Olimme mukana toteuttamassa yhteisöllistä taidetapahtumaviikkoa Utsjoella 28.2. - 5.3.2005. Teemoina olivat kuu, aurinko, tähdet ja revontulet sekä niihin liittyvät perinteet ja uskomukset. Teemoja lähestyttiin talvitaiteen, tulitaiteen ja varjoteatterin keinoin.
Kenen kanssa
Tapahtumaan osallistuivat Utsjoen koulut perusasteesta lukioon sekä päiväkodit, vanhusten palvelutalo ja muut kuntalaiset sekä kunnan ulkopuolelta tulevat ihmiset. Lapin yliopistosta mukaan lähtivät myös muutamat kenttäharjoittelijat ja vaihto-opiskelijat työpajoja vetämään ja ohjaamaan työskentelyä. Minna Saastamoinen oli Utsjoen pään taidevastaava Juhani Harjunharjan toimiessa tiedevastaavana. Kylätoimikunta organisoi toimintaa yleisellä tasolla. Lapin yliopiston taidevastaavat olivat:
Caroline Beauregard - valo- ja varjoteatteri
Annastiina Gylling - tiedotus
Heidi Koljonen - dokumentointi
Ville Vuorenmaa - näyttelytoiminta
Lisäksi työpajoja ohjaamassa olivat Katri Kuusisto, Maija Tavastila ja Jutta Valentini.
Toiminta tapahtui Utsjoella, jossa Tulikettu järjestettiin viime vuonnakin. Pääasiallisena ympäristönä toimi koulukeskus. Se oli kylällä keskeinen ja näkyvä paikka, ja koululaiset olivat suurin tapahtumaan osallistuva ryhmä. Koulun pihalla oli myös paljon tilaa lumiveistosten rakentamiseen. Myös palvelukeskuksen pihalle rakennettiin lumiveistos. Talvitaiteen kannalta Utsjoki oli sijaintinsa puolesta erinomainen - lunta ja jäätä riitti.
Tavoitteet
Projektiryhmän tavoitteena oli organisaation puitteiden luominen, työnjaon suorittaminen, taiteellisen sisällön onnistunut kehitteleminen ja toimivan toimintakokonaisuuden luominen. Tiedottaminen oli edellisvuonna ollut vajaata, joten yhtenä tavoitteena oli myös tiedottamisen parantaminen. Oli myös tarkoitus saada erilaiset ihmiset kohtaamaan tasavertaisissa merkeissä edellisvuotta paremmin. Tämän vuoksi otimme päätukikohdaksi, ("Päämajaksi") koulukeskuksen pihalla olevan ulkorakennuksen, joka toimi samanveroisena tilana sekä saamelaisille että suomalaisille oppilaille. Taidollisina tavoitteina oli opettaa lumen ja jään veistoa, tulitaidetta sekä varjoteatteria. Tiedollisina tavoitteina oli tutustuttaa oppilaita teemaan liittyvään suomalaiseen sekä saamelaiseen mytologiaan.
Menetelmät ja työtavat
Alkuvaiheessa kartoitettiin ja selvitettiin, mistä projektissa oli kyse mm. utsjokisten kanssa käytyjen videoneuvottelujen avulla. Tehtäviä ideoitiin ja suunniteltiin etukäteen, ja projekti toteutettiin yhdessä muiden osallistujien kanssa. Lumiveistoksia tehtiin tapahtumaviikon aikana ryhmissä kukin koulu omilla pihoillaan. Pääasiallinen oppilaiden ohjausvastuu oli kenttäharjoittelijoilla ja paikallisilla opettajilla, kun projektiopiskelijat keskittyivät omiin vastuualueisiinsa tai auttoivat tarpeen mukaan lumen ja jään veiston ohjauksessa.
Taustateoria
Viikon teemojen taustalla käytettiin Juha Pentikäisen Saamelaiset - Pohjoisen kansan mytologia- kirjan aurinkoon ja kuuhun liittyviä otteita sekä Mirja Hiltusen, Timo Jokelan ja Maria Huhmarniemen yhteisötaidetta koskevia luentoja sekä Postmodernin taidekasvatuksen teoriaa sosiaalisesti uudistavasta monikulttuurisesta taidekasvatuksesta.
Projektin kuvaus
Projektin suunnittelu aloitettiin jo lokakuussa. Projektiryhmä kokoontui aluksi pari kertaa kuukaudessa ja tapahtuman lähetessä noin kerran viikossa. Utsjoen suunnitteluvastaaviin pidettiin yhteyttä sekä videoneuvotteluin että sähköpostitse. Kun projekti alkoi hahmottua ja työpajat oli päätetty, tiedotimme niistä sekä ennakkotehtävistä (mm. julistekilpailusta) Utsjoen koulujen opettajille.
Viimeisen kokoontumisen ja tuliveistoksen prototyypin polttamisen jälkeen pakkasimme tarvittavat välineet autoon, ja sunnuntaiaamuna suuntasimme auton nokan kohti Utsjokea. Perille saavuttuamme majoituimme ja tapasimme Juhani Harjunharjan sekä muutamia paikallisia opettajia, jotka tutustuttivat meidät koulun tiloihin sekä pihapiiriin. Näin saimme yleiskuvan alueesta ja pohjaa lumiveistosten sijoittelulle. Päätettiin, että jokainen ohjaaja olisi vastuussa yhdestä piha-alueesta ja sen oppilaiden ohjaamisesta.
Maanantaiaamuna tapasimme Päämajassa ja tutustuimme Tulikettuun osallistuviin vaihto-oppilaisiin sekä suunnittelimme päivän ohjelman. Sen jälkeen siirryimme ulos tekemään lumiveistosaihioita. Mm. suomenkielinen ala-aste oli innokkaasti mukana muottien polkemisessa. Ruokailun jälkeen siirryimme sisälle seuraamaan Tulikettu- viikon avajaisia Kalevalanpäivänäytelmineen.
Tiistaista torstaihin ohjasimme yhdessä kenttäharjoittelijoiden sekä utsjokisten opettajien kanssa lumen ja jään veistoa eri ryhmille. Keskiviikkona alkoi varjoteatterityöpaja ala-asteikäisille ja torstaina tulitaidetyöpaja lukiolaisille. Lisätyöpajassa tarjosimme oppilaille mahdollisuuden opetella perinteisiä saamelaisia letitystekniikoita, joiden parissa vanhukset olivat viikon aikana Piia Juntusen ohjauksessa työskennelleet.
Torstai-illan Tulikettujuhlassa esiteltiin viikon aikana tehdyt veistokset sekä työpajojen aikaansaannokset.
Tulokset ja vaikutukset
Määrälliset
Viikon aikana Tuliketun työpajoihin osallistuivat Utsjoen koulujen ja päiväkodin lähes kaikki oppilaat ja opettajat. Lisäksi torstain Tulikettujuhlassa sekä lauantain aurinkojuhlassa oli runsaasti kyläläisiä.
Taiteelliset
Saamelaisen ja suomalaisen ala-asteen sekä yläasteen ja lukion pihoille rakennettiin lumi- ja jääveistoskokonaisuudet, joita suurin osa oppilaista opettajiensa avustuksella olivat suunnitelleet jo ennen tapahtumaviikkoa. Saamelainen päiväkoti rakensi pihalleen käytännölliset istuimet tulipaikan ympärille. Myös pienimmät lapset olivat toiminnassa innokkaasti mukana. Suomalaisenkin päiväkodin pihaan ilmestyi viikon aikana lumiveistoksia, mm. lumihevonen, jolla lapset saivat ratsastaa.
Saamenkielisen ala-asteen pihalle rakennettiin savipienoismallien perusteella kolme teemaan liittyvää teosta. Aurinko- ja revontuliteemaa käsiteltiin kekseliäästi yhdistellen teoksissa jäätä ja lunta. Oppilaat hyödynsivät peruskuution lisäksi erimuotoisia muotteja rakentaen niistä maahan aurinkosymbolin.
Suomenkielinen ala-aste oli suunnitellut pihalleen Kalevalan myytteihin liittyvän kokonaisuuden. Lumikuutioista veistettyjen hahmojen lisäksi oppilaat muokkasivat pihan reunalla olevasta lumikasasta suurikokoisen koko pihaa hallitsevan toiminnallisen teoksen, joka sisälsi mm. liukumäen sekä jääveistoksia. Suomalainen ala-aste sai tarkasti mietitystä kokonaisuudestaan kunniamaininnan lumiveistoskilpailussa.
Suurimman pihan teoksista olivat vastuussa yläasteen ja lukion oppilaat. He rakensivat tiistaiaamuna pidetyn johdannon ja lyhyen suunnittelun jälkeen pienissä ryhmissä teemaan liittyviä veistoksia. Viikon aikana pihalle syntyi niin reliefimäisiä ja plastisia kuin esittäviä että abstraktejakin teoksia.
Eläkeläiset ja vaihto-oppilaat rakensivat omat teoksensa samalle pihalle. Ikäihmisten aurinkokello-teos mittasi aikaa kaamoksen jälkeen esiin tulleen auringonvalon avulla. Vaihto-oppilaiden rakentama Tulikettuveistos toimi koko tapahtuman suurikokoisena maskottina. Sen häntä muodosti esiintymislavan, jota käytettiin sekä torstain että lauantain juhlissa.
Ala-asteikäisille suunnattu varjoteatterityöpaja tarjosi vastapainoa ulkona työskentelylle. Katri Kuusiston, Caroline Beauregardin ja Jutta Valentinin ohjaamassa työpajassa käytettiin värillisistä kalvoista tehtyjä hahmoja ja oman kehon liikettä visualisoimaan ryhmässä keksittyä tarinaa, joka pohjautui auringon varastamisesta kertovaan myyttiin. Näytelmät esitettiin torstain Tulikettujuhlassa.
Lukiolaisilla oli mahdollisuus osallistua Annastiina Gyllingin ja Ville Vuorenmaan ohjaamaan tulitaidetyöpajaan, jossa harjateräksestä ja kangassuikaleista muodostettiin kuu-, tähti- ja aurinkosymboleja. Teokset sytytettiin tervaamisen jälkeen tuleen torstain juhlan loppuhuipennukseksi.
Asenteelliset ja sosiaaliset
Saadun palautteen perusteella opettajat arvostivat tapahtuman tarjoamaa mahdollisuutta yhteistyöhön ja yhdessä olemiseen sekä kaiken ikäisten oppilaiden toistensa huomioon ottamiseen. Opettajat kokivat kuitenkin oppilaiden innostamisen hieman epäonnistuneen, koska joitain lintsaustapauksia ilmeni.
Ala-asteen oppilaiden palautteet olivat pääasiassa positiivisia. Lumen- ja jäänveistosta pidettiin ja toiminnallisuus sekä leikki mainittiin tärkeinä asioina. Yläasteen palautteessa kiiteltiin jäänveistoa sekä lumiveistosten tekemistä, kun taas lukiolaiset painottivat yhdessä tekemistä ja uusiin ihmisiin tutustumisen tärkeyttä.
Yhteenveto
Plussat
Veistospihat olivat onnistuneita, ja tapahtumaan osallistuneet opettajat olivat kiitettävissä määrin mukana toiminnassa. He käyttivät ohjauksessa hyväkseen viime vuonna oppimiaan taitoja.
Koulut olivat valmistautuneet tapahtumaan jo etukäteen.
Tapahtuma saatiin vietyä läpi suunnitelmien mukaisesti, eikä epäonnistumisia sattunut.
Miinukset
Tapahtumaa oli aluksi vaikeaa hahmottaa käytännössä.
Yhteistyö saamen- ja suomenkielisten välillä ei tänäkään vuonna onnistunut niin hyvin kuin olisimme halunneet. Veistokset haluttiin ymmärrettävästi tehdä omille pihoille, joten toisten oppilaiden kanssa ei juurikaan ollut kanssakäymistä.
Ohjaajia ja dokumentoijia oli liian vähän. Oli vaikeaa ottaa kaikki tahot huomioon, kun olisi pitänyt olla monessa paikassa yhtä aikaa.
Opetettaviin asioihin olisi voitu perehtyä paremmin; lumen ja jään veiston opettaminen oli hankalaa, kun siitä ei ollut aikaisempaa kokemusta.
Tulikettu II 28.2.-5.3.2005
Lapin yliopisto
Taiteiden tiedekunta
Kuvataidekasvatuksen ko.
Taidekasvatuksen yhteisöprojekti (4ov)
Projektiraportti
8.5.2005
Annastiina Gylling
Heidi Koljonen 11163
Ville Vuorenmaa
|