Mitä Bi5-kokeessa on osattava?

Testaa tietojasi solu- ja molekyylibiologiasta (Huom! Vastaa PÖLKKYKIRJAIMIN. - Paina CapsLock-nappulaa.)

Geenitekniikkaa

Koska DNA:n perusrakenne on samanlainen koko eliökunnassa, on geenien siirto lajien välillä mahdollista.

Jotta DNA:ta voitaisiin käsitellä laboratoriossa, on se ensiksi puhdistettava siihen liittyneestä lähetti-RNA:sta ja .

Tuotettaessa yhdistelmä-DNA:ta, jossa on eri lajeista peräisin olevaa DNA:ta, tarvitaan erilaisia entsyymejä. Geenitekniikan tärkeimpiä entsyymejä ovat katkaisu- eli entsyymit, ligaasit eli entsyymit, DNA:ta kahdentava ja alunperin retroviruksista eristetty entsyymi, jonka avulla voidaan tuottaa intronitonta DNA:ta. Tästä introneista vapaasta DNA:sta käytetään nimeä DNA, lyhyemmin cDNA.

Jotta vieras geeni saataisiin siirrettyä haluttuun eliöön, tarvitaan geenin kuljetin eli . Tällaisena geenin kuljettimena voi toimia esimerkiksi bakteerin tai virus.

Yhdessä on tietyn eliön perimä säilöttynä vektoreihin. Genomisessa geenikirjastossa on eliön koko perimä, mutta cDNA-kirjastoon on tallennettu vain ja ainostaan .

-menetelmällä saadaan hyvinkin pienestä näytteestä DNA:ta monistettua nopeasti suuri määrä DNA:ta sen tutkimista varten.

on menetelmä nukleiinihapon (RNA tai DNA) nukleotidijärjestyksen ja mahdollisesti edelleen proteiinin aminohappojärjestyksen selvittämiseksi. Sangerin menetelmä on yleisin sekvensointimenetelmä. Se edellyttää DNA:n avaamista yksijuosteiseksi. Kun DNA-pätkät on aukaistu yksijuosteisiksi, niihin liitetään radioaktiivisesti merkityt alukkeet. Alukkeen sisältävät pätkät jaetaan neljään eri koeputkeen. Koeputkissa on DNA:ta monistavaa polymeerasientsyymiä, tavallisia nukleotideja (A, G, T, C) ja kussakin yhden tyyppisiä muunneltuja nukleotideja, dideoksinukleotideja. Muunnellut nukleotidit pysäyttävät DNA:n kahdentumisen. Tällöin kussakin koeputkessa synteesi katkeaa tietyn (muunnellun) nukleotidin kohdalta (A,G,T tai C) sen mukaan mitä muunneltuja nukleotideja koeputki sisältää. Vaikka koeputki sisältäisikin tietyn nukleotidityypin muunneltuja nukleotideja, siihen voi liittyä myös normaali nukleotidi. Se mahdollistaa eripituisten sekvenssien syntymisen. Eripituiset sekvenssit erotellaan n avulla ja niiden perusteella muodostetaan käsitys sekvenssin emäsjärjestyksestä.

lisääntyvien eliöiden perimä on ainutlaatuinen identtisiä sisaruksia lukuunottamatta. Yksilöiden sekä lajien ja virusten tunnistus onkin mahdollista niiden ainutlaatuisen DNA:n avulla. Tälläin niiden koko perimää ei ole välttämätöntä sekvensoida, vaan tunnistus voi tapahtua vain tiettyjä muuntelevia genomin alueita tarkastelemalla. Geneettisiä sormenjälkiä selvitettäessa esimerkiksi rikostapauksessa mitataan tiettyjen pituuksia, jotka on selvitetty PCR:n ja elektroforeesin avulla.

Geenitekniikassa hyödynnetään erilaisia mallieliöitä, joiden avulla geenien toimintaa pyritään selvittämään. Tällainen mallieliö on esimerkiksi .

Homeogeenit eli homeoottiset geenit säätelevät suuria kehityslinjoja. Homeogeenit ovat hyvin vanhoja, ja ne ovat varsin samankaltaisia kaikilla eläimillä. Myös on omat homeogeeninsä.

Kun tutkija haluaa selvittää, missä kudoksessa tai solukossa jokin geeni toimii, sen toiminta on saatava jollain konstilla näkyviin. Tämä onnistuu radioaktiivisesti merkityn yksijuosteisen avulla, joka pariutuu tutkittavan lähetti-RNA:n kanssa ja siten kertoo, toimiiko kyseessä oleva geeni tutkittavassa näytteessä. Mikäli tutkija haluaa tutkia geenin tuottamien proteiinien sijaintia kudoksessa, hän voi käyttää apunaan tämän proteiinin tunnistavaa . Geenin toiminta voidaan paikallistaa myös geeniin liitetyn fluoresoivan merkkigeenin avulla.

Muuntogeenisiä eliöitä voidaan hyödyntää erilaisten proteiinien tuotannossa. eläimiä voidaan hyödyntää tautimalleina.

Oikein: 0/21
Yrityksiä: 0

<< Etusivu