|
|
1. Huolehdin osaltani koulun viihtyvyydestä
2. Käyttäydyn asiallisesti, kohteliaasti ja hillitysti
3. Annan toisille työrauhan
4. Noudatan yhteisiä sopimuksia ja ohjeita
5. Teen annetut tehtävät
6. En loukkaa toisia sanoilla enkä teoilla
7. Olen valmis sopimaan riidat
Näitä sääntöjä noudatamme silloin kun olemme yhdessä ja myös silloin kun kukaan ei näe!
|
Aamuisin sisälle koulurakennukseen voi tulla kellon soidessa klo 8 ja torstaisin klo 9, jolloin koulu alkaa - ei aikaisemmin. Torstaina opetus alkaa vasta yhdeksältä (poikkeuksena A2-kieliryhmät), koska tuolloin klo 8-9 on henkilökunnan viikkokokous, jossa kaikki opettajat ovat kiinni. Pakkaskäytännöstä on alempana.
Iltapäivällä koulusta lähdetään kotiin koulupäivän päättyessä, ja toivomme myös vanhempien vaativan lapsiltaan suoraa kotiinmenoa.
Oppilaat ovat tapaturmavakuutettuja koulumatkan ajan, mutta jos matkaan tulee mutkia vaikkapa kavereiden luo leikkimään, ei vakuutus enää olekaan voimassa.
|
Pakkaspäivinä on syytä huolehtia, että lapsella on riittävän lämmin talvivaatetus ja -kengät päällä kouluun tullessa.
Koulussa ei ole tarkkaan määriteltyä pakkasrajaa, vaan katsomme tilanteen mukaan milloin sisällä voi olla välituntisin. -15 astetta ja kova viima on aika kylmä, toisaalta -25 astetta tyynessä säässä ei lapinpoikaa, tai -tyttöä juuri hetkauta ;-)
Yleensä kovallakin pakkasella kuitenkin muutama välitunti ollaan ulkona, sillä ahtaissa tiloissa meno kiihtyy ja levottomuus lisääntyy.
Aamuisin pääovella on lappu, mikäli sisälle voi tulla odottamaan tunnin alkua.
Hauskana muistona on viime vuosituhannen lopun -43 astetta ja kielto mennä ulos, jolloin silloiset kakkosluokan pojat olivat kiellosta pahana kun on niin jännä jalkkispeli menossa!
|
Koulussa järjestetään kullakin luokalla kerran lukukaudessa (syksyllä ja keväällä) luokkakohtainen vanhempainilta, jossa käsitellään luokan asioita, tapoja, opetussuunnitelmaa, läksyjen tekemistä ym.
Lisäksi jokaisen oppilaan huoltajalle tarjotaan lukuvuoden aikana mahdollisuutta henkilökohtaiseen keskusteluun (noin ½ tuntia/oppilas) opettajan kanssa. Toivottavasti kaikki tarttuvat tähän keskustelumahdollisuuteen.
|
Koululiikunnan ensisijainen tavoite on lasten liikuntaharrastuksen lisääminen ja siihen innostaminen. Pyrimme järjestämään erilaisia, kaikkia lapsia innostavia liikuntatapahtumia joko liikuntatunneilla tai erillisinä tapahtumina - varsinaisten kilpailujen sijaan. Kilpailuja ei tietenkään ole "kielletty", päinvastoin rinnakkaisluokkien (ikäluokan) kesken niitä on suotavaa pitää, mutta niihin osallistuminen on vapaaehtoista. Urheilukilpailuja löytyy myös kaupungista runsaasti niille, jotka haluavat sellaisiin osallistua harrastuspohjalta. Koulun kilpailujen "ongelma" on se, että yleensä samat oppilaat kahmivat kärkisijat lajeista riippumatta, ja tällöin huonommin menestyvien motivaatio on hyvin kyseenalainen. Liikunnastahan pitäisi muodostua iloinen, koko elämän kestävä harrastus ja elämäntapa!
|
|
|
Koulussa sattuu silloin tällöin tapaturmia. Tätä varten oppilaat on vakuutettu kaupungin puolesta, vakuutus kattaa kouluajan koulumatkoineen. Vakuutus ei kata aineellisia vahinkoja (vain silmälasit tietyillä ehdoilla). Tapaturmasta ilmoitetaan huoltajalle ja oppilas toimitetaan hoitoon. Ensisijaisesti pyritään siihen, että huoltaja pääsisi itse viemään lapsensa, muussa tapauksessa se hoidetaan koulun henkilökunnan toimesta. Koululla tehdään tapaturmasta vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön.
Mikäli lasta joudutaan käyttämään myöhemmin tarkastuksessa tai hoidossa, on ehdottomasti käytettävä julkista terveydenhoitoa (LKS:n päivystys). Yksityislääkärikuluja vakuutus tai kaupunki ei korvaa.
|
Hammashoitolakäynnit eivät ole kouluaikaa tai koulun valvonnassa tapahtuvaa toimintaa. Vanhempien tulee huolehtia itse mahdolliset käynnit ja ilmoittaa niistä opettajalle, mikäli lapsi on poissa koulusta ko. ajan.
|
Etukäteen tiedossa olevaan oppilaan poissaoloon on huoltajan anottava lupa. Valmiita kaavakkeita voi pyytää omalta opettajalta.
Luvan myöntää
1-5 päiväksi lapsen oma opettaja ja
yli 5 päiväksi rehtori.
Koulun oppilashuoltoryhmä seuraa poissaolojen määrää. Poissaolosta voidaan aina myös vaatia kirjallinen selvitys.
|
Koululle kertyy lukuvuoden aikana suuri määrä erilaista tavaraa, etenkin vaatteita. On kaikkea toppahousuista luistimiin ja t-paidasta sisäpelikenkiin. Lapset eivät läheskään aina tunnista omia tavaroitaan, vaikka niitä näytetäänkin (?!). Vanhempien kannattaa siis kysyä kadonneita tavaroita opettajalta tai siivoojilta. Kesäkuussa koululle jäänyt käyttökelpoinen vaatetavara toimitetaan SPR:n konttiin sitä enemmän tarvitseville.
|
Mikäli oppilas pitää koulussa kännykkää mukana, tulee hänen huolehtia ettei se häiritse opiskelua ja koulunkäyntiä. Tuntien aikana puhelin on hyvä pitää äänettömänä tai virta kokonaan suljettuna. Puhelinta ei käytetä millään tavalla oppituntien aikana. Myöskään välitunneilla puhelinta ei käytetä.
Häiritsevä puhelin voidaan ottaa pois loppupäivän ajaksi. Mikäli puhelin aiheuttaa toistuvaa häiriötä, ottaa rehtori sen talteen ja oppilaan huoltaja voi hakea sen rehtorilta.
|
|
”Koulukiusaamisen torjuntaohjelma" Oppilashuoltoryhmä (11/2005)
eli toimintamalli, miten Nivavaaran koulussa menetellään koulukiusaamisen suhteen
Määritelmä
Kiusaaminen on systemaattista, tarkoituksellisesti toista fyysisesti tai psyykkisesti vahingoittavaa käyttäytymistä, joka kohdistuu toistuvasti yhteen ja samaan yksilöön. Kiusattu on heikommassa asemassa hyökkääjään nähden ja kokee tulleensa kiusatuksi.
Periaatteet
kiusaamistoleranssi meidän koulussa on nolla
asiaan suhtaudutaan aina vakavasti ja tosissaan
vanhemmille tiedotetaan koululla käytössä olevasta kiusaamisen torjuntaohjelmasta (vanhempainillat, tiedotteet)
oppilaille (muulloinkin kuin vain kiusaamistilanteita läpikäytäessä)
o puhutaan paljon siitä, mikä on oikein mikä väärin (moraalikasvatusta)
o käsitellään ihmisten erilaisuutta ja erilaisia reagointitapoja (toiset herkempiä kuin toiset)
o käsitellään kiusaamisen ja ryhmätoiminnan ilmiöitä (esim. erilaiset roolit kiusaamistilanteissa
o rohkaistaan kertomaan asioista, jos kokee tulleensa kiusatuksi tai jos on nähnyt tai epäilee jotakin kiusattavan
Interventiot, kun kiusaamistilanne on havaittu
asiaan puututaan heti!
päävastuu asian selvittämisessä on koululla
kussakin tilanteessa selvitetään tarkkaan taustat
o kuka teki, mitä teki, milloin teki, keitä oli paikalla/näkemässä
o harkitaan toimintatapa, jotta oppilaiden turvallisuus voidaan taata
o seurataan tilanteen vaikutuksia ja arvioidaan oppilaiden käytöksessä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia
1. yksilötaso
keskustelut kiusaajan / kiusaajien ja kiusatun kanssa erikseen (vähintään 2 aikuista paikalla)
yhteydenotot kaikkien koteihin heti (ope)
tarvittaessa (jos asiaan liittyy vähättelyä tai torjuntaa) palaveri kaikkien asianosaisten vanhempien kesken
(rehtori kutsuu; paikalla rehtori ja opet)
• sovitaan yhteistoimintasäännöistä, mahdollisista korvauksista ja seuranta-ajankohdasta (noin 2-3 vk kuluttua)
• kiusatun turvallisuudesta huolehditaan koko prosessin ajan ja myös sen jälkeen
2. luokkataso
vaikuttaminen koko luokkaan, erityisesti "vahvoihin" tyyppeihin, jotka eivät hyväksy kiusaamista, mutta eivät osaa vaikuttaa asiaan
erilaisten klikkien purkaminen
luokkasääntöjen tekeminen yhdessä (+ rangaistukset)
3. koulun taso
jatkuva seuranta ja valvonta
sosiaalisen ympäristön kehittäminen (vuorovaikutustaidot!)
oppilashuoltoryhmän käsittely
ulkopuolisen avun käyttäminen tarpeen mukaan
|
Leirikoulut ja luokkaretket eivät sisälly opetussuunnitelmaan. Vaikka ne ovat monesti antoisia ja mukavia, liittyy niihin suuri työ ja vastuu. Tässä muutamia periaatteita niiden suhteen:
- yli kahden yön mittaiset leirikoulut ja retket edellyttävät johtokunnan etukäteishyväksyntää (ks. jk:n pk 19.9.2006)
- ne ovat luokalle ja opettajalle vapaaehtoisia, huoltajien ja opettajan väliseen sopimukseen perustuvia. Ketään opettajaa ei voida velvoittaa järjestämään tällaista ylimääräistä tapahtumaa
- koulu ei osallistu kustannuksiin, vaan tarvittavat rahat on kerättävä muulla tavoin (opettaja ei voi olla rahastonhoitajana)
- luokan kaikkien oppilaiden on voitava osallistua retkelle riippumatta siitä, onko hän osallistunut mahdolliseen varainhankintaan tai talkoiluun, samoin talkoilla hankittu rahamäärä on jaettava tasaisesti kaikkien oppilaiden kesken
- ketään ei voi myöskään jättää pois retkeltä tai leirikoulusta sen vuoksi, ettei huoltaja syystä tai toisesta pysty maksamaan lapsen osuutta retken kustannuksista
- jos lapsi ei huoltajan pyynnöstä osallistu mahdolliseen leirikouluun, työskentelee hän sen ajan rinnakkaisluokan mukana ja lukujärjestyksen mukaan
- kaikki nämä asiat tulee sopia vanhempainkokouksessa tarkkaan etukäteen, ettei eteen tule hankalia ongelmatilanteita, vanhempainkokouksen tulee olla yksimielinen sovituista periaatteista ja säännöistä, asiat tulee kirjata muistioon, jonka kaikki huoltajat allekirjoittavat
- lisää tietoa voi kysyä esimerkiksi rehtorilta
Mukavia retki- ja leirikoulupäiviä, jos sellaisiin päädytte!
|
|
|