILUOKAT 5–9
5.–9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia
kokemuksia
sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja
musisoinnin
yhteydessä.
TAVOITTEET
Oppilas
•ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan
ryhmän jäsenenä toimien
•oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä
laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan
•oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian,
dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä
käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä
•rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin
musiikillisen keksinnän keinoin.
KESKEISET SISÄLLÖT
•äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja
edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa
•yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja
-kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa
•monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja
kulttuurisesti
•omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen
esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas
•osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan
suuntaisesti
•hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy
osallistumaan yhteissoittoon
•osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja
näkemyksiä kuulemastaan
•osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy
musisoimaan yhdessä muiden kanssa
•tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien
musiikkia
•tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää
•osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä
•osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten
ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa.
7.16 Kuvataide
Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja
esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan
kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen
kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen
tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen
opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden
kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen
opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma,
aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta
ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit
kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa
huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset
tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä
sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista
teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.
VUOSILUOKAT 1–4
Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1−4 tulee harjoittaa monipuolisesti
aistihavaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen.
Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien
käyttö ovat opetuksen perussisältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista
prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi.
Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien
prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten
valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua
• kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta
• tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitellen
kuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja
kuvallisesta viestinnästä
• tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden
kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä
oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja
muotoilua
• arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta
• tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään
• kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen
maailman eroja.
KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita ja materiaaleja: maalaamista, piirtämistä, grafiikkaa,
muovailua ja rakentelua
• kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika ja
viiva
• kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua kuvista
keskusteltaessa
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• oman paikkakunnan museo- tai taidenäyttelyvierailuja ja taiteilijan työhön tutustumista
• taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja keskustelemalla kuvista
• Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaiteesta
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
• luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista ja niiden kuvaamista, sekä
ympäristön muutosten tunnistamista
• esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmistamista sekä kolmiulotteista rakentelua,
ympäristösuunnitelmien tai pienoismallien valmistamista
Media ja kuvaviestintä
• kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja tekstin
yhdistäminen
• kuvitus, sarjakuva, mainoskuva, valokuvaus, video ja digitaalinen kuva
• television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien
kriittistä tarkastelua ja tutkimista
KUVAAMATAITO 3
Kuvaamataidon opetuksen tavoitteena on tukea lapsen
•visuaalista kasvua ja ajattelua
•ympäröivän maailman hahmottamista
•esteettistä kasvua
•rohkeutta ilmaista itseään
Peruskoulun vuosiluokilla 1-6 kuvaamataidon opetus painottuu kuvalliseen ilmaisuun.
Kuvaamataidon integroituminen muihin oppiaineisiin tukee tavoitteiden saavuttamista.
Kuvaamataidon opetuksen keskeiset sisällöt peruskoulun 3. luokalla ovat:
1. Kuvallinen ilmaisu:
•erilaisten piirtimien ja materiaalien kokeiluja käyttäminen
•harjoitellaan siveltimen ja vesivärien käyttöä
•opitaan pää- ja välivärit
•opitaan painomenetelmiä (mm. sabloona j a syväpaino)
2. Taiteentuntemus:
•tutustutaan suomalaisiin taidekuviin
•tarkastellaan kuvien sommittelua, suuntia ja perspektiiviä
3. Ympäristöestetiikka ja arkkitehtuuri
•tutustutaan lähiympäristön luontoon ja rakennuksiin
•muotoiluun tutustuminen, esineiden muotoilua (esim. savi, paperimassa,
paperitaittelu)
4. Media ja kuvaviestintä
•tutustutaan kuvakerronnan perusteisiin (tarinasta kuvaksi) ja kuvakokoihin
(lähikuva, yleiskuva)
KUVAAMATAITO 4
Kuvaamataidon opetuksen keskeiset sisällöt peruskoulun 4. luokalla ovat:
1. Kuvallinen ilmaisu:
•erilaisten piirtimien ja materiaalien kokeilu ja käyttäminen
•vastavärit ja tutustuminen valööriasteikkoon
•kuvasommittelun perusteita: tasapaino, rytmi, väri, muoto, tila ja liike
•kuvien ja tuotosten tarkastelua ja arviointia harjoitellaan kuvataiteen käsitteiden
käyttöä keskusteluissa
2. Taiteentuntemus:
•tutustutaan suomalaisiin ja pohjoismaisiin taidekuviin
•tarkastellaan kuvien sommittelua, suuntia ja perspektiiviä
3. Ympäristöestetiikka ja arkkitehtuuri
•tutustutaan lähiympäristön luontoon ja rakennuksiin
•muotoiluun tutustuminen, esineiden muotoilua (esim. savi, paperimassa,
paperitaittelu)
4. Media ja kuvaviestintä
•tutustutaan kuvakerronnan perusteisiin (tarinasta kuvaksi) ja kuvakokoihin
(lähikuva, yleiskuva, kuvakulmat)
•mainoskuva, sarjakuva, valokuva
•kuvien kriittinen tarkastelu
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
• osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa
havaintojaan kuviksi
• osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä
ymmärtää materiaalin ominaisuuksia
• osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä
käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna
• osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista
• osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissa
• osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia
taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä
• tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja
omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua
• osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä
• osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja
rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa
• tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa
• tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja
muotoilijoiden töitä
• osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella
näkökantojaan
• osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja
• osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän
välineitä
• osaa työskennellä yksin ja
vuorovaikutuksessa muiden
kanssa
VUOSILUOKAT 5−9
Kuvataiteen opetuksessa 5−9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja
viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä
mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian
tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että
oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy.
Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja
vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa
oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa
kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun
kehittymistä ja taiteellista oppimista.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja,
tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa
ilmaisussaan
• nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa
ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia
ilmiöitä
• ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman
työskentelynsä kulkua
• arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia
ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä
• hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon
hankinnan ja elämysten lähteinä
• tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä
kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa
• tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja
eettisestä näkökulmasta
• työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä,
kuvallisen ajattelun syventäminen
• kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja
viiva
• kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa
• omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien
kuvamaailmassa
• ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon
kulttuuripalvelujen hyödyntämistä
• kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja
taidekritiikkiä
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
• luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön
tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä,
ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta
• arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista,
• suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista
• tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista,
materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua
Media ja kuvaviestintä
• kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja
sisällöllistä analyysia
• valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta
• kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä
• graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita
• mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja
• elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas osaa
• ilmaista itseään kuvallisin keinoin
• käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä
materiaaleja ja työskentelytekniikoita
• valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita
• selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin
• tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja
kulttuuriseen yhteyteen
• tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia
• hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja
• erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja
ekologisia ominaisuuksia
• tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä
työskentelyssään
• tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä
• kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja
digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua
• analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta
• osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta
omassa työskentelyssään
• osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa
• pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen
yhteistyöhön muiden kanssa
• osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua
ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten
lähteinä.
7.17 Käsityö
Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen
itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen
vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn
ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa
että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.
Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen,
tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta
suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta,
esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä
ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan
suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.
VUOSILUOKAT 1−4
Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1−4 on perehdyttää oppilas
käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja
laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan
omaksumaan suunnittelutaitoja ja hän oppii perusvalmiuksia suunnitelmiensa
toteuttamiseen. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä
sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään
ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työssä.
Monipuolinen työskentely, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa,
ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Opetus
toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja
tekstiilityöstä.
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja,
työvälineitä ja menetelmiä
• omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden
ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä
• oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden
edellyttämissä taidoissa, jolloin hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät
• oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään
• oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja
muotoihin
• oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita
• oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on
elinkaari
• tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa
oppimisympäristöissä
• oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin
• tutustuu arkielämään liittyvään teknologiaan
• oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä.
KESKEISET SISÄLLÖT
• keskeisiä tekstiili- ja teknisen työn materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja
• työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät
• omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien
tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua, suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita sekä
tuotteiden valmistamista
• kotipaikkakunnalle omaleimaisia, sekä vanhoja että moderneja käsityötuotteita,
-välineitä, -materiaaleja ja työtapoja niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen
tulevaisuuden mahdollisuuksina sekä piirteitä lähiympäristössä mahdollisesti
vaikuttavien muiden kulttuurien käsityöperinteestä
• oppilasta lähellä olevia, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä esiintyviä ilmiöitä ja
niiden teknologisia sovelluksia
• materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö
KÄSITYÖ 3-4
Käsityö, tekstiilityö ja tekninen työ muodostavat yhdessä oppiainekokonaisuuden,
jolla on yleissivistävä, kädentaitoja kehittävä ja työntekoon kasvattava tehtävä.
Kolmannella ja neljännellä luokalla oppilas opiskelee lukukauden tekstiilityötä ja
lukukauden teknistä työtä.
TAVOITTEET
3 lk oppilas
- harjoittelee tuttujen käsityövälineiden käyttöä
- opettelee uusien työvälineiden turvallista ja tarkoituksenmukaista käyttöä
- opettelee suunnittelemaan omaa työtään
- oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden tekemää työtä
4 lk oppilas
- kolmannen luokan tavoitteiden vahvistuessa oppii työskentelemään omatoimisesti
- haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntea vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen
järjestyksestä ja viihtyisyydestä
SISÄLLÖT
TEKSTIILITYÖ TEKNINEN TYÖ
3 lk 3 lk
- ompelukoneen toiminta - peruspuuntyöstövälineiden
käytön oppiminen ja hallinta
- ompeluharjoituksia paperille ja
kankaalle - puun yhteenliittämistavat
- yksinkertaisia ompelutöitä - puun pintakäsittelytavat
- askartelunomaisia käsitöitä - yksinkertaisia puutöitä
4 lk 4 lk
- virkkaus, ketjusilmukka ja - oppii valmistamaan yksinkiinteäsilmukka
kertaisen elektronisen työn
- neulominen kahdella puikolla - yksinkertaisia metalli- ja muovitöitä
HYVÄ OSAAMINEN 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
- osaa ohjatusti tuottaa ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja
- työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti, neuvoja noudattaen
ja työturvallisuuden huomioon ottaen
- hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja
tunnistaa perusmateriaaleja
- työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti
- arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia
- ymmärtää elinympäristönsä teknologisia toimintaperiaatteita
VUOSILUOKAT 5−9
Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5−9 on syventää ja kartuttaa oppilaan
käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään
tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri
vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn
sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja
kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja
paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää
kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi
oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa
ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön.
TAVOITTEET
Vuosiluokkien 1−4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi
oppilas
• oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä
tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja
taloudelliset arvot
• perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja
teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan
suunnittelutyöhönsä
• perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita
voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa
• oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään
luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa
käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä
• oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten,
yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa
• oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja.
KESKEISET SISÄLLÖT
Käsityön yleiset sisällöt
• tuote- ja prosessi-ideointi
• muodot, sommittelu ja värit
• materiaali- ja kuluttajatietous
• tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö
• erilaiset työjärjestykset ja työohjeet
• käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun
muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan
•erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja
dokumentointitekniikoita
•tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä
vaikutteita muista kulttuureista
•oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen
•oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten
töiden yhteiseen tarkasteluun
Teknisen työn sisällöt
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
• tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa
• erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja
eri tekniikoin
• rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli
viesti
• erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä
sekä niiden sovelluksia
Valmistaminen
• teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen
käyttö
• teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta,
yhdistäminen ja työstäminen
• monipuolista laiterakentelua
• kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys
Tekstiilityön sisällöt
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
• tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta
koskevien aihepiirien yhteydessä
• sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti
• tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä
• tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen
perusteita
• tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri
tekniikoin
Valmistaminen
• tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta
käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto
•tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta,
yhdistäminen ja työstäminen luovasti
•tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
Oppilas
•havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee
ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika,
välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys,
taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus
•ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle
•dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein,
pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja
millä tavoin se on tarkoitus valmistaa
•osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden
kansojen
muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.
Valmistaminen
Oppilas
•työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita
noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä
•hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen,
viimeistelty, ekologinen ja esteettinen
•osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
•osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian
käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia
•osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.
Itsearviointi ja prosessin pohdinta
Oppilas
•kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan
•havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa
•osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa
palautteen mukaisesti
•arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja
tarkoituksenmukaisuuskriteerein
•ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia
•muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.
7.18 Liikunta
Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen,
psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta
ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys.
Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta
on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.
Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta
kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten
kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset
vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen.
Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja
turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista
liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen.
Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat,
paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan
erityistarpeet ja terveydentila.
VUOSILUOKAT 1−4
Vuosiluokkien 1−4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä
yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa
ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen
lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden
mielikuvitusta ja omia oivalluksia.
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa
• oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon
• harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman
keskinäisen kilpailun korostumista
• oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä.
KESKEISET SISÄLLÖT
• juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin
• voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja
• leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja
• luontoliikuntaa
• talviliikuntaa
• veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia
• liikunnallisia leikkejä
LIIKUNTA 3-4
TAVOITTEET
Oppilas
- oppii monipuolisesti hyvinvointia edistäviä perustaitoja
- harjaantuu itsenäiseen työskentelyyn niin omissa taidoissaan kuin yhteistyötaidoissaan
- oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan
- opettelee toimimaan reilun pelin hengessä
- saa virikkeitä harrastaa liikuntaa
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
- hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa
- osaa juosta, hypätä ja heittää
- osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä
- osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan
- osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä
- osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen
- osaa luistelussa liukumisen, etu- ja takaperinluistelun, jarrutuksen ja kehäkierron (sirklauksen)
eteenpäin
- pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti
- toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa
- osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan
- toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja
yritteliäästi liikunnan opetukseen
VUOSILUOKAT 5−9
Vuosiluokkien 5−9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa
korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot.
Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua
itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan
harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja
tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua.
TAVOITTEET
Oppilas
• kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja
•oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden
ylläpitämisessä
•oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään
•kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja
•oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa
•oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä
•opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta
•tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan
harrastamismahdollisuuksista.
KESKEISET SISÄLLÖT
• juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa
• voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia
• pallopelejä
• suunnistusta ja retkeilyä
• talviliikuntaa
• uintia ja vesipelastusta
• toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa
• uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas
• osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa
• osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä
• osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa
• osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan
• osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen
oikeuksista ja velvollisuuksista
• osaa luistella sujuvasti
• hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat
• hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja
• tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä
• osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään
• osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille
asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan
• toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja
reilun pelin periaatetta.
7.19 Kotitalous
VUOSILUOKAT 7−9
Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä
käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista
arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään,
ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta.
Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen
sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun
tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän
kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä
niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa
mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa
ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen
hyvinvoinnin kannalta
• pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja
toimintaansa
• tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja
käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita,
välineitä ja työtapoja
• toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan
kulutukseen liittyviä ongelmia
• tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä
kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.
KESKEISET SISÄLLÖT
Perhe ja yhdessä eläminen
• hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat
• sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri
• tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä
Ravitsemus ja ruokakulttuuri
• ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka
• ruoan laatu ja turvallisuus
• perusruoanvalmistusmenetelmät
• aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa
• ruokakulttuurien muuttuminen
Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta
• oman rahankäytön suunnittelua
• kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet
• tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö
• kulutuksen ympäristövaikutukset
Koti ja ympäristö
• asunnon ja tekstiilien hoito
• kotitalouden jätehuolto
• kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Oppilas
• osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia
itsenäisesti ja ryhmässä
• tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja
osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa.
Käytännön työtaidot
Oppilas
• tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja
osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa
• osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa
ravitsemussuositukset huomioon ottaen
• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä
turvallisesti
• osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä
• osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä
• osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja
puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta.
Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot
Oppilas
• osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja
pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta
• osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman
rahankäyttösuunnitelmansa
• tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet.
7.20 Valinnaiset aineet
Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen
yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous,
sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti.
Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää
harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea
perusopetuksen tavoitteita.
Valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 6. §:ssä on määritelty valinnaisten aineiden
yhteenlaskettu vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen
- oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin
- useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin
- vieraisiin kieliin
- tietotekniikkaan liittyviin aineisiin.
Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet,
sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan.
Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A- ja B-kielinä opetettavien
valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Muista valinnaisista kielistä päätetään
opetussuunnitelmassa.
Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen
määrittelemä oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta
sisältää myös valinnaisia aineita.
Tuntijaossa on vuosiluokilla 1−4 taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö,
liikunta) vähimmäistuntimäärän lisäksi varattu kuusi vuosiviikkotuntia näille aineille
yhteistä opetusaikaa. Myös vuosiluokilla 5−9 on kuusi vuosiviikkotuntia näiden aineiden
yhteistä opetusaikaa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa taide- ja taitoaineiden
yhteinen opetusaika voidaan jakaa mainittujen aineiden kesken yhteisesti kaikille
oppilaille tai se, taikka osa siitä voidaan jättää oppilaskohtaisesti valittaviksi taide- ja
taitoaineiden syventäviksi opinnoiksi.
7.21 Oppilaanohjaus
Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas
kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä
kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella
oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta,
arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on
edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä
syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä
tasa-arvoa.
Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien
ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien
välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.
TAVOITTEET
Oppilas
•oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen
•oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
•oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan
sekä etsimään apua ongelmatilanteissa
•oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit
•oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan
•saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen
sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa
•oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää
koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja
viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia
•oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan
tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa
•saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat
ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa
•oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä
kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.
VUOSILUOKAT 1–2
Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja
tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä.
Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen
kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja
tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista
tietolähteistä.
Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1–2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja
koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta
opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.
VUOSILUOKAT 3–6
Vuosiluokkien 3–6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta
itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta
tulee ohjata myös hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja
nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3–6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja
työelämään.
Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan
valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös
yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen.
Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3–6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden
opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjaukseen voidaan myös varata
oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Myös vuosiluokkien 3–6
oppilaiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa
tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.
VUOSILUOKAT 7–9
Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se tarjoaa
oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu
- luokkamuotoisesta ohjauksesta
- yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta
- sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta
- työelämään tutustumisesta.
Oppilaalle tulee järjestää henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus
keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa
liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle tulee järjestää pienryhmäohjausta, jonka aikana hän
oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan
opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia
kysymyksiä.
Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatkoopiskeluvalinnoissa
sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita
yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.
Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas
hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä
yrittäjyydestä.
Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja
ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida
hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa
työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää
mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Opetussuunnitelmaan tulee
laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä.
LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS
TAVOITTEET
Oppilas
•oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja
•muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja
opiskelumahdollisuuksista
•oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä
arvioimaan omia opiskelutaitojaan
•oppii kehittämään itselleen sopivia opiskelustrategioita
•tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista
•hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista
•opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla.
KESKEISET SISÄLLÖT
•itsetuntemus ja ammatillinen kehitys
•kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan
arviointi
•opiskelun taidot
•tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot
•työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat
•Suomen koulutusjärjestelmä
•jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin
•opiskelu ja työskentely ulkomailla
•ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut
•tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä
8. luku Oppilaan arviointi
Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on
erilaiset tehtävät.
8.1 Arviointi opintojen aikana
ARVIOINNIN TEHTÄVÄ
Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata,
miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin
tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja
kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.
ARVIOINNIN PERIAATTEET
Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen
näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri
osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan
arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute.
Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja
toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä,
työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja
kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät
kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana.
Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle
kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee
opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta
kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä
osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.
Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin
periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin
perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa
sovellettu.
Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai
näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla
voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden
arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella
vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen
tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin
kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä
lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet
hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa.
Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten
lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä,
vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta
voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla
tavoin.
OPINNOISSA ETENEMINEN
VUOSILUOKITTAIN
Perusopetusasetuksen 11. §:ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta
siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täydentävät asetusta.
Opetussuunnitelmassa tarkennetaan vuosiluokalle jättämisen käytäntöjä.
- Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki
opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden
tai aineryhmien opinnot.
- Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä
suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan
opinnoista hyväksytysti.
- Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai
useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on
hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa
saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa
opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai
lukuvuoden koulutyön päätyttyä.
- Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle
jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan
oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on
vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia
näyttömahdollisuuksia.
- Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos
sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena.
Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen
tekemistä.
Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.
OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN
OPINTO-OHJELMAN MUKAAN
Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11. § 3. momentin mukaisesti
päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opintoohjelmansa
mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka
ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle.
Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas
siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää
vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.
Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa
perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen
oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.
ARVIOITAVAT OPPIAINEET
Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää
lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1-4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena
ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5-6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä
kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7-9 arvioidaan biologia,
maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen.
TYÖSKENTELYN ARVIOINTI
Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn
arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn
arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa
työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee
ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa
oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.
KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja
ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta
opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan
käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun
kasvatukselle asetetut tavoitteet.
OPPILAAN ITSEARVIOINTI
Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.
Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen
kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja
myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen
kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle
asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään
oppimisprosessiaan.
Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan
oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää
säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee
ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI
Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät
oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää
menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan
osaamisensa.
Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on
päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti,
oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin
oppilaan hyvästä osaamisesta.
Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on
päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai
useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa
opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti
asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa
opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin.
Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää
sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen
perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä
oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on
päätetty.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin
yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain.
Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot,
päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan
kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa
tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.
MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI
Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan
tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee
käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä,
jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen
taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko
perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.
8.2 Päättöarviointi
ARVIOINNIN TEHTÄVÄ
Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä
saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.
ARVIOINNIN PERIAATTEET
Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita
tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua
oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9.
Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin
yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin
kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.
Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta,
oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen
päättöarvioinnin kriteereiden mukaan.
Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8).
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8),
mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista.
Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason
ylittäminen.
Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5),
mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.
Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.
Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on
päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai
useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa
opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti
asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa
opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu
oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa
asetettuihin tavoitteisiin.
ARVIOITAVAT OPPIAINEET
Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat
äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka,
fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto,
historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan kohdassa 7.2 mainitut oppimäärät,
joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja
kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan
päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään,
jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen.
Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden
vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin.
Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista
oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu
valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus
voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.
8.3 Todistukset
Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten
ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa
pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.
PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat
1. Lukuvuositodistus
2. Välitodistus
3. Erotodistus.
Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana
voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä
annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut
jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen.
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa
perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa
aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys
opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen
arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen
järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.
Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi,
oppilaan henkilötunnus, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan
käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on
saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio
todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä
mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen
merkitään perusopetusasetuksen 10. §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa
tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien
opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten
ulkoasusta.
- Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään
todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa.
Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei
merkitä todistukseen.
- Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla
kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä
opetetut oppiaineet.
- Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on
päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan
numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan
tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn
yksilöllisen oppimäärän mukaan.
PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS
Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset
kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä.
Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin
todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja
henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien
valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5–10).
Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen
ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Taito- ja taideaineista
todistukseen merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina.
Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen.
Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut
oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja
käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.
Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen
välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista
merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan
valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen
kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden
yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.
Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity
mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut
valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen
oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.
Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään
molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen
valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee
todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä
riippuen.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä
numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois
ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin
yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin.
Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja
työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista
aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen
liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.
Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään
päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa.
Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei
merkitä päättötodistukseen.
Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin
oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet
muulla kuin koulun opetuskielellä.
Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla
sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös
numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*).
Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä
merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa
suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on
järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.
Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä
varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin
päättötodistuksessa.
MUUT TODISTUKSET
Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat
1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta
2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä
3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä
tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän
suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä.
Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas
on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän,
annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos
perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan
todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista
oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana.
Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on
suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen
perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
8.4. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen
Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata perusopetuslain toteutuminen, tukea
koulutuksen kehittämistä sekä parantaa oppimisen edellytyksiä kuntamme peruskoulussa.
Itsearviointisuunnitelma






Koulun itsearvioinnin kohteita voivat olla:
- opetussuunnitelma
- lukuvuosisuunnitelma ja sen toteutuminen
- työjärjestykset
- työyhteisön ilmapiiri
- tehdyt päätökset ja niihin sitoutuminen
- teemapäivät, leirikoulu, opintoretket
- resurssien jako ja niiden suhde tavoitteisiin
- koulun ja kodin yhteistyö
- koulun sisäinen ja ulkoinen tiedonkulku
- koulu fyysisenä toimintaympäristönä
Arvioinnin kohteena on kerrallaan vain osa asetetuista tavoitteista tai muista opetustoimeen
vaikuttavista tekijöistä, mutta pitkällä aikavälillä kuitenkin kaikki toiminnan osa-alueet.
Systemaattisen arvioinnin lisäksi voidaan käsiteltäväksi ottaa kulloinkin esille tulevia
ajankohtaisia ongelma-alueita. Aloitteita aiheiksi voivat tehdä kaikki koulun henkilökuntaan
kuuluvat, oppilaat, vanhemmat tai muut koulun työskentelyssä kiinteästi mukana olevat tahot.
Arvioinnin tulee olla luotettavaa, oikeudenmukaista, jatkuvaa, systemaattista, avointa ja
keskeisiltä tuloksiltaan julkista. Arvioitavasta kohteesta pyritään löytämään sellaista tietoa, joka
tarvittaessa johtaa opetustoimen kehittämiseen: havaittujen epäkohtien korjaamiseen,
oppimisedellytysten parantamiseen, laajaan yhteistyöhön ja avoimuuteen.
Koulun toiminnan arvioinnin tulee tarvittaessa johtaa korjaaviin toimenpiteisiin. Se voi olla
esim. jokin kehittämistyö, henkilöstön koulutusta, työnohjausta, yhteissuunnittelun lisäämistä tai
vaikkapa tarpeellisia hankintoja.
Arvioinnin toteuttaminen
Kuntamme koulunjohtajat keskustelevat arvioitavista asioista kokouksissaan ja välittävät tiedot
sivistystoimenjohtajalle, joka puolestaan vie asian sivistyslautakunnan päätettäväksi.
Arviointikohde tai -kohteet kirjataan koulun työsuunnitelmaan. Lisäksi kukin koulu päättää
omista koulukohtaisen arvioinnin kohteista.
Sivistystoimenjohtaja nimeää arviointityöryhmän, joka toteuttaa tehtävän. Työryhmä laatii
muistion, josta ilmenevät arvioinnin suorittajat, arvioidut kohteet, tiedonhankintamenetelmät ja
arviointikriteerit.
Arviointitiedoista laaditaan yhteenveto. Työryhmä esittää johtopäätökset ja toimintaehdotukset
sisältävän loppuraporttinsa sivistyslautakunnalle, joka päättää arviointitulosten hyödyntämisestä
ja julkaisemisesta. Muistio ja loppuraportti arkistoidaan.





Lisää moduuli





Peda.net Verkkoveräjä 2013.01.11