|
|
Yhteenveto Konferenssiesityksestä ECER Pre-konferenssissa Helsingissä 23.- 24.8. 2010
Liitos, H.M. & Kallio, E. 2010. Complexity of scientific thinking and connections to learning environment in university studies- Preliminary results
Tässä esityksessä raportoitiin alustavia tuloksia yliopisto-opiskelijoiden opintojen etenemisestä ohjauskokemusten näkökulmasta ja tieteellisen ajattelun keskeisistä piirteistä opintojen alkuvaiheessa. Lisäksi esiteltiin teoreettisia ja pedagogisia näkökulmia yliopisto-opiskelijoiden tieteellisen ajattelun kehittymiseen yliopistokoulutuksessa.
Keskeisenä tuloksena voitiin todeta, että yliopisto-opiskelijoilla on jo opintojen alkuvaiheessa tieteellisen ajattelun perusvalmiudet, johon kuuluu kyky muodostaa argumenttejä, vasta-argumenttejä ja johtopäätösten teko. Opiskelijat kokivat myös itse ajattelunsa kehittyneen opintojen kuluessa. Opiskelijat kokevat henkilökohtaisen ohjauksen tärkeänä opintojen alku- ja keski-vaiheessa. Ohjaus koettiin kolmella keskeisellä tavalla a) positiivisena, b) ambivalentisti, c) vähäisenä.
Haastatteluaineiston analyysin kautta pystyttiin muodostamaan myös kolme keskeistä oppimisen kuvausta, joihin kuuluu perehtyminen opiskeltaviin asioihin ja tiedon jakaminen, oman näkökulman muodostaminen ja tiedon soveltaminen käytännön tilanteisiin.
Kasvatustieteen päivät 25.11.-26.11. 2010 Lapin yliopisto, Rovaniemi
Liitos, H. M. & Kallio, E. 2010. Yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ohjauksesta
Tämän esityksen tarkoituksena oli raportoida alustavia tuloksia erityisesti ohjauskokemuksista opintojen keski-vaiheessa haastatteluaineiston pohjalta. Esityksen pohjana käytettiin opiskelijoille lähetettyä kyselyä (n=63) ja haastatteluja (n=27). Opiskelijahaastattelut laajensivat kuvaa siitä, miten opintoihin liittyvä ohjaus koetaan yliopisto-opinnoissa ja mitä merkityksiä opiskelijat antavat ohjaukselle. Opiskelijoilta kysyttiin haastatteluissa millaista ohjausta he ovat saaneet, miten he kokevat saadun ohjauksen ja mitä ajattelevat ohjauksesta ja sen järjestämisestä.
Opiskelijoiden kokemukset voitiin jakaa kolmeen sisältökategoriaan haastattelujen sisällönanalyysin pohjalta. Ne ovat positiivinen ja rakentava kokemus , kriittinen kokemus ja ristiriitainen kokemus. Positiivisesti ohjauksen kokeneet kuvasivat ohjausta henkilökohtaiseksi ja tukea antavaksi ja sitä oli saatu useammalta taholta, kuten opettajalta tai hops-ohjaajalta. Tuki oli ollut opiskelijakeskeistä ja keskustelevaa. Kriittiseen kokemukseen oli vaikuttanut ohjauksen määrän vähäisyys ja sijoittuminen opintojen alkuvaiheeseen. Ohjauksen jatkuvuus koettiin tärkeänä. Osa oli aktiivisesti hakenut ohjausta, osa suorittanut opintojaan itsenäisesti. Kolmannen luokan kokemuksissa korostui alusta lähtien itsenäinen opintojen suunnittelu ja suorittaminen, mutta myös tarve saada muunlaista ohjausta, kuten urasuunnitteluun liittyvää ohjausta opintojen aikana. Opiskelijoiden vastauksista voidaan erottaa erikseen opettajien antama ohjaus, joka keskittyy erityisesti palautteen antoon ja muu ohjaus, joka liittyy laajempiin kokonaisuuksiin ja valintoihin.
Tutkimustoiminnan ytimessä -seminaari 27.1. 2011 Tampereella
Liitos, H.M. 2011. Tieteellinen ajattelu työelämätaitona
Tässä esityksessä kuvattiin niitä tekijöitä ja valmiuksia, joita opiskelijat ovat kertoneet oppineensa yliopisto-opintojensa aikana. Opiskelija-haastattelujen analyysin pohjalta löytyy teemoja, jotka liittyvät mm. geneerisiin taitoihin, joita yliopisto-opintojen aikana tulisi oppia. Ne liittyvät laajasti katsoen oman oppiaineen sisällölliseen ainekseen, opitun soveltamiseen käytännössä, kriittisen ajattelun taitoihin sekä tutkimuksen tekoon liittyviin taitoihin, kuten kirjoittamiseen. Opiskelijat mainitsivat myös sellaisia opittuja asioita, jotka eivät suoraan liity tietoihin tai taitoihin, vaan ovat enemmänkin omaan ajattelun taitoihin ja ominaisuuksiin liittyviä asioita, kuten laajojen kokonaisuuksien hallinta, moninäkökulmaisuus ja avarakatseisuus sekä tietoisuus omista oppimisen taidoista ja strategioista.
Nera konferenssi Jyväskylässä 10.- 12.3. 2011
Liitos, H.M. & Kallio, E. 2011. Models of scientific thinking and connections to students' learning in university.
Tässä esityksessä tarkasteltavana näkökulmana oli yliopisto-opiskelijoiden ajattelun taitojen kehittyminen opintojen keski-vaiheessa ja yhteys merkittäviin oppimis- ja ohjauskokemuksiin. Esitys perustuu opintojen keski-vaiheessa kerätyn haastatteluaineiston (n=27) alustavaan sisällönanalyysiin. Sen keskeinä tuloksena voidaan todeta, että opiskelijoiden kokemusten muotoutumiseen vaikuttavat useat tekijät. Vastauksissa mainittiin keskeisinä vaikuttavina tekijöinä mm. opetus- ja ohjaustyyli, vertaistuki muilta opiskelijoilta ja miten palaute on koettu opinnoissa. Opiskelijoiden ajattelun mallit ja kokemukset opintojen aikana saadusta ohjauksesta näyttävät vaikuttavan siihen, miten suhde tietoon muotoutuu ja miten opiskelija suunnittelee opintojaan.
|
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että yliopisto-opiskelijat hallitsevat tieteellisen ajattelun perusvalmiudet ja ajattelun taidot jo yliopisto-opiskelujen alkuvaiheessa. Opiskelemaan valittujen opiskelijoiden (n=75) esseevastausten sisällönanalyysin pohjalta voidaan todeta, että ajattelun taidoissa painottuu yleisimmin sellaiset taidot, joihin sisältyy kyky tarkastella asioita useasta eri näkökulmasta,kyky arvioida näkökulmia ja johtopäätösten teko.
Opintojen mielekkääksi kokemiseen liittyvän seurantakyselyn pohjalta on havaittu, että opintojen keski-vaiheessa opiskelijoiden käsitykset omasta opiskelusta olivat muuttuneet monella tapaa. Muutokset liittyivät opiskeltavan oppiaineen syvällisempään ymmärtämiseen, oman ajattelutavan muuttumiseen tieteellisemmäksi, lisäksi käsitykset tulevasta ammatista olivat monipuolistuneet erityisesti opettajaksi opiskelevilla.
Seurantakyselyn pohjalta tuli esille myös, että opiskelijat suhtautuvat opintojensa aikana tarjottavaan ohjaukseen myönteisesti, toisaalta henkilökohtaiseen opinto-ohjauksen suhteen havaittiin hajontaa opiskelijoiden vastauksissa. Osa opiskelijoista (N=23) kuvasi suhdettaan hopsiin positiiviseksi, kun taas saman verran (N=23) koki hopsin olleen vähemmän tärkeä opintojen suunnittelussa. (N=17) ei ollut muodostanut selkeää kantaa suhteessa hopsin tekoon. Suurin osa vastaajista koki ohjauksen saatavuuden, säännöllisyyden ja osissa vastauksissa työelämälähtöisyyden tärkeinä tekijöinä opiskelun mielekkyyden kannalta.
Tutkimuksessa onn toteutettu myös opiskelijahaastatteluja. Haastattelujen pohjalta tärkeiksi seikoksi opintojen mielekkyyden kannalta nousevat itsenäisyys opinnoissa, toisaalta opintojen suunnitelmallisuuden vaikutukset opintopolulle ja opiskelijoiden yksilöliset tarpeet ohjaukselle.
Liitos, H.M. & Kallio, E. (2011). Models of scientific thinking and connections to students' learning in university. Paperi esitetty Nera konferenssissa Jyväskylässä 10.3. - 12.3. 2011.
Liitos, H.M. & Kallio, E. (2010). Yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta opintoprosessin aikana. Paperi esitetty 25.11.-26.11. 2010 Kasvatustieteen päivillä, Rovaniemi.
Liitos, H.M. & Kallio, E. (2010). Complexity of scientific thinking and connections to learning environment in university studies - preliminary results. Ecer Pre-conference, Helsinki, 23.-24.8. 2010
Kallio, E. & Liitos, H.M. (2010). Tieteellisen ajattelun kehittettävyys yliopisto-opetuksessa. Alustus pidetty Työelämävalmiudet akateemisissa opinnoissa verkoston tapaamisessa 19.3. 2010
http://ktl.jyu.fi/img/portal/17336/tieteellisen_ajattelun_kehittaminen_yliopisto-opetuksessa_eeva_kallio_hanna-maija_liitos.pdf?cs=1269252710
Liitos, H.M.& Kallio, E. (2009). Opinto-ohjaus ja tieteellisen ajattelun mallit. Paperi esitetty Kasvatustieteen päivillä 26. 11.-27.11. 2009 Tampere.
Kallio, E. & Liitos, H.M. (2009). Guidance of studies and development of thinking skills at university-preliminary results. Posteri esitetty IAEVG-konferenssissa 'Coherence, Co-operation and Quality in Guidance and Counseling'. 3.-5.6. 2009, Jyväskylä.
Lisätietoja tästä tutkimuksesta sekä mahdollisista lisätutkimusintresseistä antaa tutkija Hanna-Maija Liitos (sähköposti: hanna.liitos[at]jyu.fi tai puhelin: 014–2603300).
|
|
|