Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Oppijat > Pilotointi > Pilotti 3 > Verkotehtävä: Sosiaalisen median työvälineet >

Verkotehtävä: Sosiaalisen median työvälineet

YLLÄPITOON >>    

Verkkotehtävä: Sosiaalisen median työvälineet

Tehtävän Aikataulu

Tässä tehtävässä on kaksi vaihetta.
  • Ensimmäinen vaihe tehdään 13.5.2012 mennessä.
  • Toinen vaihe tehdään 21.5. - 28.5.2012.
Tässä ovat ohjeet ensimmäiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen ohjeet tulevat näkyviin 14.5.2012.

Tehtävän ohjeet, vaihe 1 (3.5.-13.5.2012)


  1. Tutustu yhteen itsellesi uuteen verkosta löytyvään sosiaalisen median työvälineeseen / palveluun. Palvelut on jaettu valmiiksi luokkiin. Sinun tulee valita yksi työväline / palvelu siitä luokasta, jonka perässä lukee sukunimesi alkukirjain. Tällä varmistetaan, etteivät kaikki valitse samaa palvelua.
  2. Lisää tällä sivulla (alla) olevaan blogiin uusi merkintä (kirjautumiseen vaadittava salasana lähetetään sinulle sähköpostilla). Otsikoi se valitsemasi työvälineen mukaan ja kirjaa merkintään seuraavat asiat:
    1. Mikä on palvelu/ohjelma johon tutustut? Mikä on sen www-osoite?
    2. Millainen prosessi sen käyttöönotto on pääkohdiltaan?
    3. Miten palvelua voidaan soveltaa oppimisen tukena? Kuvaa tarkemmin ainakin yksi oppimiseen / opettamiseen liittyvä prosessi, jossa työvälineen käytöstä olisi mielestäsi hyötyä?
    4. Miten työvälineellä voidaan yhdistää oppimiseen, työhön ja vapaa-aikaan liittyviä asioita?
    5. Minkä ikäisten kanssa työväline soveltuu käytettäväksi? Miksi?
    6. Miten palvelu erittelee erilaisia rooleja, esim. oppilas, opettaja, ylläpitäjä?
    7. Kuinka helppokäyttöinen palvelu mielestäsi on?
    8. Onko työvälineen käytössä käyttöoikeuksiin, tietosuojaan tai tietoturvaan liittyviä huomioitavia asioita?
    9. Mitä kustannuksia palvelun käytöstä aiheutuu?
    10. Miten kehittäisit palvelua enemmän oppimiseen soveltuvaksi?
Sosiaalisen median jaottelu ja palvelun valinta

Sosiaalisen median jaottelu toiminnallisuuksien mukaan (Kalliala, E. & Toikkanen, T. 2009. Sosiaalinen media opetuksessa. Fin Lectura.  Kirjan verkkosivut: www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi -> ks. linkki Välineet): Ko. verkkosivulta löytyy lisätietoa joistakin alle listatuista palveluista, mutta ei esim. kaikkein uusimmista. Kaikki seuraavat palvelut löytyvät hyvin googlettamalla.

1. Ajan tasalla pysyminen (sukunimen alkukirjain A - E)
  • Web-pohjaiset henkilökohtaiset aloitussivut (esim. iGoogle, Netvibes)
  • RSS-syötteiden lukuohjelmat (esim. GoogleReader, Bloglines, NewsGator; päätelaitteelle asennettava ohjelma)
2. Tietotulvan suodattaminen (sukunimen alkukirjain H)
  • Linkkien jakopalvelut (esim. Diigo, Delicious)
  • Sosiaaliset uutispalvelut (esim. Digg, Kirtsy, Reddit)
3. Kirjoittaminen ja julkaisu (sukunimen alkukirjain/kirjaimet J - Ka)
  • Blogipalvelut (esim. Wordpress, Blogger, Vuodatus)
  • Julkaisupalvelut (esim. Scribd)
  • Mikroblogipalvelut (esim. Qaiku, Twitter, Edmodo)
4. Yhdessä kirjoittaminen ja julkaisu (sukunimen alkukirjaimet Ki - Ku)
  • Web-pohjaiset toimistosovellukset (esim. GoogleDocs, Zoho)
  • Wikiympäristöt (Wikispaces, Pbworks, Wikipedia, Wikibooks, Wikiversity)
  • Muut yhteistyöalustat (esim. GoogleSites, Etherpad = TypeWith.me = iEtherPad.com = PiratePad, Twiddla)
5a. Multimedia, osa 1 (sukunimen alkukirjain L)
  • Kuvien säilytys- ja jakopalvelut (esim. Flickr; myös video, Picasa, Panoramio, Photobucket; myös video)
  • Videoiden säilytys- ja jakopalvelut (esim. YouTube, TeacherTube, Vimeo, Blip.tv, livevideolähetyksiä: Bambuser, Qik)
  • Erityisgrafiikan / esitysten säilytys- ja jakopalvelut (esim. SlideShare, Google Docs, Prezi, VoiceThread, vcasmo)
5b. Multimedia, osa 2 (sukunimen alkukirjain O - P)
  • Ääni- ja videotallenteiden tilaamiseen ja kuunteluun/katseluun (esim. iTunes, Last.fm, Spotify, Voddler)
  • Screencastien tekemiseen ja jakamiseen (esim. FreeScreencast, Webinaria, Screencast-O-Matic)
  • Muita säilytys- ja jakopalveluita (esim. Kyte.tv, Google Maps, Google Earth)
6. Viestintä (sukunimen alkukirjain M -N )
  • Pikaviestimiä (esim. Skype, ooVoo, GoogleTalk, Windows Live Messenger, Yahoo! Messenger)
  • Audio- ja videoneuvotteluja (esim. Skype, ooVoo, GoogleTalk, Windows Live Messenger, TeamSpeak)
  • Omia keskustelufoorumeja (esim. Yahoo! Groups, Google Groups, Disqus)
7. Yhteisöt (sukunimen alkukirjain T)
  • Yhteisöjä (esim. Facebook, Yammer, goSupermodel, MySpace, Friendster, LinkedIn, grou.ps, SixGroups, Ning; maksullinen)
  • Opetusalan yhteisöjä (esim. Sometu, Vinkkiverkko, Eduspaces)
8. Virtuaalimaailmat (sukunimen alkukirjain S)
  • esim. SecondLife, Habbo, WeeWorld, Petran planeetta
9. Oppimisympäristön koostaminen sosiaalisen median välinein (sukunimen alkukirjain Y)
  • Useita toimintoja tarjoavat välineet (esim. Googlen palvelut, Ning; maksullinen)
  • Oppimateriaalivarantoyhteisöjä (esim. LeMill, Connexions)

Tehtävän ohjeet, vaihe 2 (21.5. - 28.5.2012)

Tässä ovat ohjeet toiseen vaiheeseen. Tehtävä päättyy parhaan palvelun valintaan.

Tehtävä: Parhaan palvelun valinta.
  1. Tutustu muiden kirjoittamiin palveluiden kuvauksiin (blogikirjoitukset) tällä sivulta.
  2. Valitse kuvausten perusteella kaksi palvelua, jotka vaikuttavat mielestäsi parhailta käytettäväksi oppimiseen / opetukseen. Oma tutustumiskohteesi voi olla toinen näistä, mikäli valinta on perusteltavissa.
  3. Tutustu palveluihin tarkemmin testaamalla niitä itse.
  4. Valitse toinen näistä palveluista, joka on mielestäsi parempi eli soveltuu paremmin käytettäväksi oppimiseen / opetukseen.
  5. Kerro ja perustele valintasi lyhyesti alla olevassa keskusteluryhmässä.
  6. Valitkaa keskusteluryhmää käyttäen yksi palvelu, joka on mielestänne niin toimiva tai "ylitse muiden", että sen käyttämisestä olisi todennäköisesti hyötyä merkittävälle osalle oppilaista ja opettajista. Voitte pohtia esim. soveltuvuutta erilaisiin menetelmiin, eri oppiaineisiin, eri ikäisille sekä järjestelmän helppokäyttöisyyttä.
  7. Tavan jolla valinta käytännössä tehdään saatte päättää ryhmässä itse. Tehtävä päättyy kun parhaan palvelun valinta on tehty.
 

Blogi: Sosiaalisen median työvälineiden esittely


1) Mikä on palvelu/ohjelma johon tutustut? Mikä on sen www-osoite?
Vinkkiverkko on suomalainen opettajien ja muiden koulumaailmasta kiinnostuneiden verkosto, jossa kootaan aihepiireittäin vinkkejä ja ideoita Vinkkiverkko-wikiin. Verkosto on saanut alkunsa Kotkan lukioiden oppimisympäristöjen kehittämishankkeesta 2007-2009. Tällä hetkellä sitä koordinoi AVO-hanke. Verkostosivuilla voi perustaa ryhmiä ja liittyä ryhmiin, kirjoittaa omaa blogia, avata keskusteluita ja kommentoida. Vinkkiverkko on avoin ja siellä voi käydä “kurkkimassa” liittymättä verkostoon. Verkostoon liittynyt jäsen pääsee osallistumaan ja saa sisäisiä ajankohtaistiedotteita. Vinkkiverkosto tarjoaa opettajille mahdollisuuden verkostoitua, antaa ja saada vertaistukea sekä informaatiota itseään kiinnostavista teemoista/oppiaineista. http://vinkkiverkko.ning.com/

2) Millainen prosessi sen käyttöönotto on pääkohdiltaan?
Vinkkiverkkoon liitytään avaamalla uusi tili. Tili avataan luomalla profiili, jossa annetaan perustiedot: nimi, ikä, sukupuoli, maa ja kaupunki. Tilin voi synkronoida Facebook- tai Google-tilin kanssa, jolloin Vinkkiverkkoa voi käyttää näiden sovellusten kautta. Tilin avauspyynnön jälkeen profiili jää odottamaan verkoston ylläpitäjän hyväksyntää ja rekisteröinnin vahvistusta sähköpostilla, minkä jälkeen verkostoon voi osallistua. Jäsenyyden vahvistuskirjeessä tulee neljä “alkuunpääsytehtävää”: kutsu ystäväsi Vinkkiverkkoon, lisää sisältöä, lisää profiilikuva ja kerro Twitter-seuraajillesi.

3) Miten palvelua voidaan soveltaa oppimisen tukena? Kuvaa tarkemmin ainakin yksi oppimiseen / opettamiseen liittyvä prosessi, jossa työvälineen käytöstä olisi mielestäsi hyötyä?
Vinkkiverkosta saa ajan hermolla olevia vinkkejä ja vertaistukea. Wikistä löytää aihealueittain linkkejä opetuksen tueksi ja verkko-oppimateriaaleihin.

4) Miten työvälineellä voidaan yhdistää oppimiseen, työhön ja vapaa-aikaan liittyviä asioita?
Vinkkiverkko linkittyy Facebookiin ja Google-tiliin, joita käytetään myös vapaa-ajan foorumina. Vinkkiverkon wigiin voidaan kirjata asioita sekä harrastuksen että työn pohjalta. Esimerkiksi käsityöihminen saa/antaa vinkkejä harrastuksensa puolesta ja käsityöopettaja opettajaroolissa.

5) Minkä ikäisten kanssa työväline soveltuu käytettäväksi? Miksi?
Työväline on tarkoitettu etupäässä opettajien verkostoitumiseen ja yhteisölliseen työskentelyyn. Koska verkosto vaatii rekisteröitymisen ja sähköpostiosoitteen, se on suunnattu 18 v. täyttäneille.

6) Miten palvelu erittelee erilaisia rooleja, esim. oppilas, opettaja, ylläpitäjä?
Palvelu ei erittele erilaisia rooleja, mutta verkostossa voi luoda ryhmiä tai kuulua niihin ja kutsua toisia jäseniä ystävikseen.

7) Kuinka helppokäyttöinen palvelu mielestäsi on?
Jonkin verran menee aikaa, kun tutustuu palveluun. Mutta jos on käyttänyt jotakin toista sos.median yhteisöä, käyttö onnistuu suhteellisen helposti. Varsinkin, jos katsoo verkoston etusivulla olevat esittely-/ohjevideot.

8) Onko työvälineen käytössä käyttöoikeuksiin, tietosuojaan tai tietoturvaan liittyviä huomioitavia asioita?
Verkosto on tarkoitettu yhteisölliseen työskentelyyn, joten aika julkista on kaikki. Blogin saa rajattua niin, että sen näkee kaikki / ystävät / vain itse.

9) Mitä kustannuksia palvelun käytöstä aiheutuu?
Palvelu on ilmainen.

10) Miten kehittäisit palvelua enemmän oppimiseen soveltuvaksi?
Verkosto on tarkoitettu opettajille. Vastaavanlainen oppilaille alaluokilta lähtien olisi hyvä juttu!


1. Mikä on palvelu/ohjelma johon tutustut? Mikä on sen www-osoite?
Englanninkielinen Zoho projects on monipuolinen projektinhallintaohjelma, jossa on myös mukana toimisto-ohjelmat. Ohjelmassa voi luoda ja muokata Word-, Powerpoint- ja Excel tiedostoja. Projektin hallintaan on käytettävissä mm. tehtävälistat, aikataulutus, kalenterit, wiki, chatti, välitavoitteiden asettelu ja tavoitteiden täyttymisen seuranta. Osoite on www.zoho.com.
Huom. Aloitin palveluun tutustumisen zoho projects –palvelusta ja huomasin myöhemmin, että samoilla tunnuksilla voi käyttää myös pelkästään toimisto-ohjelmia. Eli esim tekstinkäsittely Zoho writer (https://writer.zoho.com).

2. Millainen prosessi sen käyttöönotto on pääkohdiltaan?
Palveluun kirjautuminen vaatii vain toimivan sähköpostin ja käyttöönotto on nopea. Kirjautumiseen voi käyttää myös google-, facebook- tai yahootunnuksia. Työkaluun tutustuminen vaatii paljon aikaa, jotta saisi kaikki toiminnot haltuun. Ehkä liiankin monipuolinen väline, jos tarvitsee vain toimisto-ohjelmia.
Toimisto-ohjelmien käyttöönotto on nopeaa.

3. Miten palvelua voidaan soveltaa oppimisen tukena? Kuvaa tarkemmin ainakin yksi oppimiseen / opettamiseen liittyvä prosessi, jossa työvälineen käytöstä olisi mielestäsi hyötyä?
Palvelua voisi käyttää jonkin isomman ryhmätyön kotisivuna, johon kirjata ohjeet, jakaa tehtävät ryhmän jäsenille, asettaa aikataulut ja deadlinet, jakaa dokumentteja ja käyttää sivustoa tiedotukseen. Yhteisöllistä kirjoittamista voisi harjoituttaa wikiosiossa.
Palvelua voisi käyttää myös kokonaisen kurssin kotisivuna. Parempi hyöty palvelusta saataisiin, jos kyseessä olisi monimuotoinen verkkokurssi. Tällöin yleensä on paljon aikatauluttamista, varsinkin jos osa opiskelijoista suorittaa kurssia etänä.
Pelkkiä toimisto-ohjelmia voi käyttää samaan tapaan kuin aiemmin opetuksessa ja oppimisessa. Nyt tiedostot ovat käytettävissä palvelussa olit itse missä vain ja millä koneella tahansa. Tiedostot ovat myös jaettavissa muille ja julkaisutoimintokin löytyy.

4. Miten työvälineellä voidaan yhdistää oppimiseen, työhön ja vapaa-aikaan liittyviä asioita?
Toimisto-ohjelmien on-line hyödyntäminen yhdistää oppimisen, työn ja vapaa-ajan. Palvelulla tehtyjä dokumentteja voi hyödyntää, missä vaan kunhan on nettiyhteys ja kone.
Kalenteriin voi kirjata tapaamiset. Ja projektityökalua voi käyttää myös arjen eri projekteihin ja sovitella aikataulujaan koko arjen, työn ja vapaa-ajan kattavaksi.

5. Minkä ikäisten kanssa työväline soveltuu käytettäväksi? Miksi?
Alakoululaisille työväline ei vielä sovi. Ainakin lukioikäiset osaisivat työvälinettä käyttää, jos heillä on hallussa perustaidot.
Toimisto-ohjelmien käyttö luontuu nopeasti ja helposti myös yläkouluikäisillä, jos he osaavat käyttää esim. Microsoftin toimisto-ohjelmia. Vähän enemmän opastusta vaaditaan, jos perustyökalut eivät vielä ole hallussa.

6. Miten palvelu erittelee erilaisia rooleja, esim. oppilas, opettaja, ylläpitäjä?
Opettajan kirjauduttua palveluun hän on portaalin ylläpitäjä, joka voi kutsua sähköpostitse muita liittymään portaaliin. Opettaja määrittelee kutsussaan kutsuttavan roolin ( Manager, Employee, Contractor), joiden erona on valtuudet tehdä eri toimintoja. Roolien nimityksestä huomaa, että palvelu on suunnattu yritysmaailmaan.
Pelkkien toimisto-ohjelmien käytössä ei ole roolituksia, mutta tiedostoja voi jakaa myös muille erilaisin käyttöoikeuksin (muokkausoikeus, vain luku-oikeus).

7. Kuinka helppokäyttöinen palvelu mielestäsi on?
Yksittäisten osioiden käyttö on helppoa, jos on perusteet hallussa. Esimerkiksi toimisto-ohjelmien käyttö palvelussa on helppoa. Monipuolinen ohjelma (zoho projects) vaatii kuitenkin paljon aikaa, jotta sitä voisi hyödyntää täydellisesti (onko se tarpeellista) ja tarkoituksen mukaisesti.

8. Onko työvälineen käytössä käyttöoikeuksiin, tietosuojaan tai tietoturvaan liittyviä huomioitavia asioita?
Normaalit nettijulkaisemisen periaatteet tulee pitää mielessä, jos haluaa julkaista tekemänsä tiedostot.

9. Mitä kustannuksia palvelun käytöstä aiheutuu?
Ei kustannuksia. Ilmaisen version käyttöoikeudet poistetaan, jos käyttäjätilillä ei ole toimintaa 120 päivään
.
10. Miten kehittäisit palvelua enemmän oppimiseen soveltuvaksi?
Jos pelkät toimisto-ohjelmat eivät riitä, niin lisätoimintoja löytyy mm. zohoprojectista. En ainakaan näin pikaisella tutustumisella keksi kehitettävää.




Vuodatus.net on vuonna 2004perustettu suomalainen blogipalvelu joka tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden ilmaiseksi ylläpitää omaa blogiaan. Käyttäjät voivat liittää blogiinsa myös kuvia jota he voivat helposti ladata Vuodatus.net-palvelimelle.Sivustolla käy yli 200.000 eri kävijää viikoittain. Näistä kävijöistä on naisia yli 90 %.
*sivuston osoite http://www.vuodatus.net
*Millainen prosessi sen käyttöönotto on pääkohdiltaan?
Rekisteröitymällä saa helposti aloitettua oman blogin kirjoittamisen. Myös blogin ulkoasua voidaan muunnella melko helposti. Blogiin voidaan liittää kuvia omalta tietokoneelta tai internetistä.
*Miten palvelua voidaan soveltaa oppimisen tukena? Kuvaa tarkemmin ainakin yksi oppimiseen / opettamiseen liittyvä prosessi, jossa työvälineen käytöstä olisi mielestäsi hyötyä?
Tämän avulla oppilaat voisivat ainakin pitää opiskelupäiväkirjaa opiskelutavoistaan ja -määristään esim. kokeeseen valmistautumisen yhteydessä. Tällöin oppilaat voisivat seurata toistensa toimintatapoja, ja samalla ottaa niistä oppia.
*Miten työvälineellä voidaan yhdistää oppimiseen, työhön ja vapaa-aikaan liittyviä asioita?
Esim. äidinkielentunneilla harjoitellaan kirjoittamaan esim. erilaisia tietotekstejä, uutisia, omia tarinoita yms. Tässä olisi hyvä tapa laatia tekstejä esim. omista harrastuksistaan tms. Samalla oppilaiden kanssa olisi hyvä käydä läpi netikettin säännöt: miten netissä toimitaan ja myöskin tekijänoikeusasiat olisi hyvä ottaa tässä yhteydessä esille. Nämä blogithan ovat kaikille avoimet, joten pitää tarkasti miettiä, millaista tekstiä ja kuvia sinne julkaistaan.
*Minkä ikäisten kanssa työväline soveltuu käytettäväksi? Miksi?
En ehkä ottaisi työvälinettä käyttöön alaluokilla, mutta kolmannesta luokasta ylöspäin tämä olisi varmasti mukava kokeilla. Tällöin oppilailla on jo parempi ”koneenkäsittelytaito” ja ymmärrys toimia netin usein myös aika sensuroimattomassa maailmassa. Aluksi olisi varmasti hyvä käydä asia myös läpi oppilaiden vanhempien kanssa esim. siitä, millaisia asioita ja kuvia he hyväksyvät blogiin liitettäväksi (kuvia perheestä yms.)
*Miten palvelu erittelee erilaisia rooleja, esim. oppilas, opettaja, ylläpitäjä?
Oppilas/opettaja -roolitukset toimivat hyvin, esim. niin, että opettaja luo oman blogin, johon voidaan koota linkit oppilaiden tuotoksiin. Näin open blogi toimisi koosteena. Esim. jonkin maantiedon koealueen voisi koota näin: Opettaja tekee perussivuston, ja oppilaiden tehtävänä on tehdä oma juttunsa annetusta aiheesta. Tämän avulla kaikki voisivat kotona koneen ääressä käydä läpi koealueen vähän uudella tavalla. Tässä myös opeteltaisin yhteisvastuullisuutta tietojen keräämisestä :)
*Kuinka helppokäyttöinen palvelu mielestäsi on?
Palvelu vaikuttaa helppokäyttöiseltä ainakin perustoiminnoiltaan. Kun selailin valmiita blogikirjoituksia, huomasin, että sivustoja voidaan muokata todella paljon.
*Onko työvälineen käytössä käyttöoikeuksiin, tietosuojaan tai tietoturvaan liittyviä huomioitavia asioita?
Kirjoitinkin yllä näistä eli nämä asiat on käytävä läpi etukäteen sekä oppilaiden että heidän vanhempiensa kanssa.
*Mitä kustannuksia palvelun käytöstä aiheutuu?
Luokassani on jo nyt käytössä langaton verkko ja lähes jokaiselle oppilaalle läppäri. Näin ollen minun kohdallani tämä ei aiheuta uusia kustannuksia.
*Miten kehittäisit palvelua enemmän oppimiseen soveltuvaksi?
Tätä palvelua pitäisi ensin käyttää oppilaiden kanssa rauhassa, jotta näkisin sen mahdollisuudet paremmin.
Mikä: Flickr on kuva/videopalvelu ja online-yhteisö. Sivustolla voi jakaa omia kuviaan ja videoita, ja arvostella muiden tuotoksia. Ilmaisessa perusversiossa tallennusmäärä on rajoitettu kuvissa 300 MB ja videoissa 2kpl kuukaudessa. Ohjelmaa ei ole suomenkielisenä.
Osoite: www.flickr.com
Käyttöönotto: Flickriin voi tehdä kokonaan uuden tilin tai kirjautua käyttäjäksi facebook tai google tunnuksilla. Itse liityin käyttäjäksi google tunnuksilla ja se onnistui helposti noin minuutissa. Tarkkoja tietoja itsestä ei tarvitse antaa vaikka rekisteröinnissä niitä kysytäänkin. Toimiva sähköpostisoite riittää.
Yritin lähettää myös kännykällä otettuja kuvia suoraan kuvaamisen jälkeen Flickriin, mutta en ainakaan vielä onnistunut. Homman pitäisi kyllä onnistua kun puhelimessa on valmius FLickrin käyttöönottoon.

Miten palvelua voidaan soveltaa oppimisen tukena?
Kuvaa tarkemmin ainakin yksi oppimiseen / opettamiseen liittyvä prosessi, jossa työvälineen käytöstä olisi mielestäsi hyötyä?
- Voisin ajatella että ottaisin itse kuvia johonkin aihekokonaisuuteen liittyen ja tekisin niistä Flickriin kansion josta oppilaat voisivat tutustua aiheeseen. Jos kännykkäkuvien siirtäminen onnistuu, niin esim. metsäretkellä voisi ottaa kuvia ja lähettää ne heti katsottavaksi.
Miten työvälineellä voidaan yhdistää oppimiseen, työhön ja vapaa-aikaan liittyviä asioita?
- Kulkiessaan vapaa-ajalla, voi napsia kuvia ja hyödyntää niitä sitten oppimisessa.
Minkä ikäisten kanssa työväline soveltuu käytettäväksi? Miksi?
- Jos Flickriä käyttäisivät oppilaat itse, niin lähtisin liikkeelle vasta yläkoulusta. Toki voisin ajatella nykyisistä viitosistani muutaman kokeilemaan asiaa, mutta en ottaisi vielä alakoulussa laajempaan käyttöön.
Miten palvelu erittelee erilaisia rooleja, esim. oppilas, opettaja, ylläpitäjä?
- Ohjelmassa voi luoda omia kontaktilistoja, joissa voi määritellä ylläpitäjät ja jäsenet.
Kuinka helppokäyttöinen palvelu mielestäsi on?
- Flickr on selkeä ja helppokäyttöinen. Suomenkielisyyden puuttuminen voi vaikeuttaa jos ei ole kokemusta tällaisten ohjelmien käytöstä.
Onko työvälineen käytössä käyttöoikeuksiin, tietosuojaan tai tietoturvaan liittyviä huomioitavia asioita?
- Ohjelmaan saa ladata vain itse otettuja kuvia ja niiden pitää olla säädyllisiä.
Mitä kustannuksia palvelun käytöstä aiheutuu?
- ei mitään jos alussa mainittu latausraja riittää.
Miten kehittäisit palvelua enemmän oppimiseen soveltuvaksi?
- tähän en osaa vastata ennenkuin olen kokeillut ohjelmaa hieman kauemmin.

Mikä on palvelu/ohjelma johon tutustut? Mikä on sen www-osoite?
www.twiddle.com
Twiddle on ilmeisesti amerikkalainen palvelu, jossa yhdistyvät muistio, webbiselain, kuvan- ja tekstinkäsittely ja valkotaulutyöskentely.
Millainen prosessi sen käyttöönotto on pääkohdiltaan?
Käyttöönotto oli erittäin helppoa. Ilman kirjautumista voi kokeilla palvelua "sandboxissa". Jos haluaa, voi rekisteröityä käyttäjäksi ja saa enemmän toimintoja haltuunsa. Opettajille palvelu on ilmainen, mutta sen saadakseen täytyy lähettää spostia ylläpitoon englanniksi - tämä voi olla joillekin hankalaa. Itse lähetin spostin ja odotan nyt sieltä vastausta. Jos ei ilmoittaudu opettajaksi, halvimmillaan palvelu maksaa 14 dollaria kuussa.
Miten palvelua voidaan soveltaa oppimisen tukena? Kuvaa tarkemmin ainakin yksi oppimiseen / opettamiseen liittyvä prosessi, jossa työvälineen käytöstä olisi mielestäsi hyötyä?
No, esim. yhteisölliset muistiinpanot onnistuvat muistiotoiminnon avulla. Opiskelijoille voi antaa vaikkapa pohdintatehtävän, johon he vastaavat muistiossa. Kaikkien kommentit tulevat suoraan kaikille näkyviin, mikä tietysti on kätevää myös ryhmätöissä.
Miten työvälineellä voidaan yhdistää oppimiseen, työhön ja vapaa-aikaan liittyviä asioita?
Voi selata nettisivuja, kirjoittaa tekstinkäsittelyohjelmalla, liittää kuvia jne. Voi siis tehdä kaikenlaista, mitä koneella tavataan tehdä niin töissä kuin vapaallakin.
Minkä ikäisten kanssa työväline soveltuu käytettäväksi? Miksi?
Mielestäni ainakin lukioikäisille oikein passeli palvelu. En tiedä, miten hyvin yläkouluikäiset selviäisivät yhteisöllisten muistiinpanojen tekemisestä. Ei kai siinä mitään muuta huomioon otettavaa ole kuin se, että keskitytään asiaan eikä kirjoitella mitään höpöhöpöä. Mutta ajan kuluessa opiskelijat tottuvat yhteiseen kirjoittamiseen ja siihen, että kaikki näkyy kaikille. Pitää siis vain kouluttaa opiskelijat uuteen toimintakulttuuriin.
Miten palvelu erittelee erilaisia rooleja, esim. oppilas, opettaja, ylläpitäjä?
Pintapuolisen tutustumiseni perusteella kaikki "twiddlaajat" ovat samanarvoisia. Se tietysti aiheuttaa mietittävää opettajalle, millaista työtä voidaan tehdä. Mutta opiskelijoiden osallistamisessa tällainen palvelu toimii hyvin.
Kuinka helppokäyttöinen palvelu mielestäsi on?
On helppoa ainakin tällaiselle jo melko paljon somea opetuksessa käyttäneelle konkarille. Mutta en usko, että on vaikeaa ensikertalaisellekaan. Pitää vain uskaltaa kokeilla!
Onko työvälineen käytössä käyttöoikeuksiin, tietosuojaan tai tietoturvaan liittyviä huomioitavia asioita?
Tähän vastasin osittain jo aiemmin. Lähtöoletus on, että merkinnät (kokoukset, meetings) ovat julkisia. Niiden oikeuksia voi rajoittaa hyvinkin paljon, joten ongelmaa ei siinä suhteessa tule. Itse käyttäisin private-asetusta, mikä tarkoittaa sitä, että tekemämme työt ovat nähtävissä vain kutsutuille. Toimii siis aivan samalla periaatteella kuin wikispaces. Opettaja voi tehdä suljetun kurssiympäristön, jonne ei pääse ulkopuolisia.
Mitä kustannuksia palvelun käytöstä aiheutuu?
Tähänkin vastasin jo: ilmainen opettajille, kunhan saa aikaan sen amerikankielisen spostiviestin ylläpitäjälle.
Miten kehittäisit palvelua enemmän oppimiseen soveltuvaksi?
Vaikea sanoa vielä, kun en ole kokeillut käytännössä. Tässä Twiddlessä on kuitenkin se hyvä (minulle uusi) puoli, että se kokoaa yhteen eri elementit, jotka ennen ovat olleet irrallaan toisistaan.

 

Keskustelu

Viestejä: 5
Viimeisin: 29.05.2012 08:30