|
|
EUROPAEUKSEN KOULU
Koulutie 7
54800 SAVITAIPALE
Kanslia 040 7131887
Opettajainhuone 040 7131888
Rehtori Markku Tani
puh. 040 8365620
Apulaisrehtori Sami Korhonen
puh. 040 713 1900
Uusi Savitaipaleen koulukeskus valmistuu lukuvuoden 2012-2013 alkaessa.
Europaeuksen koulussa opiskelevat vuosiluokat 1-9. Koulukeskuksessa toimii myös Savitaipaleen lukio.
Europaeuksen koulun lukuvuoden 2012-2013 tavoitteena on kehittää kouluyhteisön hyvinvointia ja lisätä oppilaiden osallisuutta. Koulumme on mukana valtakunnallisessa koululiikunnan ja kerhotoiminnan kehittämishankkeissa.
Europaeuksen koulun nimi otettiin käyttöön vuonna 2000 kansanperinteen tutkija ja runonkerääjä D. E. D. Europaeuksen mukaan.
|
David Emanuel Daniel Europaeuksen tausta
"Minun isäni Peter Adolf Europaeus oli ollut saksan ja ranskan kielien opettaja ja rehtori Haminassa ja Viipurissa ennen kuin hänestä tuli Savitaipaleen kirkkoherra. Isoisäni Jaakob Johan oli Uudenkirkon kirkkoherra ja isoäitini Beata Katarina (vanh'äit', niinkuin Savitaipaleella sanottiin) oli Savitaipaleen kirkkoherra Heintziuksen tytär. Myös isoisäni isä ja hänenkin isänsä olivat pappeja. Ei siis ihme, että äitini toivoi minustakin pappia.
Äitini oli lampuodin tytär Sofia Peijo ja hän hoiti pappilan isoa karjaa. Kun isäni ensimmäinen vaimo oli kuollut, isäni meni äitini kanssa avioon, vaikka heillä oli yli 20 vuotta ikäeroa. Kerron vielä vähän suvustani. Minulla oli yksi sisar, Ulrika Sofia, joka avioitui venäläisen upseerin, eversti Kislovin kanssa. Veljeni Emil toimi kuvernöörin virastossa kielenkääntäjänä ja toinen veljeni Nils oli alikapteeni Venäjän keisarillisessa armeijassa. Minulla oli myös viisi sisarpuolta, joista Anna Elisabet avioitui pastori Peter Platanin kanssa. Katarina Charlotta oli opettaja ja hänestä kerron vielä lisää."
David Emanuel Daniel Europaeuksen lapsuus
Europaeus asui 7-vuotiaaksi Savitaipaleen Olkkolassa, jonka ullakkokamarin ikkunasta hän myöhemminkin usein katseli Savitaipaleen kirkkoa ja järveä. Kuva 1890-luvulta. – Nils Fagerström, Savitaipale
"Minä synnyin l. päivänä joulukuuta 1820 Savitaipaleen pappilassa - taikka Olkkolan kartanossa, jonka isäni puoleksi omisti. En koskaan hoksannut äidiltäni kysyä, että kummassa talossa synnyin. Ehkä on parempi sanoa, että Peltoinlahden kylässä - mustassa savusaunassa, sillä useimmat suomalaiset syntyivät savusaunassa vielä 100 vuotta myöhemminkin.
Minä opin hyvin pienenä lukemaan. Olin koko lapsikatraan kuopus ja minulla oli isän lisäksi opettajina kahdeksan sisarusta. Meillä puhuttiin paljon ruotsia ja saksaa ja vieraiden ollessa ranskaakin. Äitini ei osannut muuta kuin suomea ja se olikin kotikielemme. Olin 5-vuotias, kun isäni kuoli. Sotien vuoksi (Suomen sota 1808-09) talonpojat olivat köyhtyneet ja papin saatavat olivat jääneet liian monilta maksamatta. Kirkkoakin rakennettiin. Matti Salosen kahtamoinen kohosi aivan ikkunamme eteen. Se valmistui vuonna 1827. Isäni perikunta julistettiin konkurssiin. Koko Olkkolan omistajaksi tuli nyt pastori Peter Platan ja hänen vaimonsa, sisarpuoleni Anna Elisabet. Meidän oli pakko muuttaa.
Danielin kouluvuodet
Uusi koti löytyi Kivikkoharjulta. Se oli pieni mökki, jossa oli vain kaksi huonetta, pieni ulkorakennus ja läävä. Pilkkakirveet nimittivät sitä 'Paleijaksi' (palee = palatsi) ja minua joko Sipiksi taikka Paleijan Manuksi. Kirjoja eivät ihmiset huutokaupasta huolineet ja niitä oli meillä paljon. Minä opin vanhempien sisarusten opastamana ja paljolti omin avuin lukemaan ruotsia ja vähän saksaakin. Äiti yllytti kovasti ja halusi, että minusta tulisi isona pappi. Kun isävainajani jälkeensä jättämät suomalaiset kirjat olivat enimmäkseen jumalisia ja niitä luin, sain syvän jumalisuuden tunnon. Luettuani yhden ruotsalaisen kirjan, joka kertoi erään lähetyssaarnaajan siunausta tuottavasta työstä pakanain keskuudessa päätin 12-vuotiaana ryhtyä isona lähetyssaarnaajaksi. Samaan aikaan tulin ensi kerran ajatelleeksi äidinkieleni halveksittua asemaa. Kun minulla lukuhaluisella oli isäni suuri kirjahylly täyteen ahdettuna ruotsalaisia, saksalaisia, ranskalaisia, latinalaisia ja venäläisiä kirjoja, niin minua suretti, että suomeksi löytyy luettavaa niin mitättömän vähän ja tein monta tuulentupaa siitä, miten minä aikaa voittaen tekisin työtä köyhän suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
Sitten minut laitettiin Käkisalmen piirikouluun. Pääsin asumaan kruununvouti Siponiukselle, jossa sain aamu- ja iltaruuan. Koulussa oli kaksi osastoa ja neljä vuosiluokkaa. Opetuskielenä oli saksa. Vaikka olin yrittänyt saksaa opetella jo kotona, oli alku hankalaa. Muistan aina tapauksen ensimmäiseltä päivältä, jolloin opettaja kysyi minulta saksaksi, että millaisista kotioloista olen, ja miten minulle naurettiin, kun suurta pappilaa ja Olkkolaa muistellen sanoin: Ih biin kotona in Savitaipale, kroosis sten-ladugården, tseen ferte und firtsihk ko och åkerar vaikka hurumykket."
Europaeuksen keksimiä sanoja suomen kieleen
Eduskunta, enemmistö, esitelmä, harrastus, ilmansuunta, johtokunta, kaunokirjallisuus, kunta, miehittää, mietintö, osoite, pätevä, sananmukainen, sinutella, tasa-arvo, toimeentulo, ulkomaalainen, valokuvaaja, vety, virkavala, väitöskirja, yhdyssana, äänenkannattaja, johto, johto-oppi, johtopääte, (säkeen) kerto, kertosäe, säestää (soittaa toisen laulaessa), kielivirhe, kiistää (kieltää, väittää vääräksi), kivipaino, (kirjojen) kustantaja, omistusliite, suorasanainen, säännöllisyys, säännöttömyys, todennäköinen, valtava.
Daniel Europaeuksen kirjallista tuotantoa
Työmiehen mietteitä
Pieni Runoseppä
Suometar
Kirjoituksia suomen kansan tärkeimmistä asioista
Ruotsalais-suomalainen sanakirja
Mittauden oppikirja
Karjalan kevätkäköinen
Suomalaisten puustawein äännöskuwat
Ett fornfolk med långskallig afrikansk huvudskålstyp
i nordenEuropaeus 1870-luvun lopulla Helsingissä.
Tässä hän esittelee uusinta v. 1887
julkaisemaansa sukupuuversiota.
Daniel Europaeuksen runonkeruuretket
1845 retki Suomen ja Venäjän Karjalaan
1845 retki Vienan Karjalaan
1846 retki Sotkamoon ja Aunukseen
1847 retki Inkeriin
1848 retki Inkeriin ja Pietarin kautta Tverin Karjalaan
1853 retki Inkeriin
1854 retki Viroon
Lähde: Pertti Jurvanen
|
|
|
|
|
|
