Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Edellisen tason veräjä >

Tehtävä 2: Käsitteiden määrittely

YLLÄPITOON >>    

Tehtävä 1

Määrittele käsitteet, joiden kohdalla lukee nimesi. Tehtävä on tehtävä ennen toista lähijaksoa.

Käsitteitä pääset määrittelemään napauttamalla "Ylläpitoon" linkkiä. Salasanan saat kouluttajalta.

Kirjautumisen jälkeen napauta "Muokkaa" käsitetaulukon yläreunasta.
 

Käsitteet

Käsite
Blogi
Marja

Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa) ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttamattomina uusista teksteistä huolimatta. Tiedon esityksessä blogeille tunnusomaista – "normaaleihin" www-sivuihin verrattuna – on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen näkökulman painotus. Blogia pidetään usein synonyyminä nettipäiväkirjalle. Toisaalta nettipäiväkirjat ovat varsinaisia blogeja vanhempi ilmiö.

Uusin kirjoitus on blogissa ensimmäisenä esillä, mutta myös vanhat kirjoitukset ja niiden saamat kommentit ovat luettavissa. Blogin tyylilajille on tunnusomaista ajankohtaisuus, spontaanius ja henkilökohtaisuus.

Kaikki blogit eivät ole yleispäiväkirjoja, vaan keskittyvät johonkin aiheeseen. Jotkut kirjoittavat myös useita blogeja yhtä aikaa. Yhdessä voidaan esitellä esimerkiksi kirjoittajan tekemiä käsitöitä, toisessa pohditaan parisuhteen kipupisteitä.

Blogia on sanottu myös aivan uudeksi mediaksi. Bloggarit seuraavat ja kommentoivat usein muiden kirjoittamia blogeja ja voivat viitata niihin omassa blogissaan. Tätä blogien ja niiden kirjoittajien muodostamaa yhteisöä kutsutaan myös blogistaniksi tai blogosfääriksi (eng. Blogosphere).

Sana blogi on laina englannin kielestä, jossa se on typistymä sanasta weblog. Blogi alkaa olla vakiintunut nimitys tällaisille sivustoille; muita käytössä olevia nimiä ovat weblogi, loki, verkkopäiväkirja ja nettipäiväkirja, vaikkakin kaksi viimeistä sopivat paremmin nimeksi vain sille blogien alalajille, jossa kirjoittaja kirjoittaa päivittäin omasta elämästään. Suomessa julkisuuden henkilöiden, etenkin poliitikkojen, verkkojulkaisuja nimitetään usein juuri verkkopäiväkirjoiksi, ja niissä julkaistu nousee usein puheenaiheeksi myös lehdissä ja televisiossa. Yhdysvalloissa politiikassa hyvin merkittäviksi osoittautuneiden blogien tapainen saattaa olla Suomessa pääminiseri Matti Vanhasen verkkopäiväkirja, kun taas Erkki Tuomioja on pysytellyt perinteisessä kotisivustossa, jota pävitetään ahkerasti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
Digitaalinen portfolio
Mirja

Perinteisesti portfolio on määritelty kansioksi ( muovitasku, vihko, cd-rom/dvd, albumi, videonpätkä, tietokonelevyke, kasetti, kuvakokoelma tms.), jota opiskelija kokoaa opiskelun kuluessa. Portfolio voi siis olla esim. valmiita kurssitöitä esittelevä näytekansio tai opiskeluprosessia kuvaava kurssikansio.

Digitaalinen portfolio ei varsinaisesti eroa perinteisestä portfoliosta muuten kuin toteuttamistapansa puolesta. Digitaalisessa portfoliossa hyödynnetään teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia tallentaa, säilyttää, hallita ja jakaa suurtakin tietomäärää nopeasti ja tehokkaasti. Myös portfolion muokkaaminen on helpompaa, kun se on jo alun perin tehty digitaalisessa muodossa. Digitaalinen portfolio on myös dynaamisempi kuin ns. perinteinen veljensä. Digitaaliseen portfolioon voidaan tallettaa monenlaisia liikkuvaa videokuvaa, animaatioita ja ääntä sisältäviä elementtejä. Portfolioon voidaan liittää myös linkkejä ja sitä on helppo täyttää päiväkirjatyyppisesti esim. havaintopäiväkirjana.

Lähtökohtaisesti digitaaliseen muotoon tehty portfolio on helposti muokattavissa lukemattomiin erilaisiin jakelutapoihin sopivaksi. Yleisimpiä jakelumedioita lienevät seuraavat:
- www-sivut
- verkko-opiskeluympäristöt
- blogit
- sähköpostin liitetiedosto
- diaesitykset (esim. powerpoint)
- USB muistitikut
- CD/DVD
- petinteinen printattu aineisto



http://www.finnedu.com/digiportfolio.html
http://www.cs.uta.fi/ipopp/www/ipopp99/ahvenjarvi-mattila/johdanto.html
Etäjakso
Liisa

Etäopiskelu tarkoittaa aikaan ja paikkaan sitomatonta opiskelua, jolloin opettaja ja oppilas eivät ole samassa fyysisessä tilassa. Etäjakso on lähiopiskeluun liittyvä etäopiskelujakso, jonka aikana syvennetään opittuja asioita. Etäjakson opiskelu voi tapahtua esimerkiksi tietoverkon, sähköpostin, videoneuvottelun, jaetun sähköisen liitutautun tai kirjekurssin muodossa.
IRC
Seppo

IRC

Lyhenne IRC tulee lyhenteestä Internet Relay Chat. Irkki on internetin vanhin pikaviestintäpalvelu, joka mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun internetin käyttäjien välillä. IRC-keskusteluja käydään lukemalla näytöltä viestejä ja kirjoittamalla itse viestejä. Käyttäjät ottavat IRC-verkkoihin yhteyden asiakasohjelman avulla. Suosituimmat ohjelmat ovat graafisia asiakasohjelmia, eli IRC-clienteja. IRC-käyttäjät perustavat IRC-verkkoon kanavia. Näitä kanavia voisi verrata kahvilan pöytiin, johon asiakkaat voivat mennä keskustelemaan siinä pöydässä keskusteltavista asioista. Kanavien keskustelijat esiintyvät lempinimillä, eli nickeillä. Kanavan perustaja, operaattori valvoo kanavaa.

Lähteitä
http://irc-galleria.net/irc-opas.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu

Lähioikeudet
Olli

Lähioikeudet

Lähioikeudet ovat tekijänoikeutta muistuttavia suojan muotoja, joissa tekijänoikeudellisen suojan kohteena ovat teoksen esitys, äänen tai kuvan tallennus, valokuvat, radio- ja TV-lähetykset, tietokannat sekä luettelot.

Lähioikeussuojaa saavat kaikki esittävät taiteilijat ja em. tuotokset. Lähioikeussuoja on tekijänoikeutta rajoitetumpaa. Lähioikeussuoja on voimassa 50 vuotta teoksen / ohjelman / videon / kuvan tms. tuotoksen julkaisemisesta.

Käytännön esimerkiksi käy vaikkapa valokuvaajan julkaisemat valokuvat, jotka kuuluvat lähioikeussuojan piiriin, eikä niitä saa ilman tekijän / kuvaajan lupaa kopioida ja käyttää muuhun omaan tarkoitukseen (vaikkapa nettisivuston taustaksi).

http://www.antipiracy.fi/tekijanoikeusjapiratismi/lahioikeudet.html


Mobiili oppiminen

Ohjaaja

Ongelmalähtöinen oppiminen

Oppimisaihio

Oppimispeli
Minna ja Raimo

Oppimispelien yleinen tarkoitus on helpottaa oppimista ja lisätä erilaisten taitojen omaksumista. Oppimispelien tulee aktivoida ajattelua ja antaa mahdollisuus itse keksiä vastauksia. Hyvä peli kannustaa oppilaita opiskelemaan pohdiskellen ja tutkien. Erityisen hyvin pelit sopivat joihinkin muistia tai motoriikkaa vaativaan tehtävään,joissa toistoja tarvitaan paljon. Tehtävien kertauksen kannalta oppimispelit suovat hengähdystauon myös opettajalle. Kukin oppilas voi edetä itsenäisesti omaan tahtiinsa. Yhteiskunnassa on myös ryhmiä, lapset, opetusongelmaiset, kehitysvammaiset, häiriökäyttäytyjät ym. joille perinteinen ja niin sanottu normaaliopetus ei sovi. Esimerkiksi keskittymiskyky tai asioiden hahmottaminen ja ymmärtäminen on puutteellista. Tällöin opetuksen on oltava hyvin intensiivistä ja mukaansatempaavaa. Tietokoneavusteiset oppimispelit, olkoot ne opetuksellisia tai muuten viihdyttäviä, tarjoavat myös tähän apua.
Oppimispelejä käytetään paljon matematiikan ja äidinkielen opiskelussa. Matematiikassa tietokoneella tehtävät pelit voisivat käsitellä enemmänkin pelkkien laskutoimitusten sijaan loogista päättelyä, kaksi- ja kolmiulotteisien kuvioiden käsittelyä ja erilaisia ongelman ratkaisutaitoja. Hyvä oppimispeli ei tarjoa ainoastaan mielekkäitä tehtäviä, vaan saa pelaajan työskentelemään asian parissa.
Oppimispelit jaotellaan niiden sisällön mukaan eri luokkiin. Tällaisia luokkia ovat esimerkiksi strategiapelit, loogiset pelit, lautapelit, korttipelit ja roolipelit.
Hyvän oppimispelin tunnusmerkit:
- Monipuolinen
- Selkeä
- Looginen
- Vastaa opetuksen tavoitteisiin
- Itseohjaava
- Kontrollointimahdollisuuden sisältävä




Oppimisprosessi
Anne ja Kati

Oppimisprosessi on suhteellisen pysyvää tietorakenteiden muutosta. Prosessissa oppija mukauttaa aiempia tietorakenteita tai sulauttaa niihin uutta tietoa. Oppimisprosessin taustalla voi olla tietoinen pyrkimys oppia tai se voi olla ikäkaudelle tyypillisten tietojen tai taitojen oppimista (esim. käveleminen, puhuminen), jonka taustalla on yksilöllinen hermostollisen kypsymisen ja fyysisen kehityksen aikataulu.

Oppimisprosessiin tarvitaan oppijan aktiivista toimintaa ja suotuisa ympäristö. Oppimiseen vaikuttavat myös mm.oppijan muisti, havaintotoiminnot,ajattelu ja kieli,joita tosin voidaan harjaannuttaa.

Oppimisympäristö

Pedagoginen tuki

Podcast
Kirsi

Podcasting on yhdistelmä sanoista iPod ja broadcasting. Podcast tarkoittaa verkossa jaeltavaa äänitettä, jonka voi ladata omalle koneelleen (tai kannettavaan soittimeen kuten iPodiin) ja kuunnella koska tahansa.
Näiden verkon kautta levitettäviin ”radio"-lähetyksiin voi liittyä tilaajaksi, jolloin uudet lähetykset noudetaan automaattisesti heti, kun ne löytyvät verkosta. Lähetysten tilaamisen mahdollistaa Podcasteja varten varten luodut RSS-syötteet ja ohjelma, johon syötetään ohjelmien RSS-syötteiden osoitteet, minkä jälkeen ohjelma hoitaa loput.
Podcast mahdollistaa siis kiinnostavien Podcasting-lähetysten automaattisen noutamisen ja kuuntelun ajasta ja paikasta riippumatta.
Tutustumisen suomenkielisiin podcasteihin voi aloittaa helposti vaikkapa osoitteesta http://x-stage.yle.fi/podcastejasuomeksi .


Projektioppiminen

Skype
Sanna
Skype on Skype Limited -yrityksen tekemä suosittu Internetin verkkopuheluihin tarkoitettu ilmainen sovellus.

Skypen käyttäjät pystyvät ohjelman avulla keskustelemaan keskenään internetin kautta maksutta.

Skype-ohjelma on pääasiassa tarkoitettu kahden henkilön välisiin puheluihin, mutta periaatteessa konferenssipuhelun avulla mukana voi olla jopa yhdeksän samanaikaista keskustelijaa. Lisäksi käyttäjät pystyvät lähettämään toisilleen pikaviestejä ja tiedostoja. Windows XP:n käyttäjät voivat käyttää myös videopuheluita Skypen versiosta 2.0 lähtien. Ennen tätä videopuheluihin on voinut käyttää kolmansien osapuolien ohjelmia kuten Spontanian Video4Skypeä.

Skypen järjestelmä on saavuttanut suuren yleisön joukossa varsin hyvän maineen, koska se on helppokäyttöinen ja se toimii erilaisten verkkoyhteyksien takaa (se toimii jopa palomuureista huolimatta yms.).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Skype
http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/etusivu/tyopakki/viestinta/skype
http://www.skype.com/intl/fi/download/
Tekijänoikeus
Sirpa

Tekijänoikeuden perusteita

Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saamiseksi teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys eli yltää teostasoon. Suojattu teos on tekijänsä luovan työn omaperäinen tulos.
Tekijänoikeus syntyy kun teos on luotu. Tekijänoikeuden saaminen ei edellytä rekisteröintiä, ilmoitusta tai muunlaisen muotovaatimuksen täyttämistä.
Tekijänoikeus ei suojaa aihetta, ideaa, metodia, periaatetta, tietosisältöä tai juonta.
Tekijänoikeus tuottaa tekijälle sekä taloudellisia että hänen henkilöönsä liittyviä oikeuksia.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/index.html
http://www.kopiraitti.fi/
Tekninen tuki
Mika
Tekninen tuki on palvelua, jossa palvelun tarjoaja antaa yleensä puhelimitse tai sähköpostitse käyttäjälle neuvoa. Tuki voi olla esimerkiksi asennusapua, vian määritystä tai vaikkapa ohjattua viankorjaamista tukihenkilön avustuksella.
Teos
Varpu ja Tiina

Teos on tekijänoikeuslain tarkoittama ihmisen itsenäinen ja omaperäinen luomistyön tulos. Teoksia ovat esimerkiksi kirjalliset tuotokset, elokuvat, taidemaalaukset ja sävelteokset. Kirjallisia tuotoksia ovat muun muassa tietokoneohjelma, kartta, graafinen teos sekä kaunokirjallinen ja asiateksti. Teoksista kirjallisia ja taiteellisia teoksia suojataan tekijänoikeudella.

Teoksen määritelmä liittyy olennaisesti tekijänoikeuteen. Tekijänoikeuslaki antaa suojaa tekijöidensä teoksill,e mutta myös asettaa vaatimuksia itse teoksen suhteen. Teoksen tulee ylittää niin sanottu teostaso eli sen pitää olla tarpeeksi omaperäinen ja itsenäinen työ. Teostaso on jossakin määrin epämääräinen käsite: Se vaihtelee eri taiteenlajien välillä. Kirjallisten teosten kohdalla teostason ylittäminen lienee helppoa, mutta esimerkiksi modernin taiteen kohdalla tason määritteleminen saattaa olla vaikeampaa. Kiistatapauksissa yksittäisen teoksen teostaso määritellään oikeusasteissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teos
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Tieto- ja viestintätekniikka

Tutkiva oppiminen

Vastavuoroinen opettaminen

Verkko-oppimateriaali
Pekka

Internet on pullollaan erilaisia tehtäviin perustuvia oppimateriaalisivustoja esim.perunakellari.fi. Lisäksi eri toimijat levittävät materiaaleja kuten opetushallitus joka tuottaa oppimateriaaleja niille aloille, joilla kaupallinen kustantaminen ei ole kannattavaa. Esimerkiksi vähemmistöuskontojen materiaalit löytyvät verkosta. Verkko-oppimateriaalit sopivat itsenäiseen opiskeluun sekä opettajan ohjaamaan opiskeluun.
Verkko-oppiminen

Verkkokurssi
Liisa
Verkkokurssilla tarkoitetaan tiettyihin oppimistavoitteisiin perustuvaaa, rajattua ja usein tietylle kohderyhmälle kohdistettua kurssia. Tällöin opiskellaan kokonaan tai osittain tietoverkkoon rakennetun verkko-oppimisympäristön välityksellä. Verkkokurssi voi olla lähijaksoistaja verkko-opiskelusta muodostuva monimuotoinen kokonaisuus.
Verkkopedagogiikka
Seija
Verkkopedagogiikka tarkastelee verkossa tapahtuvaa opetusta. Yksinkertaisimmillaan verkko-opiskelu on tiedon hakua tai tehtävien lähettämistä; parhaimmillaan verkko on sosiaalinen yhteistyöalusta, jolloin oppimisen ydin on osallistujien keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja sen synnyttämissä tuotoksissa, ei ”valmiiden” tietojen opettelussa.

Verkkotyöskentelyssä opettajan rooli muuttuu ohjaavammaksi, opiskelijoiden itseohjautuvammaksi.Opettaja luo ja hyödyntää oppimisympäristöjä, herättelee ja ylläpitää vuorovaikutusta, reagoi oppimistapahtumiin ja on läsnä empaattisesti ja avoimesti. Ohjaaja pyrkii myös vahvistamaan opiskelijan suhdetta opiskeltavaan sisältöön sekä edistämään ryhmän jäsenten osaamisen hyödyntämistä kaikkien hyväksi.

Opiskelijan on oltava aktiivinen ja otettava entistä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Lisäksi hänen on irtauduttava uskosta, että oppiminen on vain tiedon hankintaa ja että jokaiseen kysymykseen on olemassa oikea vastaus.

Lisätietoja http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/

Verkkotyöväline

Virtuaalikoulu
Ritva
Virtuaalikoulussa opiskellaan tietoverkon välityksellä käyttäen uutta tieto- ja viestintäteknologiaa. Usein puhutaan verkko-opiskelusta.
Opettajat ja oppilaat osallistuvat yhteiseen chat-keskusteluun, peleihin, audio-tai video-neuvotteluihin. Yhteydenpidossa voidaan käyttää myös sähköpostia.

Virtuaalikoulukäsite korostaa omatoimisuutta ja opiskelua opettamisen sijaan. Opiskelu voi tapahtua kokonaan verkossa tai ns. monimuoto-opiskeluna, jossa verkko- että lähityöskentely vuorottelevat.
Opiskelua ei ole sidottu aikaan tai paikkaan vaan voi tapahtua ilman fyysistä koulurakennusta.

www.helsinki.fi/~lahteena/raportti/52.htm
http://lukiot.tampere.fi/seututarjotin/vopas/index.php?sivu3


Wiki
Tiina ja Varpu
Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata, yleensä jopa ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun. Termillä wiki voidaan myös viitata yhteistyöohjelmistoihin, jotka helpottavat wiki-verkkosivustojen käyttöä.

Nimi tulee havaijin kielen sanoista "wiki wiki", joka tarkoittaa nopeaa. Sivujen sisällön luomisen ja muuttamisen nopeus ja välikäsien puuttuminen ovatkin wikitekniikan tärkeimmät ominaisuudet. Sisällön toimitustyö tapahtuu wikissä vasta muutosten julkaisemisen jälkeen.

Käyttötarkoitukseltaan wikejä on monenlaisia. Osa niistä on yritysten sisäisiä sisällönhallintajärjestelmiä, eräänlaisia työryhmäohjelmistoja korvaavia tietokokonaisuuksia, joita käytetään sisäiseen viestintään ja projektinhallintaan. Kolmannella sektorilla niitä käytetään harrastustoimintaan ja tiedon välittämiseen pienryhmissä ja niiden välillä kiinnostuksen aiheista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wiki

Yhteisöllinen oppiminen
Hannu
Yhteisöllisellä oppimisella (Collaborative Learning) tarkoitetaan oppimista, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa (Dillenbourg, 1999; Baker et.al., 1999; Järvelä & Häkkinen, 2002). Teoreettisesti yhteisöllisen oppimisen viitekehys nojautuu Vygotskyn ja Piaget’n ajatuksiin sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksestä oppimisessa. Yhteisöllinen oppiminen on oppimisen kannalta merkityksellistä, koska se käynnistää sellaisia kognitiivisia mekanismeja, jotka edelleen tuottavat oppimista. Näitä mekanismeja ovat esimerkiksi kysyminen, selittäminen, eri näkökulmien vertailu, vastavuoroinen toiminnan säätely sekä yhteinen tiedon luominen.

Lähde: http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_4/yhteisollinen_oppiminen.htm

Tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen (CSCL)

Tietokoneavusteisella yhteisöllisellä oppimisella (Computer Supported Collaborative Learning, CSCL) tarkoitetaan oppimista tai opettamista, jossa hyödynnetään tietotekniikkaa yhteisöllisen opiskelun tukemiseen.

Alan nykyiset tutkimukset korostavat, että tietotekniikalla voi perinteistä opetusta tehokkaammin tukea opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta, sekä oppilaiden keskinäistä sosiaalista kanssakäymistä.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Virtuaalinen_opiskelu