Afrikan taiteella tarkoitetaan yleensä ns. mustan Afrikan taidetta. Nimitys musta Afrikka viittaa Saharan etelänpuoleisiin alueisiin.
Afrikka on osoittautunut yhdeksi ihmisen todennäköisistä alkukodeista. Rotujen eriytyessä n. 50 000 vuotta sitten ns. nykyihminen ilmestyi Eurooppaan ja toi mukanaan taiteellisia toimintamuotoja Afrikasta. Afrikassa ei juuri ole samanlaista luolataidetta kuin Euroopassa, mutta muuta kalliotaidetta sitäkin enemmän. Taide oli aluksi realistista eläinten ja metsästyksen kuvausta. Myöhemmin tyyli pelkistyi ja esitystapa muuttui abstraktimmaksi. Kalliotaidetta on tehty eteläisen Afrikan busmannien initaatioriiteissä ja ne ovat kuvittaneet mytologisia kertomuksia.
Afrikan ns. heimotaidetta on tutkittu lähinnä 1900-luvulla. Parhaiten tunnetaan Guineanlahden rannikolla eläneiden heimojen taidetta. Luonnontaloudessa eläneet ihmiset tekivät pieniä puuveistoksia ja naamioita maagisiin ja rituaalisiin tarkoituksiin. Veistokset tehtiin tuoreesta puusta ja käsiteltiin öljyllä tai savella halkeilemisen estämiseksi. Eräät heimot tekivät myös kivi- ja norsunluuveistoksia.
Afrikassa oli myös kuuluisia taiteilijoita, jotka saattoivat ottaa muutamaksi vuodeksi oppilaita, vaikka suuri osa heimotaiteesta tehtiin muiden töiden ohessa. Traditiot ja jäljittely oli tärkeää, mutta myös taiteen uudistajia arvostettiin.
Afrikan yhteydet muualle maailmaan synnyttivät voimakkaita kuningaskuntia, joissa tehtiin kulta-, pronssi- ja keramiikkataidetta. Pronssitaiteen keskus oli 1300-luvun Beninin kuningaskunta.
Afrikkalainen kansanarkkitehtuuri on perustunut suurimmaksi osaksi suoraan luonnosta saataviin rakennusmateriaaleihin: puuhun, saveen ja lehtiin. Rakennukset oli tarkoitettu usein väliaikaiseen käyttöön. Saharan eteläpuolella on kuitenkin rakennettu myös kivestä. Keskiajalta lähtien eri puolille mannerta on noussut kivestä ja savitiilistä rakennettuja kaupunkeja, joista kuuluisin on Malin Timbuktu.
Afrikan taide on innoittanut eurooppalaisia taiteilijoita. Esimerkiksi Picasso on myöntänyt saaneensa inspiraatioita Norsunluurannikon putkisilmäisistä naamioista. Tämän voi hämärästi huomata Avignonin naiset -taulun naisten erikoisista kasvoista. Muidenkin taiteilijoiden töissä on voitu todeta Afrikkaan viittaavia piirteitä, joista yhtenä esimerkkinä on Gonzalesin Modernin taiteen museossa Pariisissa oleva pronssiveistos Le Cagoulard.
|
