perheneuvola

KAJAANI

Esi- ja alkuopetuksessa annettava varhainen tuki

Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat vuodesta 2005 kuuluneet sivistystoimialaan. Esi- ja alkuopetuksen kesken on tehty jo paljon yhteistyötä, mutta varhaisen tuen ja oppimisvaikeuksien ennalta ehkäisemisen näkökulmasta tarvitaan vielä yhteistä ymmärrystä, koulutusta, uusien käytäntöjen haltuunottoa ja uusia välineitä.  Tavoitteena on tukea lasta, huoltajia ja opettajia niin, että lapsi voi osallistua esi- ja alkuopetukseen yleisopetuksen ryhmissä ja turvata myös yleisopetukseen osallistuminen myöhempinä kouluvuosina.

Käytännön toimenpiteitä:

 

·         esi- ja alkuopettajien sekä perheneuvolan psykologien yhteinen kehityspsykologinen koulutus ja opetussuunnitelman päivitys

·         esi- ja alkuopettajien yhteinen kielellisen tietoisuuden koulutus

·         esi- ja alkuopettajien yhteinen koulutus toiminnallisista matematiikan oppimismenetelmistä

·         lisätään osaamista lasten puheen, motoriikan ja sosiaalisten taitojen ja valmiuksien harjaannuttamiseen esiopetuksessa

·         lapsen esiopetussuunnitelman ja oppimissuunnitelman yhtenäistäminen ja yhdistäminen

 

·         kehitetään alueellisten keltojen (kiertävät erityislastentarhanopettajat) ja erityisopetuksen aluevastaavien yhteistyötä ja yhteistä pedagogista arviointia opetusjärjestelyjä ja lasten tukea varten

·         kehitetään esi- ja alkuopetuksen oppilashuollon käytäntöjä ennaltaehkäisevään suuntaan

 

Koko perusopetuksessa annettava tehostettu tuki

Kehittämiskohde:

• tuetaan oppilaan oppimista omassa vertaisryhmässään yleisopetuksessa

     

Käytännön toimenpiteitä:

·         hankitaan opettajille koulutusta äidinkielen, matematiikan ja vieraan kielen eriyttämiseen

·         otetaan tehokkaammin käyttöön oppimissuunnitelma

·         laaja-alaisen erityisopetuksen painopistettä siirretään oppilaiden oppimisen tukemiseen luokassa

 

·         määritellään oppilashuoltoryhmien tehtävät tehostetun tuen ja pedagogisen arvion järjestämiseksi (integroidaan oppilashuollon palvelurakenteen kehittämiseen)

·         määritellään työnjako oppimisvaikeuksien arvioinnissa: erityisopettajat/koulupsykologi/perheneuvolan psykologit

 

Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden opetuksen kehittäminen

Kehittämiskohteita:

• kehitetään sellaisia erityisopetuksen muotoja, että erityisopetukseen siirretty oppilas voi mahdollisimman usein opiskella omassa lähikoulussaan yleisopetuksen ryhmässä
• erityisluokkien ja yleisopetuksen luokkien yhdessä oppimista kehitetään
• jatketaan opetuksen järjestämistä ns. emo-luokissa

 

Käytännön toimenpiteitä:

·         selkiytetään vastuunjakoa Kainuun maakuntakuntayhtymän kanssa tuen järjestämisessä tunne-elämän ja psyykkisen kehityksen vaikeuksissa sekä perheen tukemisessa

·         vahvistetaan erityisopetuksen alueellistamista: jokaisella kolmella alueella kehitetään oppilashuollon ja erityisopetuksen alueellinen työryhmä, joka tukee opettajia paljon tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisessa

·         erityisluokkien opettajien ja yleisopetuksen opettajien yhteistyön kehittäminen siten, että opetusryhmiä voidaan muodostaa koulussa joustavammin

·         psyykkistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään tarpeeksi pienissä ryhmissä

·         psyykkistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta kehitetään yhteistyössä Kainuun maakuntakuntayhtymän kanssa mm. opettajien ohjauksen järjestämiseksi.

jatketaan opetuksen järjestämistä ns. emo-luokissa, joissa oppilaat tarvitsevat   erityistä tukea tunne-elämän ja psyykkisen kehityksen tukemiseen

 

KOTKA

KOULUVALMIUDEN ARVIOINTI
- kenen toimesta ja miten toteutetaan
- koululykkäreiden problematiikka - Kotkassa lykkärit ovat toistaiseksi
esiopetusryhmissä "tuplaamassa" - miten tehostettu tuki toteutetaan?
- arviointi toteuteaan monen tahon toimesta - koulupsykologi, perheneuvola,
kehitysneuvola - mm. käytänteet , aikataulutus tarkastelun alla
- miten tehostettu tuki toteutetaan näiden lasten osalta

JOUSTAVA ALKUOPETUS
- miten voisi toteuttaa Kotkassa

ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN YHTEISTOIMINTAMALLIN LUOMINEN
- hallintokuntarajojen ylittäminen
- erityisopetuksen resurssien uudelleen jakaminen ja painotusalueiden pohtiminen
- esiopetuksen ja perusopetuksen yhteisen oppilashuoltomallin luominen -
käytännön toteuttaminen
- tiedon siirtäminen esiopetuksesta perusopetukseen.
- vanhempien mukaan saaminen

 

OUTOKUMPU

1. Moniammatillisten yhteistyöryhmien toimintatapojen kehittäminen

           lasten ja heidän perheidensä tukemiseksi

1. koulujen ja esiopetuksen oppilashuoltoryhmien, sosiaalityön, perheneuvolan, kouluterveydenhoidon, vapaa-aikatoimen sekä kolmannen sektorin – Pohjois-Karjalan Ensikoti – sekä muiden toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa yhteistyössä tuotettua - lasten ja nuorten hyvinvoinnin polkua käytetään toimijoiden kokonaisuuden hahmottamiseen ja palveluverkossa olevien puutteiden havainnoimiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun

 

2. kohdan a. toimijoiden yhteiset koulutus- ja suunnittelupäivät

▪ Järjestetään vanhemmille ja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

   luento mediakasvatuksesta (kouluttajana Sinikka Niskanen). Luennon

   ajaksi järjestetään lapsiparkki. Koulutus järjestetään mahdollisesti yhdessä

   Liperin kunnan kanssa.

  ▪ Järjestetään esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuoltoryhmien

   työntekijöille koulutus Kotkan kaupungin kehittämästä oppilashuollon

   yhteistyömallista (kouluttajat Marja-Leena Lumme ja Liisa Tikkanen)

 

3. Järjestetään yläkouluikäisille oppilaille kasvatuskeskusteluja (KaKe) jälki-istuntojen sijaan. Keskustelut järjestetään 1 – 2 kertaa viikossa kokoontuvassa keskustelukerhossa tai kahdenkeskisesti oppilaan kanssa,  ohjaajana  aina sama opettaja (on myös oppilashuoltoryhmän jäsen).

 

4. Kehitetään yhteistyötä lisäämällä yhteistä vuoropuhelua eri toimijoiden

kesken (työkäytännöt ja yhteistyömallit, tiedonkulku, vastuun ottaminen,…)

 

5. Järjestetään lasten ja nuorten vanhemmille suunnattuja luento – ja keskus-

telutilaisuuksia, joiden tarkoituksena on antaa tietoa lapsuus – ja nuoruusiän ongelmista ja syrjäytymisriskeistä, antaa keinoja ja malleja turvallisen kasvuympäristön luomiseen, tukea vanhempia heidän kasvatustyössään ja luoda kontakteja vanhempien välille rohkaisten heitä verkostoitumaan toistensa kasvatuksen yhteisölliseksi vertaistueksi.

               

 

2. Siirtymävaiheiden (esiopetus – perusopetus, alakoulu – yläkoulu) toimintatapojen kehittäminen
1. siirtokäytäntöjen jäntevöittäminen

▪ Yksilöllisten, lapsikohtaisten siirtopalaverien kehittäminen                                    edelleen (tuleva  opettaja, erityisopettaja, lapsen vanhemmat/huoltajat, esiopettaja, kelto ja muut mahdolliset erityistyöntekijät palaverien osallistujina)

  ▪ Käytössä olevien tiedonsiirto – ja havainnointilomakkeiden kehittäminen

    siten, että niiden välittämät tiedot mahdollistavat kunkin oppilaan

    yksilöllisten sekä vahvuuksien että tuen tarpeiden huomioon ottamisen

    opetuksessa ja kasvatuksessa.

2. esiopetuksen esiopettajien ja erityislastentarhanopettajien sekä alkuopetuksen luokanopettajien ja erityisopettajien yhteiset koulutukset ja toimintatavat erityisesti varhaiseen puuttumiseen ja tehostettuun tukeen liittyen

▪ Koulutuksiin mukaan myös sosiaalitoimen, perhe – ja lastenneuvolan,

   kouluterveydenhoidon sekä kolmannen sektorin työntekijöitä

 

                 c.  Startti – tai kasvuluokan toteutuminen lukuvuodesta 2009 – 2010 alkaen

                      ▪ varmistetaan, että vuoden 2009 talousarvioon kirjataan startti-kasvuluokan

   toteutuminen ja valmistellaan esim. työryhmäesityksenä käytännön

   toteuttaminen

▪ tärkeää, että luokka sijoittuu fyysisesti koulun yhteyteen ja että vuosia käytössä olleesta koululykkäyksestä (esiopetusvuoden kertauksesta) siirrytään ratkaisuun, jossa kaikki kouluikäiset lapset aloittavat koulunkäynnin koulussa yhdessä ikätovereidensa kanssa 

 

SIIKAJOKI

 

Keskeisimmät erityisen tuen kehittämiskohteet ovat voimakkaasti käytöshäiriöisten (ns.osastotasoisten) opetuksen järjestäminen. Toinen vaikea ja haastava on heikkotasoisten maahanmuuttajalasten opetuksen järjestäminen valmistavan jakson jälkeen. Kolmas kohde on ikäluokkien testaaminen omassa kunnassa niin, että vältyttäisiin turhalta perheneuvolakierteeltä.