Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Oppijat > Blogi >

Blogi

YLLÄPITOON >>    
Vanhat Peda.net palvelut suljetaan 5.6.2017
Peda.netin vanhat palvelut (OPSpro, Verkkolehti, Veräjä ja Oppimappi) suljetaan 5.6.2017. Mikäli haluatte säilyttää vanhoissa palveluissa olevat sisällöt itsellänne, tulee ne siirtää uuteen Peda.net-palveluun viimeistään toukokuussa 2017. Nykyinen Peda.net-ympäristö tarjoaa kaikille vanhojen Peda.net-palveluiden käyttäjille monipuolisemmat työkalut sekä yli 200 kunnan yhteistyöverkoston. Voit tutustua uuteen ympäristöön osoitteessa:

https://peda.net

Kaikki kysymykset sisällön siirtämisestä ja uudesta Peda.net-ympäristöstä voitte lähettää osoitteeseen: info@peda.net.

Tervetuloa uuden ja monipuolisen Peda.net-palvelun käyttäjäksi!
Tiedote päivitetty: 24.03.2017 14:36

Oppijat -blogi

Oppijat -hankkeen pilotti kolmonen on käynnistynyt. Pilotissa on mukana 16 kuntaa ja opettajia noin 110.

Pilottiin osallistuvat oppijat ja opettajat saavat nyt ensimmäistä kertaa pysyvät käyttäjätunnukset pilotoitavaan Oma tila -palveluun.

Pilotointi on käynnistetty pitämällä jokaisessa pilottikunnassa kaksi starttipäivää. Starttipäivien sisältönä on ollut

1. Koulutuspäivä

1) Pilotoinnin tutkimusluvat ja alkukartoitus
2) PLE (personal learning environment) -malli
3) Oppimistehtäviensuunnittelu

Etätehtävä: Oppimistehtävän aiheen valitseminen
Etätehtävä: Tutkimuslupien kerääminen ja alkukartoituksen toteuttaminen

2. Koulutuspäivä

A) Uuden verkkopalvelun käyttö.
B) Oppijan ja opettajan ”omatila”.
C) Oppimistehtävänrakentaminen.

Etätehtävä: Oppimistehtävän toteutus omassa koulussa
Etätehtävä: Kyselylomakkeeseen vastaaminen (oppilaat ja opettajat)

Pilotin sisältöä ja etenemistä voi seurata tarkemmin osoitteessa http://www.peda.net/veraja/oppijat/pilotointi/pilotti3/
Oppijat -hankkeen tukihenkilöt kokoontuvat tänään 23.2.2012 Jyväskylän yliopiston Agorassa. Osallistumme Tulevaisuus haastaa oppimisen -seminaariin. Oppijat -hankkeen omissa työpajoissa käynnistämme hankkeen kolmannen pilotin. Pilotti on valtakunnallinen ja siihen osallistuu oppilaita ja opettajia seuraavista kunnista / oppilaitoksista: Hankasalmi, Konnevesi, Laukaa, Muurame , Pihtipudas, Viitasaari, Äänekoski, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Kuopio, Porvoo, Rovaniemi, Raahe, Pieksämäki, Valkeakoski, Kaustinen, Laitila ja Kulkuri –verkkokoulu.

Pilotti kolmosen tavoitteet:

  • Kartoitetaan oppijoiden internetin käyttöä ja informaaleja oppimisen ympäristöjä.
  • Selvitetään käytännön tehtävien kautta oppijalähtöisyyden elementtejä.
    • Opettaja kokeilee yhdessä oppilaidensa kanssa yhtä oppijalähtöistä luokkaopetusta tukevaa työtapaa.
    • Tavoitteena on yhdistää informaaleja tilanteita oppimistehtäviin.
  • Kerätään oppijoilta käytännön kokemuksia työtapojen sekä Oma tila –palvelun ja yhteisöpalvelun kehittämiseksi
    • Hahmoitetaan PLE-mallisivun toiminnallisuutta, sisältöjä ja ulkoasua.
  • Selvitetäänkehitysvaiheenkäyttöliittymänjajärjestelmän toimivuus.


Oppijat -hanke on käynnistänyt toisen pilotin. Mukana pilotoimassa on opettajia ja oppilaita Jyväskylästä, Muuramesta, Laukaasta, Hankasalmelta, Pihtiputaalta, Viitasaarelta, Konnevedeltä ja Äänekoskelta. Opettajia on mukana noin 30 ja oppilaita noin 300.

Pilotointi on käynnistynyt kuntakohtaisilla starttipäivillä. Päivän aikana suunniteltiin oppimistehtäviä ja tutustuttiin pilotoitavaan järjestelmään.

Oppimistehtävät laaditaan siten, että oppilaat käyttävät tehtävien tekemiseen "omaa tilaansa". Oppilaat eivät työskentele verkossa opettajan tekemään luokka-, oppiaine-, projekti- tai kurssikohtaiseen tilaan, vaan ensisijassa opettaja menee verkossa oppilaiden luokse.

Tämän pilotin yleiset tavaoitteet ovat:

  • Kartoitetaan oppijoiden internetin käyttöä ja informaaleja oppimisen ympäristöjä
  • Kytketään oppijoiden käyttämät yhteisöpalvelut yhteisölliseen työskentelyyn (ikä huomioiden).
  • Selvitetään käytännön tehtävien kautta oppijalähtöisyyden elementtejä ja määritellään oppijalähtöisyyden käsitettä.
  • Selvitetään kuinka avoimeen työskentelyyn oppijat ovat valmiita.
  • Selvitetään 2-kehitysvaiheen käyttöliittymän ja järjestelmän toimivuus
Pilotointiin liittyvät oppitunnit ovat käynnistyneet ja ne päättyvät helmikuussa 2012. Ensimmäiset pilottiryhmät ovat jo saaneet työnsä päätökseen ja ensimmäiset tuntumat ovat luettavissa Oppijat -blogista (http://www.peda.net/veraja/oppijat/blogi).

Pilotoinnin tukisivut ovat osoitteessa

http://www.peda.net/veraja/oppijat/pilotointi/pilotti2

Pilotointiympäristö

Pilotoinnissa käytettävä Oma tila -palvelu on osoitteessa

http://wings.peda.net/

Pilotti kakkosen aikana ympäristöön ei jaeta käyttäjätunnuksia muille kuin pilotointiin osallistuville henkilöille tutkimuslupa- ja tietoturvasyistä.

Pihtiputaan lukio GEA01 - Suunnitelma

30 min Lyhyt opettajajohtoinen esitys alkuräjähdyksestä aurinkojen, galaksien ja aurinkokuntien syntyyn. Lopuksi käsitellään on maapallonkin synty.
Kysymysten asettaminen: Käsiteltävä alue jaetaan kolmeen osaan, niin myös opetusryhmä. Yksi ryhmä saa tehtäväkseen laatia testin/alueen keskeiset kysymykset saamastaan aihealueesta, esim 20 aukko-, monivalinta- tms. tehtävää.

Ryhmä / aihejako:

  1. Alkuräjähdys (aineisto haetaan netistä): musta-aukko - tilanne ennen "ei mitään", alkuräjähydys, vedyn (ja heliumin synty)
  2. Auringon synty, ensimmäisen sukupolven aurinko ja sen toiminta, fuusioreaktio (aineisto netissä): vetypilven tihentymät, paineen ja lämpötilan kasvu, fuusion käynnistyminen, energian vapautuminen
  3. Aurinkokunnan synty, auringon rakenne ja auringon merkitys skeä siihen liittyen säteilylajit, toisen sukupolven aurinko (aineisto oppikirjasta ja netistä): aurinkokunnan synty, aurinkokuntamme jäsenet, auringon säteilylajit (aallonpituuden mukaan)ja säteilyn merkitys
60 min Aluksi jokainen opiskelija luonnostelee omasta mielestään omaan aiheeseensa liittyvät tärkeimmät kysymykset. Kysymykset luonnostellaan omaan blogiin esim. ranskalaisin viivoin.

60 min Ryhmä suunnittelee oman alueensa (esim. alkuräjähdys) kysymykset edellä tehtyjen luonnosten pohjalta. Kysymykset laaditaan sähköiseen muotoon yhden ryhmäläisen omaan tilaan. Ryhmä valitsee kuka tämä ryhmästä on. Kysymysten laadintaan käytetään lomake -työkalua.

30 min Kukin opiskelija vastaa kakkien ryhmien kysymyksiin, myös omiinsa

30 min Kysymykset käydään läpi yhdessä, samoin vastausten yhteenvedot. Todetaan vaikeimmat asiat ja täydennetään vastauksia yhdessä tarpeen mukaan.

Johtopäätökset

Kukin ryhmä näyttää yhteenvedon omaan lomakkeeseensa tulleista vastauksista luokassa projektorilta. Opettajan yhteystiedot
Arvio tehtävän tekemiseen kuluvasta ajasta (oppitunnit ja muu työskentely)

Opettajan kokemukset

Aloitus
Opiskelijat pääsivät heti juonesta kiinni ja työ käynnistyi ongelmitta. Työhön tarttuminen tapahtui sähäkästi ja innostus tiedon hakemiseen oli ”positiivisen sähköinen”.

Aineiston keruu
Vaikka oppikirja oli ainakin yhden ryhmän lähdemateriaalina, mieluimmin kaikki hakivat pohjatietonsa netistä.

Työstäminen
Aineiston työstämiseen varasin liian vähän aikaa. Pelkään, että syvällisempi asioihin paneutuminen jäi vähemmälle huomiolle kuin koottavan tiedon määrään panostaminen. Myös kysymysten luonnostelu lomakepohjalla sujui ongelmitta. Epäselvyyksiä ei ollut, miten kysymysten laatiminen, pisteytys yms. sujuvat.

Opiskelijoiden välinen keskustelu (kommentointi) toimi hienosti. Tätä mahdollisuutta tulisi jatkossa käyttää enemmän (prosessointiin, syvällisempään oppimiseen).

Tehtävä viimeistely
Kunkin kolmen ryhmän sisältä ilmoittautui vapaaehtoisia ryhmänjohtajia, joiden sivuille muut ryhmäläiset keräsivät ehdottamansa kysymykset. Ryhmänjohtajalla oli valta muokata, korjailla tai hylätä ehdotukset.

Tämäkin vaihe sujui liian nopeasti. Valmistuneet tehtävät ovat viimeistelemättömiä ja useimmat osuvat varsin epäoleellisiin asiakohtiin. Syvällisemmälle pohdinnalle ei tullut (mielestäni) varattua riittävästi aikaa. Jokainen ryhmä sai aikaiseksi 10 perus- ja yhden bonustehtävän.

Testi
Kysymyksiin vastaaminen tapahtui ryhmänjohtajien sivuilla. Koska yhteenveto-toiminto ei toiminut, kukin ryhmänohjaaja esitteli oikeat vastaukset opettaja-koneella ja sitä seurattiin screeniltä.

Didaktisia huomioita

Mielestäni tässä ollaan didaktiikaltaan hyvin lähellä oikeaa tietä – vaiheet (ohjeet, tiedon keruu, työstäminen, viimeistely ja testi), niiden prosessit ja järjestys olivat toimivat. Kellotus eli ajan varaaminen ja sen jakaminen prosessin eri vaiheille ei osunut heti kohdalleen.

Opiskelijoiden motivaatio tekemiseen oli korkea. Menetelmänä tämä on opiskeluun innostava.

Pedagogisia huomioita

”Tekemällä ja etsimällä oppii” -menetelmänä tämä on sopiva ratkaisu.
Kommentointi-toiminto erinomainen väline työstämiseen. Ryhmätyö onnistuisi, vaikka kilometrejä olisi ryhmäläisten välissä. Tämän toiminnon kautta tapahtuvaan prosessointiin kiinnittäisin seuraavassa opetustuokiossani enemmän huomiota. Syvemmälle pohdiskelulle ja opettajan ohjaukselle tarvitaan nyt käytettyä enemmän aikaa.

Opiskelijoiden kommentit:

Vaihtelua.
Tietokone pelottaa (1)
Oppii sen mikä on oman ryhmän aihe – muita oppii vähemmän.
Kiinnostava tapa tuntiopiskeluun.
Selkeä kokonaisuus (mitä se ei ollut joka hetki opettajalle)

Pentti Räisänen
Pilotin oppilaitos on lukio, joten opettaja oli etukäteen jo pohtinut mihin kurssiin pilotti niin sisällöllisesti kuin aikataulullisesti parhaiten sopisi. Yhteisessä tapaamisessa keskustelimme opettajan ajatusten pohjalta oppimisympäristössä toteutettavasta tehtävästä sekä siihen liittyvästä aikataulusta. Pilotin oppimistehtävän ohjeistus sopi mainiosti opettavaan oppiaineeseen, joka on äidinkieli ja kirjallisuus. Keskustelimme opettajan kanssa myös työnjaosta opetuksen ja observoinnin suhteen. Sovimme opettajan kanssa siitä, että toimin pilotissa pääsääntöisesti havainnoijana mutta tarvittaessa olen opettajan käytettävissä myös oppituntien kuluessa. Pilotoinnin oppimistehtävänä opiskelijat kirjoittaisivat kaunokirjallisen tekstin pohjalta tulkinnan, jossa he hyödyntävät tietoja tekstin kirjoittajasta. Paitsi että opiskelijat voivat vertailla internetistä löytämiään tietoja, he voivat myös vertailla sitä, millaisia tulkintoja he ovat samasta tekstistä tehneet. Käytössä on kuusi 45 minuutin mittaista oppituntia, näistä kaksi olisi kaksoistunteja. Opettaja kirjasi suunnitelman google docsiin, sillä olimme jo aiemmissa yhteyksissä verkottuneet tätä kautta. Käytimme google docsia pienimuotoisesti myös suunnitelman ja aikataulujen täsmentämisessä.

Pilottioppilaitos toimii verrattaen uusissa peruskorjatuissa, miellyttävän valoisissa, tiloissa. Opettajilla on jaetuissa työhuoneissa omat työpisteet tietokoneineen. Tietokoneita on sijoiteltu myös koulun aulatiloihin opiskelijoiden käyttöön. Koulussa on myös kattava langaton verkko niin oppijoiden kuin opettajien käyttöön. Koulu on aktiivinen ja koulussa vaikuttaa vallitsevan hyvä positiivinen yhteishenki. Tekemisen meinikin oli pilotin aikana aistittavissa sekä konkreettisesti myös nähtävissä ja kuultavissa koulun arjessa.

Pilotin organisointi sujui oppilaitoksessa suunnitelman mukaisesti. Opettaja oli motivoitunut ja innostunut pilotoinnista. Hänellä on vankat tieto- ja viestintätekniset perustaidot sekä selkeästi kokemusta sekä näkemystä verkkoympäristöjen käytöstä opetuksessa. Tästä hyvänä esimerkkinä muun muassa se, että opettaja oli luonut opiskeltavaa kurssia varten opiskelijoille Facebook ryhmän oppimisprosessin tueksi. Opettaja organisoi tilavaraukset sekä varmisti, että opiskelijat tiesivät tulla tietokoneluokkaan pilottituntien ajankohtina. Videointia varten saimme kameran Oppijat-hankkeelta käyttöömme. Oppijat eivät hihkuneet innosta verkkoympäristössä työskenneltäessä, mutta eivät myöskään nurisseet vaan tekivät ohjeistuksen mukaisesti annettua tehtävää ja veivät lopputuotoksensa pilotointiympäristöön vaikka työstivätkin tehtävää pääasiassa tekstinkäsittelyohjelmalla. Oppijoiden tietotekniset perustaidot olivat myös hyvät.

Aineiston keruu tapahtui neljänä eri päivänä, kuutta 45 minuutin mittaista oppituntia havainnoiden. Kaksi oppitunneista oli kaksoistunteja. Luokassa oli kaksi havainnoijaa, vähintään yksi läsnä jokaisella oppitunnilla. Kahden havainnoijan ollessa paikalla havainnoimme opettajan toiminnan lisäksi molemmat tarkemmin puolikasta luokkaa. Näin pystyimme tehokkaammin keskittymään tietokoneen näytöllä tapahtuvan toiminnan sekä hiljaisesti tapahtuvan keskustelun havainnointiin. Havainnointi oli pääsääntöisesti passiivista osallistuvaa havainnointia. Havainnoinnin tukena oli jäsennelty, strukturoitu havainnointilomake. Havainnointi tehtiin muistiinpanoin havaintolomakkeeseen ja koostettiin mahdollisimman pian oppitunnin jälkeen pilotin blogiin. Realiaikainen blogin kirjoittaminen ei ollut mielekästä, koska se olisi vienyt huomion ja katsekentän pois opiskelijoiden toiminnan havainnoinnista. Havainnoitaessa oli oltava silmä tarkkana oppijoiden näytöllä tapahtuvan toiminnan suhteen. Aineiston keruun yhteydessä huomioitiin se, että kaikki opiskelijat eivät osallistuneet tutkimukseen. Opettaja ohjasi nämä opiskelijat myös istumaan niin, että heidän työskentelynsä ei tallentunut videoinnin yhteydessä. Oppituntien jälkeen kävimme opettajan kanssa lyhyesti keskutelua tunnilla tehdyista havainnoista sekä opettajan tuntemuksista oppimistehtävän sekä pilotin etenemisestä. Aineiston keruu oli mielenkiintoista ja sujui hyvissä tunnelmissa.

Verkkoympäristössä toteutettu tehtävä antoi opiskelijoille mainion mahdollisuuden tiedonhankintaan ja käsittelyyn yhteisöllisesti. Kirjoitustehtävien olessa avoimina jo prosessivaiheessa ne selkeästi edistivät muutamien oppilaiden kohdalla information käyttöä yhteisöllisen reflektoinnin kautta. Käytetyistä lähteistä sekä niistä tehdyistä havainnoista keskusteltiin ja keskustelujen pohjalta omia tuotoksia kehitettiin. Muutamat oppijoista eivät puolestaan olisi halunneet keskeneräisten tuotosten olevan muiden näkyvissä. Molemmat näkökulmat on hyvä opetuskäytössä tiedostaa. Opettajalle pilotin havaintoaineisto antaa näkökulmaa opiskelijoiden tiedonhakuun sekä tarjoaa havainnoitsijoiden näkökulman oppitunnilla tapahtuvaan vertaisten väliseen toimintaan. Opettaja sai omakohtaista kokemusta pilotin verkkoympäristöstä ottaessaan työvälineen rohkeasti myös itse käyttöön. Opettaja tuotti oppijoiden tehtävään liittyvää ohjeistusta suoraan pilottiympäristöön ja tarkasteli mitä ilmeisimmin jonkin verran oppijoiden tuotoksia jo niiden olessa prosessivaiheessa.

Jaana
Opiskelija
Jyväskylän yliopisto


Äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen verkkotyöskentely näyttää sopivan varsin hyvin. Oppiaineen ongelmana on usein se, että opiskelija kirjoittaa tekstinsä yksin, palauttaa sen opettajalle ja saa aikanaan arvioituna takaisin. Kirjoittamisen aikana hän ei välttämättä saa palautetta tekstistään eikä myöskään pysty muodostamaan kuvaa siitä, millaisia muiden opiskelijoiden kirjoittamat tekstit ovat ja millaisena hänen oma tekstinsä näyttäytyy opiskelijatovereiden tekstien joukossa.

Oppijat-kokeilun aikana eräs itseään heikkona kirjoittavana pitävä opiskelija totesi, että hän koki hyötyneensä suuresti siitä, että hän pääsi lukemaan muiden opiskelijoiden kirjoittamia tekstejä oman kirjoittamisprosessinsa aikana. Hänen mukaansa muiden tekstien lukeminen antoi oivalluksia siitä, millaista sisältöä tehtävässä voi olla, ja auttoi hahmottamaan, miten omaa tekstiä voisi muokata. Motivaatiota lisäsi se, että opiskelutovereilta tuli myönteisiä kommentteja opiskelijan tekstistä.

Verkossa kirjoittaminen on toki haasteellista: eräs opiskelija totesi, että oman tekstin tuominen muiden nähtäväksi keskeneräisenä tuntui ikävältä. Tässä lienee lähinnä kyse siitä, mihin on totuttu: valmiin tekstin ihanteesta pitäisi pyrkiä siirtymään siihen, että oma teksti nähdään keskeneräisenä tuotoksena, jota voidaan muiden avulla hioa entistä paremmaksi. Toinen kokeilussa esille tullut haaste oli se, että opiskelijoiden toisilleen antamat kommentit saattavat jäädä sisällöltään melko ohuiksi. Kommentointi kaipaakin selkeää ohjausta, jolla voidaan tukea sitä, että opiskelijat pystyvät toistensa tekstejä lukiessaan kiinnittämään huomiota tiettyihin seikkoihin ja antamaan palautetta, josta voi olla hyötyä tekstin kirjoittajalle muokkaamisvaiheessa.

T. Jonna
Jyväskylän kaupunki


Pilotointi oli mielenkiintoinen kokemus. Alun perin minun oli tarkoitus olla mukana lukion pilotissa (aiheena fysiikka), mutta erinäisten mutkien jälkeen koulu vaihtuikin toiseen lukioon (aiheena äidinkieli). Oppituntien aiheena oli biografinen tulkinta Juhani Ahon "Juhasta". Oppituntien suunnitteluun en itse osallistunut, koska hyppäsin mukaan tähän pilottiin vasta oppituntien alkaessa.

Minun näkökulmastani pilotin organisointi koululla toimi ongelmitta. Joiltain oppilailta oli toki pilotoinnin alkaessa tutkimusluvat vielä palauttamatta. Koulun atk-luokassa olisi riittänyt tilaa enemmällekin porukkaa.

Lukiolaisille tietokoneet ovat arkipää, joten palvelun käyttäminen ei auheuttanut ongelmia. Jäin miettimään sitä, että opettaja olisi voinut ehkää käyttää ympäristöä palautteen antamiseen teksteistä oppituntien aikana. Toisaalta tätä vaikeutti varmasti se, etteivät oppilaat juurikaan kirjoittaneet tekstejään palvelussa vaan Wordissä. Oppilaat vaikuttivat tykkäävän siitä, että näkivät toistensa kirjoituksia ja pystyivät peilaamaan omaa kirjoittamistaan toisten tuotoksiin vaikkakin joitakin häiritsi se, että muut näkevät keskeneräisiä tekstejä.

Uskoisin, että tämän palvelun kautta lukiossa voisi helposti toteuttaa tämän kaltaisen projektin myös etäopiskeluna. Opettaja voisi seurata oppilaiden edistymistä helposti ja auttaa tarvittaessä. Hän voisi olla tiettyinä aikoina tavattavissa joko fyysisesti tai virtuaalisesti.

Aineiston kerääminen sujui ihan ok. Päädyin kirjaamaan ajatukseni ensin paperille ja vasta myöhemmin Veräjään. Lukiolaiset eivät kommentoineet palvelua paljoakaan ääneen oppitunneilla ja työskentelivät melko itsenäisesti aiheen kimpussa. Tästä syystä havaintoja kertyi melko vähän. Uskoisin, että lukiolaisilta voisi saada kehittämisehdotuksia parhaiten kysymyllä niistä heiltä.

Tuukka
OKL:n opiskelija
Jyväskylän yliopisto


Suunnittelimme ensin demolla kanssa opiskelijoiden kanssa, miten voisimme toteuttaa kolmen oppitunnin kokonaisuuden alakoulussa luokille 5-6. Tämä suunnitelma toimi pohjana, kun tapasin Agoran atk-luokassa yhteistyökoulun luokanopettajan. Luokanopettaja tarjosi mielenkiintoisen aiheen, jonka pohjalta aloimme yhdessä miettimään, miten käytännössä toteuttaisimme 3 tuntisen kokonaisuuden peda.netin tarjoamassa oppimisympäristössä.

Suunnittelusta tarkemmin sivulla

http://www.peda.net/veraja/jyu/okl/oppijat/jyri

Koulun tilanne. Koulu on kohtalaisen uusi rakennus, joten ATK-luokka tarjosi tarvittavat välineet opetukseen. Koneita ei olisi riittänyt kaikille luokan oppilaille, joten pidimme tunnit ryhmätunteina. ATK-luokasta löytyi dokukamera ja videotykki, jotka oli kytketty opettajan tietokoneeseen. Tämä helpotti huomattavasti opetusta. Asenne koululla oli rehtoria myöden positiivinen. Luokanopettaja oli tunnollinen, innostunut ja hyvin valmistautunut.

Valmiudet. Oppilaille ei ollut valmiiksi opetettu peda.netin ympäristön käyttöä, joten aloitimme nollasta sen osalta. Kuitenkin oppilaat omaksuivat nopeasti tunnusten, moduulin ja blogin luomisen ja muokkaamisen. Osa oppilaista täytti itsenäisesti omia tietoja. Käyttö oli siis kaikille helppoa. Koimme, että myös opettajat olivat ajantasalla taitojensa ja tietojensa puolesta.

Aineiston kerääminen. Luokanopettaja havainnoi luokkaa, kun minä hoidin opettamisen. Päädyimme tähän ratkaisuun, koska luokanopettaja tunsi oppilaansa ja pystyi tekemään syvempää luotaavaa analyysiä. Havainnointipohja oli kömpelö käyttää, eikä ohjannut havainnointia toivomallamme tavalla. Kävimme tunnin lopuksi aina läpi olinko havaintojen kanssa samaa mieltä tai oliko minulla niihin lisättävää. Välillä myös tunnin aikana kuiskailimme mielenkiintoisista havainnoista. Koneet oli kuitenkin sijoitettu luokkaan niin, että opettajan oli helppo nähdä mitä oppilaat koneella tekivät. Tämä helpotti havainnointien tekemistä.

Tunnelmat. Oppilaat olivat innoissaan työskentelymuodosta. Silmiinpistävää oli asennoituminen kotitehtäviin. Oppilaat olivat kotitehtävistä innoissaan, mikä ei ole aina itsestäänselvää. Kotitehtävät oli myös hyvin tehty. Muutama oppilas ei ollut päässyt koneelle kotona. Selitys oli, että konetta oli käyttänyt veli tai isä. Arvailen,että tämä oli keksitty selitys. Jos näin oikeasti oli, niin sitten koteihin tulisi etukäteen ilmoittaa, että on suotavaa, että oppilas pääsee kotona koneelle tekemään kotitehtävänsä. Kaikilla oppilailla oli kuitenkin kotona internet-yhteys ja toimiva tietokone. Luokanopettaja koki työskentelytavan myös toimivaksi ja vaikutti innostuneelta. Kuulin keskustelun, jossa toinen luokanopettaja suunnitteli opettavansa rinnakkaisluokalle saman asian samalla tyylillä tietokoneilla.

Hyödyt. Isoin hyöty oli mielestäni motivointi. Internet tarjosi myös paljon tietoa murrosiästä. Oppilaat saivat itsenäisesti tutustua aika herkkään aiheeseen. Olisi mielenkiintoista nähdä, oppivatko oppilaat tällä tavalla asioita. Olisi mielenkiintoista nähdä myös miten oppiminen eroaa oppikirjan avulla tapahtuvasta opettamisesta.

- Jyri Kyllönen
OKL:n opiskelija
Jyväskylän yliopisto


RSS