Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Edellisen tason veräjä >

pedagoginen selvitys, arvio

YLLÄPITOON >>    

pedagoginen selvitys, arvio

HALSUA,KAUSTINEN,LESTIJÄRVI, PERHO, VETELI

HALSUA,KAUSTINEN,LESTIJÄRVI, PERHO, VETELI 

 

Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon ja Vetelin yhteisessä KELPO-kehittämistoiminnassa tavoitteena on

 

-          luoda yhteinen Tuen suunnitelma perusopetuksen opetuksen ja kasvatuksen tueksi

o       yleisen tuen muodot ja tavat kunnan, koulun ja opetusryhmän tasolla

§         vuosisuunnitelma käytettävistä testeistä ja yhteistyötapaamisista

o       tehostetun tuen käytännön työkalupakki opettajalle ja oppilaalle

o       erityisen tuen järjestämismuodot ja tavat

o       toimintatavat ja päätöksenteko, toimijoiden vastuualueet ja yhteistyömuodot

§         pedagogisen arvion, oppimissuunnitelman, pedagogisen selvityksen, erityisen tuen päätöksen ja HOJKSin tekemisessä ja arvioinnissa

o       alueellisen yhteistyöverkoston tavoitteet ja vuosisuunnitelma

o       kunnallisen yhteistyöverkoston tavoitteet ja vuosisuunnitelma

o       yhteiset lomakkeet

-          järjestää yhteinen koulutus opettajien sitouttamiseksi muuttuvaan toimintaan syksystä 2010 alkaen

-          toimia jatkossakin alueellisesti yhteistyössä alueellisen yhteistyöverkoston avulla

 

 

HÄMEENLINNA

Tavoitteena on lisätä yleisen, erityisen ja tehostetun tuen ideaa ja menetelmiä yleisopetuksen opettajilla, toiseksi kehittää menetelmiä tehostetun tuen alueelle, sekä luoda pedagogisen selvityksen malli niille lapsille joille valmistellaan eo siirtoa.

 

JÄMSÄ JA JÄMSÄNKOSKI

  • KELPO-HANKKEEN TYÖRYHMÄT  JA NIIDEN TEHTÄVÄT.

 

Hankkeeseen osallistujat jakautuvat kolmeen suurempaan kehittämistyöryhmään.  Kaikissa ryhmissä on asiantuntijoita esiopetuksesta toiselle asteelle, jos mahdollista. Kehittämistyöryhmät jakautuvat kukin kolmeen pienempään tiimiin aihepiirien ja kiinnostuksen mukaan. Kehittämistyöryhmillä on omat vetäjänsä (3 vetäjää), jotka kokoavat ryhmänsä, sopivat työnjaosta ja tapaamisista sekä loppuyhteenvedosta oman aihepiirinsä osalta. Lisäksi jokaisella tiimillä on omat vetäjänsä, jotka toimivat linkkinä koordinaattoreihin ja ryhmiensä vetäjiin.

 

 

Kehittämistyöryhmät, tiimien tehtävät sekä ryhmien vetäjät:

 

Kaisu Piirto                                           Raija Kattilakoski                                   Eira Hietajärvi &

                                                                                                       Merja Huolman-Rihkajärvi

                                                                                            

A. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki

B. Yleinen ja tehostettu tuki

(yleisopetuksen oppilaat)

C. Erityinen tuki

(erityisopetukseen siirretyt oppilaat)

A.1. Tiedonsiirto

 

  • pedagoginen tieto
  • Miten tieto siirtyy ja kenen toimesta?
  • yhteistyö perheen kanssa
  • tietosuojalaki huomioon

 B. Tukitoimet yleisopetuksessa

 

B.1. Yleinen tuki

  • Mitkä tukitoimet kuuluvat yleiseen tukeen?
  • Erilaiset tukitoimet eri oppiaineissa (eriyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus jne. mitä ja miten?
  • Lahjakkaiden huomioonottaminen

 

C.1. Erityisen tuen järjestämisvaihtoehdot

 

·         erityisluokat

·         erityiskoulut

·         integrointi yleisopetukseen

·         lähikouluperiaatteen huomioiminen

A.2. Seulonnat

 

  • Mitä ja milloin?
  • Kuka tekee?
  • Jatkotoimenpiteet
  • Missä tietoja säilytetään?
  • Miten tiedotetaan koteihin?

 

 

 

 

 

A.3.Oppimaan oppimisen taitojen opettaminen

 

3.1 Koulu

  • Minkälaisia taitoja tarvitaan kullakin luokka-asteella?
  • Miten opetetaan?
  • Kuka opettaa?

             Koti

  • Miten vanhemmat voivat auttaa lapsia läksyjen teossa ja kokeisiin valmistautumisessa?

B.2. Tehostettu tuki

 

  • Mitä se on?
  • Milloin siirrytään tehostettuun tukeen?
  • Tehostetun tuen muodot

 

 

 

 

 

 

 

 

B.3. Pedagoginen arvio/

Pedagoginen selvitys/

Oppimissuunnitelma

 

  • Lomakkeen suunnittelu ja käyttöohjeet
  • Yhteistyö perheen kanssa
  • Miten työ korvataan?

C.2. Moniammatillinen yhteistyö

  • Tukipalvelut (mitä tahoja, minkälaista yhteistyötä, kuka hoitaa?)
  • Erityisopetuksen ja yleisopetuksen keskinäiset yhteistyömuodot

 

 

 

 

C.3. Erityisopetussiirrot

 

3.1 Erityisopetussiirtopää-

tös

  • valmistelu ja päätäntävalta
  • lomakemalli
  • voimassaolo, päivitys ja purkaminen
  • huoltajien asema prosessissa

 

3.2 HOJKS

  • lomakkeen suunnittelu ja ohjeistus
  • Miten työ korvataan?

 

KAJAANI

 

Esi- ja alkuopetuksessa annettava varhainen tuki

Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat vuodesta 2005 kuuluneet sivistystoimialaan. Esi- ja alkuopetuksen kesken on tehty jo paljon yhteistyötä, mutta varhaisen tuen ja oppimisvaikeuksien ennalta ehkäisemisen näkökulmasta tarvitaan vielä yhteistä ymmärrystä, koulutusta, uusien käytäntöjen haltuunottoa ja uusia välineitä.  Tavoitteena on tukea lasta, huoltajia ja opettajia niin, että lapsi voi osallistua esi- ja alkuopetukseen yleisopetuksen ryhmissä ja turvata myös yleisopetukseen osallistuminen myöhempinä kouluvuosina.

Käytännön toimenpiteitä:

·         esi- ja alkuopettajien sekä perheneuvolan psykologien yhteinen kehityspsykologinen koulutus ja opetussuunnitelman päivitys

·         esi- ja alkuopettajien yhteinen kielellisen tietoisuuden koulutus

·         esi- ja alkuopettajien yhteinen koulutus toiminnallisista matematiikan oppimismenetelmistä

·         lisätään osaamista lasten puheen, motoriikan ja sosiaalisten taitojen ja valmiuksien harjaannuttamiseen esiopetuksessa

·         lapsen esiopetussuunnitelman ja oppimissuunnitelman yhtenäistäminen ja yhdistäminen

 

·        kehitetään alueellisten keltojen (kiertävät erityislastentarhanopettajat) ja erityisopetuksen aluevastaavien yhteistyötä ja yhteistä pedagogista arviointia opetusjärjestelyjä ja lasten tukea varten

·         kehitetään esi- ja alkuopetuksen oppilashuollon käytäntöjä ennaltaehkäisevään suuntaan

 

Koko perusopetuksessa annettava tehostettu tuki

Kehittämiskohde:

  • tuetaan oppilaan oppimista omassa vertaisryhmässään yleisopetuksessa

     

Käytännön toimenpiteitä:

·         hankitaan opettajille koulutusta äidinkielen, matematiikan ja vieraan kielen eriyttämiseen

·         otetaan tehokkaammin käyttöön oppimissuunnitelma

·         laaja-alaisen erityisopetuksen painopistettä siirretään oppilaiden oppimisen tukemiseen luokassa

·         määritellään oppilashuoltoryhmien tehtävät tehostetun tuen ja pedagogisen arvion järjestämiseksi (integroidaan oppilashuollon palvelurakenteen kehittämiseen)

·         määritellään työnjako oppimisvaikeuksien arvioinnissa: erityisopettajat/koulupsykologi/perheneuvolan psykologit

 

Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden opetuksen kehittäminen

Kehittämiskohteita:

  • kehitetään sellaisia erityisopetuksen muotoja, että erityisopetukseen siirretty oppilas voi mahdollisimman usein opiskella omassa lähikoulussaan yleisopetuksen ryhmässä
  • erityisluokkien ja yleisopetuksen luokkien yhdessä oppimista kehitetään
  • jatketaan opetuksen järjestämistä ns. emo-luokissa

 

Käytännön toimenpiteitä:

·         selkiytetään vastuunjakoa Kainuun maakuntakuntayhtymän kanssa tuen järjestämisessä tunne-elämän ja psyykkisen kehityksen vaikeuksissa sekä perheen tukemisessa

·         vahvistetaan erityisopetuksen alueellistamista: jokaisella kolmella alueella kehitetään oppilashuollon ja erityisopetuksen alueellinen työryhmä, joka tukee opettajia paljon tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisessa

·         erityisluokkien opettajien ja yleisopetuksen opettajien yhteistyön kehittäminen siten, että opetusryhmiä voidaan muodostaa koulussa joustavammin

·         psyykkistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään tarpeeksi pienissä ryhmissä

·         psyykkistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta kehitetään yhteistyössä Kainuun maakuntakuntayhtymän kanssa mm. opettajien ohjauksen järjestämiseksi.

jatketaan opetuksen järjestämistä ns. emo-luokissa, joissa oppilaat tarvitsevat   erityistä tukea tunne-elämän ja psyykkisen kehityksen tukemiseen

 

NAANTALI

 

Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tukimallin vahvistaminen ja toimintaohjeeksi saattaminen (prosessikuvaukset)

  • yhteinen ymmärrys käsitteiden sisällöstä
  • oppimissuunnitelma tehostetun tuen käyttövälineeksi
  • miten toteutetaan pedagoginen selvitys ja pedagoginen arvio eli miten oppilas siirtyy tehostetun tuen tai erityisen tuen piiriin ja tämän prosessin kuvaus

 

Koulujen oppilashuoltoryhmien toiminnan selkiyttäminen ja eri hallintokuntien välisen yhteistyön toimintaperiaatteet

  • miten kehittää toimintaa ennaltaehkäisevään suuntaan
  • miten ja missä vaiheessa sos.toimi, terveystoimi astuvat tukemaan perheitä ja lapsia

 

Opettajien täydennyskoulutus

  • miten lähikouluperiaate toteutuu
  • miten heterogeenisiä ryhmiä ohjataan oppimaan

samanaikaisopetuksen mahdollisuud

 

PARAINEN

Seutukunnallisen yhteistyön kehittäminen yhdessä Turun, Naantalin, Raision, Mynämäen, Nousiaisten ja Kaarinan kanssa.

Opetus- ja opiskeluhuoltoa tekevän henkilöstön täydennyskoulutus mm. pedagogiset iltapäivät, yhteiset vesopäivät

opettajien valmius tunnistaa yksilöllisyyttä ja erityisiä tarpeita ja oppimistapoja
opettajien valmius ja taito ohjata oppilaita yksilöllisesti
laaja-alaisten erityisopettajien toimenkuvan kehittäminen ja yhtenäistäminen uuden kaupungin alueella.

asiantuntijavekoston kehittäminen seutukunnallinen ja kaupungin sisäinen
koulutetaan resurssiopettajia ja konsultoivia erityisopettajia ym. asiantuntijoita

yhteistyöverkoston rakentaminen koulujen välille

Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen palveluiden kehittäminen
luokassa tehtävät
pedagogiset ja didaktiset järjestelyt, tukiopetus, yhteistyö vanhempien kanssa, kerhotoiminta, oppilashuolto jne.

Lisäksi

Nivelvaiheyhteistyön kehittäminen esiopetuksesta toiselle asteelle

Pedagogisten suunnitteluvälineiden (mm. lomakkeet) ja arvioinnin kehittäminen ja yhtenäistäminen uuden kaupungin alueella ( Parainen, Nauvo,Korppoo, Houtskari, Iniö)

Lisäksi on huomioitava etäisyydet eri koulujen välillä. Esim Paraisilta kestää matka kaukaisimpaan kouluun (UTÖ) noin 6 tuntia. Lisäksi matkaa ei voi joka viikonpäivä tehtävä yhteysalusliikenteen vähäisyyden takia. Lisäksi on huomioitava syys ja talvimyrskyt. Merkitsevän aallonkorkeuden ollessa yli 4 metriä ( aallonkorkeus voi siis olla välillä yli 10m) ei Utöhön ole menemistä eikä sieltä poistumista voi tietenkään myöskään ajatella.
Tässä tarkoituksessa suunnittelemme miten voimme käyttää virtuaaliopetusta tukena (Webli)

TUUSNIEMI

Keskeiset kehittämiskohteet ovat PEDAGOGInen arviointi sekä oppimissuunnitelman laadinta. Pyrimme kehittämään tukimuotoja, yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Pääpaino on kuitenkin oppilashuollon, eriyttävän materiaalin, tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen kehittämisessä. Pyrimme saamaan oppilaiden vanhempia yhä voimakkaammin mukaan päätöksen tekoon ja tukemaan lastensa opiskelua. Olemme perustaneet ala-asteille ja yläasteelle oppilashuollon kehittämistiimit sekä kehittämistiimin oppimissuunnitelman tekoa varten