Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Etusivu > Hankekokonaisuus > TL2 projektit > Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella > Työelämävalmiudet ja -yhteydet korkea-asteella > Työelämätaitojen kehittämisen mallintaminen (Seija Nykänen) >

Työelämätaitojen kehittämisen mallintaminen (Seija Nykänen)

YLLÄPITOON >>    

Työelämätaitojen kehittämisen mallinnus korkeakoulussa

Tutkimuksen tavoitteena on hankkia tietoa ja mallintaa korkeakouluopintojen työelämäyhteyksiä, harjoittelua ja uraohjauksen kehittämistä sekä työelämäkompetenssien sisällyttämistä opetussuunnitelmiin.

Tutkimusaineisto kerättiin fokus-ryhmähaastatteluin kolmesta korkeakoulusta, joista kaksi oli tiedeyliopistoja ja yksi ammattikorkeakoulu. Haastateltavat ryhmät valittiin siten, että edustetuiksi tulivat sekä sellaiset koulutusalat, joilta valmistutaan tiettyihin ammatteihin että sellaiset alat, joilla tutkinnot ovat yleisempiä kandidaatin- ja maisterintutkintoja ilman erityistä ammattinimikettä tai -kelpoisuutta. Haastateltavat edustivat eri ammattiryhmiä: johtohenkilöstöä, professoreja, lehtoreita, muita opettajia, opinto-ohjaajia ja työelämäpalvelujen tai vastaavia. Jokaisessa korkeakoulussa tehtiin kaksi haastattelua, yhteensä haastateltavia oli 29 henkilöä.

Haastattelussa käsiteltiin seuraavia teemoja: korkeakoulutuksen ja työelämän suhteet opetussuunnitelmatyössä, pedagogisissa prosesseissa ja ohjauksessa, tavoitellut työelämätaidot, työelämätaitojen kehittämisen tavoitteet ja pedagogiset erityispiirteet, teoreettisen tiedon, käytännöllisen tiedon ja itsesäätelytiedon suhteet opetuksessa, opetustoiminnan johtaminen

Aineisto analysoitiin laadullisen temaattisen laadullisen analyysin vaiheiden mukaisesti (ks. esim. Braun & Clarke 2006).

Tutkimuksen tuloksena työelämätaitojen kehittämisessä erottui kolme mallia, jotka nimettiin spesialistimalliksi, integratiiviseksi malliksi sekä verkostoituneen kulttuurin malliksi. Mallinnusten avulla voidaan tarkastella korkeakoulujen, niiden yksiköiden, tiettyjen koulutusohjelmien tai kurssien lähestymistapoja työelämätaitojen kehittämiseen. Malleja erottavia dimensioita ovat 1) koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön rakenteet, 2) pedagogiikka sekä 3) opetuksen, oppimisen, ohjauksen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisen väliset suhteet.

 

Esitelmät

Nykänen, S. & Tynjälä. P. Työelämätaitojen mallintaminen. TUVAKO -seminaari 27.1.2011. Tampereen yliopisto.

Nykänen, S. & Tynjälä, P. Models for Developing Skills for Working Life in Higher Education. NERA Conference, 10-13 of March 2011 University of Jyväskylä, Finland

Nykänen, S. & Tynjälä, P. Työelämätaitojen kehittämismallit korkeakoulutuksessa. Tähtäimessä työelämä -seminaari. 14.4.2011. Jyväskylän yliopisto
 

Artikkelit

Tutkimustulokset julkaistaan artikkeli sarjana.
Nykänen, S. & Tynjälä, P. 2011. Työelämätaitojen kehittämisen mallit korkeakoulutuksessa. (Ensimmäisen artikkelin käsikirjoitus/abstrakti!) Artikkelissa tarkastellaan, miten korkeakoulut ovat vastanneet yhteiskunnan ja työelämän nopean muutoksen tuottamiin haasteisiin, joista erityisesti ns. yleisten työelämätaitojen kehittäminen on noussut vilkkaan keskustelun ja tutkimuksen kohteeksi. Tutkimusaineisto on koottu ryhmähaastattelujen avulla kolmesta korkeakoulusta, joista kaksi on yliopistoja ja yksi ammattikorkeakoulu. Kaikkiaan haastateltiin 29 korkeakoulujen johtamis-, kehittämis- ja opetustehtävissä toimivaa henkilöä. Tulosten mukaan työelämätaidot nähtiin korkeakouluissa paljolti samansuuntaisesti kuin monissa kansainvälisissä koulutuspoliittisissa dokumenteissa on esitetty. Työelämätaidot kategorisoitiin seuraaviin luokkiin: 1) akateemiseen tiedon muodostukseen ja tieteelliseen ajatteluun liittyvät taidot, 2) tiedon integroinnin taidot, 3) sosiaaliset ja viestintätaidot, 4) itsesäätelytaidot sekä 5) johtamis- ja verkostotaidot. Työelämätaitojen kehittämisessä voitiin erottaa kolme mallia, jotka nimettiin 1) spesialistimalliksi, 2) integratiiviseksi malliksi ja 3) verkostoituneen kulttuurin malliksi. Mallit toimivat analyyttisina välineinä, joiden avulla korkeakoulut voivat tarkastella olemassa olevia käytäntöjään tai kehittää uusia.