Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Opetushallitus > Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 > Kehittävä arviointi > Oppilaanohjauksen hyvät käytännöt > Hyvien käytäntöjen mallintaminen > Miten arvioin hyvää käytäntöä? > Yleiset kriteerit elinaikaisen ohjauksen laadun arviointiin >

Yleiset kriteerit elinaikaisen ohjauksen laadun arviointiin

YLLÄPITOON >>    

Yleiset kriteerit elinaikaisen ohjauksen laadun arviointiin

Elinaikaisen ohjauksen laatukriteerit pohjautuvat EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen
CEDEFOP:n vuosina 2003-2004 tekemään selvitykseen. Näitä laatukriteereitä voidaan käyttää ohjauksen
laadunvalvonnan sekä itsearvioinnin apuvälineinä:

1. ASIAKKAIDEN OSALLISUUS

Ohjauksen laadunvarmistuksen tulisi:

• Sisältää käyttäjille suunnattua tietoa heidän oikeuksistaan (esim. tuoteseloste)
ja ottaa huomioon kansallisten ja eurooppalaisten kuluttajajärjestön linjauksen
kuluttajansuojasta ja oikaisumenettelyistä.

• Taata, että ohjauspalvelujen yksittäisiltä käyttäjiltä kootaan palautetta kokemuksista
ja asiakastyytyväisyydestä.

• Edellyttää, että palvelujen tuottajat käyttävät systemaattisesti hyödykseen asiakaspalautetta.

• Ottaa palvelujen käyttäjät mukaan palvelujen suunnitteluun, hallinnointiin ja
arviointiin.

2. OHJAAJIEN PÄTEVYYS JA KELPOISUUSVAATIMUKSET

Ohjauksen laadunvarmistuksen tulisi:

• Edellyttää ohjaajilta työtehtävissä tarvittava osaaminen.

• Edellyttää, että ohjaajilla on työtehtävissä tarvittava kelpoisuus, tai että he hakeutuvat
alan koulutukseen.

• Sisältää ohjaajien työn arviointia ohjauksen tuloksellisuuden näkökulmasta.

• Sisältää jatkuvaa täydennyskoulutusta ja palvelujen kehittämistä.

• Ottaa kaikki tarkoituksenmukaiset alan järjestöt mukaan laatujärjestelmien kehittämiseen.

3. OHJAUSPALVELUJEN JATKUVA KEHITTÄMINEN

Ohjauksen laadunvarmistuksen tulisi:

• Sisältää selkeästi määritellyt laatuvaatimukset ja kuvata keinot arvioida, täyttävätkö
palvelut nämä vaatimukset. Mikäli palvelut eivät täytä vaatimuksia, laadunvarmistuksessa
tulisi kuvata menettelytavat palvelujen kehittämiseksi vaatimusten mukaisiksi.

• Sisältää arviointia, tuottavatko käynnistyneet ohjauspalvelujen kehittämistoimenpiteet
niillä tavoiteltavia laatuvaatimuksia.

• Sisältää arviointia, vastaavatko palvelut eri asiakasryhmien tarpeita.

• Edellyttää palvelujen verkottumista sekä tukea niitä ryhmiä tai tahoja, jotka
tuottavat ohjauspalveluja julkisten palvelujen rinnalla (esimerkiksi vanhempia,
vapaaehtoisjärjestöjä tai vapaa-ajan toiminnasta vastaavia organisaatioita).

• Varmistaa, että ohjauksessa käytettävät materiaalit (esim. asiakkaan tilanteen
arvioinnissa käytettävät työvälineet) ovat laatuvaatimusten mukaiset.

4. YHDENMUKAISUUS

Ohjauksen laadunvarmistuksen tulisi

• Sisältää toimintamuotoja, joilla edistetään ohjauksen laadunvarmistusta eri hallinnonaloilla
ja hallinnonalojen kesken.

• Varmistaa, että eri tahoilla toimivien tai eri asikasryhmille suunnattujen ohjauspalvelujen
laadunvarmistusten kesken ei olisi ristiriitaisuuksia.

• Sisältää arviointia ohjauspalveluja tarjoavien tahojen keskinäisen yhteistyön
käytöstä ja toimivuudesta.

5. ITSENÄISET OHJAUSPALVELUJEN TUOTTAJAT

Ohjauksen laadunvarmistuksen tulisi sisältää yleiset puitteet yksityisten yritysten,
työnantajien tai muiden julkisten palvelujen rinnalla toimivien tahojen tuottamille
ohjauspalveluille.

Lähde:

CEDEFOP European Centre for the Development of Vocational Training 2005. Improving lifelong guidance policies and systems using common European refence tools. Luxembourg: Office for Official Publication of the European Communities. PDF:
http://www.cedefop.europa.eu/etv/upload/Projects_Networks/Guidance/expertgroup/Thematic%20Projects/Reference_tools_EN.pdf

Suomenkielinen tiivistelmä saatavilla:

Karjalainen, M. & Kasurinen, H. (toim.) 2006. Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä. Helsinki: Opetushallitus. PDF: http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/30245_ohjauksen_toimintakulttuurin_muutos_alueellisessa_yhteistyossa.pdf