Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Edellisen tason veräjä >
Logo
Luonto
YLLÄPITOON >>    

Perustietoa Venäjän luonnosta

Pinnanmuodot
2. LUONTO

2.1. PINNANMUODOT

Pinnanmuotojen perusteella Venäjä voidaan jakaa viideksi (5) suuralueeksi (kartta):

1. Itä-Euroopan alanko (East European Plain)
2. Ural-vuoret (Ural Mountains)
3. Länsi-Siperian alanko (West Siberian Lowland)
4. Keski-Siperian ylänkö (Central Plateau)
5. Eteläisen ja itäisen Siperian vuoristoalueet (Southern and Eastern Highlands)

Tekstissä mainitut meret, joet ja järvet näkyvät linkkilistalta löytyvässä kartassa.


2.1.1. EUROOPAN PUOLEISET ALUEET:

Itä-Euroopan alanko(1.) ulottuu Venäjän länsirajoilta Ural-vuorille (2.). Ural-vuoret muodostavat siten Euroopan luonnollisen itärajan. Itä-Euroopan etelänpuoleisena rajana on valtava Kaukasus-vuoristo, jossa myös Venäjän korkein kohta, Elbrus, sijaitsee. Pääosa Euroopan puoleista Venäjää on kuitenkin alankoa. Euroopan pisin joki Volga (3685 km) virtaa Itä-Euroopan alangolla ja laskee Kaspianmereen. Volgalta on kanavien kautta yhteydet myös Vienanmereen, Itämereen ja Mustaanmereen. Viimeksi mainittuun laskevat myös Dnepr ja Don. Ural-joki puolestaan kuljettaa vetensä Kaspianmereen. Kaspianmeren alue sijaitsee syvänköalueella, joka sijaitsee merenpinnan alapuolella.


2.1.2. SIPERIA:

Siperiaksi kutsutaan aluetta, joka sijaitsee Uralin itäpuolella ja siihen kuuluvat Venäjän Aasian puolella olevat alueet (kartta).

Länsi-Siperian alanko(3.) sijaitsee Uralin ja Jenisei-joen välissä. Alueen halki virtaavat maailman pisimpiin jokiin kuuluvat Ob (5410 km) ja Jenisei (4092 km), jotka laskevat Jäämereen. Maa on alavaa ja paikoin soista.

Alankoalueen itäpuolella sijaitsee Keski-Siperian ylänkö (4), joka koostuu useista ylänköalueista. Seutu on tasankoa, missä korkeuserot ovat pieniä. Ylängön itäpuolella virtaa Lena (4399 km), joka laskee Jäämereen.

Eteläisen ja itäisen Siperian vuoristoalueet (5.) käsittävät useita vuoristoja. Etelässä sijaitsee Altai, jota verhoaa pysyvä lumipeite. Mongolian pohjoispuolella, sijaitsee maapallon syvin makeavetinen järvi, Baikal. Sen suurin syvyys on 1620 metriä. Vuoristojen välisissä laaksoissa virtaa Tyyneenmereen laskeva pitkä Amur-joki (4415 km).

Venäjän koillisosassa työntyy merelle laajana ulokkeena Kamtsatkan niemimaa (kartat). Korjakkien vuoret muodostaa sen selkärangan. Ne jatkuvat lounaaseen Kuriilien saariryhmän (kartat) kautta Japanin pohjoisosiin ja sieltä edelleen pohjoiseen muodostaen suuren Sahalinin saaren. Manner ja edellä mainitut saaret rajoittavat Ohotanmerta. Alueella on toimivia tulivuoria ja kuumia lähteitä.

Lähteet: Maailma tänään. IVY ja Baltian maat. Tieteen kuvalehden hakuteos 1997. Tieteen kuvalehden kirjasto. 128 s.