|
|
Missä rakkaus ja laupeus, siellä Jumala.
|
Tätä sivustoa kirjoittelee Nokianvirran koulun uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin lehtori Anneli Gregorwich.
Olen toiminut opettajana tässä koulussa jo elokuusta 1986 lähtien. Ensimmäinen kouluni oli Pohjois-Hervannan yläaste.
Historiaa ja yhteiskuntaoppia en ole enää 2000-luvulla opettanut. Nyt on menossa neljäs lukuvuosi, jolloin myös joku toinen opettaa uskontoa seiska luokille. Tänä lukuvuonna opetan seiskoista vain luokkia B, C ja I. Ira Montonenhoitaa muiden seiskojen opetuksen.
Tarjoan kaseille ysin valinnaisaineeksi Nuiskua eli Nuorten Ihmissuhdekurssia. Tänä lukuvuonna nuiskulaisia on kaksi ryhmää. Aloitin viime vuonna Nuiskun seitsemän vuoden tauon jälkeen. Taidot ovat hiukan ruostuneet. Opetellaan yhdessä.
|
Rohkeus on rukoukseksi muuttunutta pelkoa.
Meidän tulee kokea tiede uskoaksemme ja kristillisyydessä meidän täytyy uskoa kokeaksemme.
|
|
Seiskalla opiskellaan, mitä uskonto on ja tutustutaan maailmanuskontoihin.
Kasilla perehdytään kristinuskoon ja eri kristillisiin ja kristillisperäisiin kirkkokuntiin ja ysillä pääotsikot ovat Luterilaisena Suomessa ja Etiikka.
|
7 lk Vihkon asiat. (Kirjasta kappaleet 2-8 ja 10)
Koepäiviä ei vielä ole päätetty.
8 lk Vihkon asiat Raamattu-monisteista eteenpäin.( Kirjasta kappaleet 2, 11-15, 22)
9 lk Vihkon asiat Mitä kirkko opettaa otsikosta eteenpäin. Kirjan kappaleet 6-10.
Jokaisesta kurssista on yksi iso koe. Kurssi opiskellaan kahdessa jaksossa. Syyslukukaudella koe on yleensä marraskuussa ja kevätlukukaudella maalis-huhtikuussa. Lisäksi voi olla joitakin kirjallisia läksynkuulusteluja, joista ilmoitan etukäteen. Yleensä kysyn asioita, jotka on kirjoitettu vihkoon oppitunnilla tai kotitehtäviä tehdessä. Kannattaa pitää vihkosta huolta ja tehdä muistiinpanot ja kotitehtävät huolella. Usein ilmoitan tunneilla, mitä aion kysyä kokeessa. Se, jolla on korvat kuulkoon, mitä opettaja sanoo.Viisas laittaa tiedon talteen.
|
Quo vadis?
Minne olet menossa?
Henryk Sienkiewiczin romaanin nimi. Raamatussa Pietari kysyy Jeesukselta Domine, quo vadis? Joh.13:36
(Tässä käytetyt sitaatit ovat Vulgatasta Romalaiskatolisesessa kirkossa pitkään virallisena Raamatun tekstilaitoksena käytetystä latinannoksesta.)
Fiat lux!
Tulkoon valkeus. 1Moos.1:3
Nunc autem manent, fides, spes, caritas, tria haec; maior autem horum est caritas.
Niin pysyvät usko, toivo ja rakkaus, nämä kolme; mutta näistä suurin on rakkaus.
Kirjoittaa Paavali kirjeessään korinttolaisille. 1Kor,13:13.
Caritas petient est. Rakkaus on kärsivällinen.
Sana caritas käännetään rakkaudeksi, vaikka tarkempi käännös olisi ehkä laupeus: Paavali puhuu aivan tietynlaisesta rakkaudesta, nimittäin kristillisestä, laupiaasta rakkaudesta (kreikaksi agape, latinaksi caritas).
Ecce agnus Dei.
Tuossa Jumalan karitsa. Joh.1:29 Johannes Kastajan sanat Jeesuksesta.
Ecce homo! Tuossa ihminen. Käännetään yleensä Katso ihmistä! Pilatuksen sanat, kun hän Jeesuksen ruoskimisen jälkeen, toi hänet kansan nähtäväksi. 1Joh.19:5. Kuvataiteessa ilmauksella tarkoitetaan ruoskittua ja orjantappurakruunupäistä Jeesusta.
Ego sum pastor bonus. Minä olen hyvä paimen. Jeesuksen sanat Joh.10:14.
Ego sum qui sum. Minä olen se, joka olen. Jumala sanoo nimekseen 2.Moos.3:14
Ego sum via et veritas et vita.
Minä olen tie, totuus ja elämä. Jeesuksen sanat Joh.14:6.
Quid est veritas?
Mikä on totuus? Pilatuksen kysymys Jeesukselle. Joh.18:38
Qui habet aures audiendi, audiat.
Jolla on korvat kuulla, kuulkoon.
Jeesuksen sanat Matt.11:15.
Vos estis lux mundi.
Te olette maailman valo. Jeesus sanoo Vuorisaarnassa Matt.5:14.
Vos estis sal terrae.
Te olette maan suola. Matt.5:13.
Vox clamantis in deserto.
Huutavan ääni erämaassa. Johannes Kastaja Matt.3:3.
Tu es Petrus, et super hanc petram aedificado ecclesiam meam.
Sinä olet Pietari ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Raamatussa tämä on Jeesuksen ainoa sanaleikki. Pietari on latinaksi Petrus, petra taas tarkoittaa latinassa kalliota - muodoltaan petra on kuin feminiinimuoto nimestä Petrus. Uusi Testamentti kirjoitettiin kreikaksi, mutta sanaleikki toimii myös latinaksi. Matt.16:18. Tällä raamatunkohdalla roomalaiskatolinen kirkko perustelee paavin vallan kirkon johtajana. Pietari oli Rooman kirkon johtaja ja paavi on Rooman kirkon johtajana perinyt Pietarilta Taivasten valtakunnan avaimet.
Quod facis, fac citius.
Minkä teet, tee nopeasti. Jeesuksen sanat Juudakselle. Joh.13:27.
Quod scripsi, scripsi.
Kirjoitin minkä kirjoitin, Pontius Pilatuksen toteamus. Joh.19:22
Nemo propheta acceptus est in patria sua.
Omassa isänmaassaan ei ketään pidetä profeettana. Ts. ei kukaan ole profeetta omalla maallaan. Jeesuksen sanat Luuk.4:24.
|
Ora et labora
Rukoile ja tee työtä. Benediktiiniluostarin tunnuslause.
O sancta simplicitas!
Voi pyhä yksinkertaisuus. Kerrotaan, että kerettiläisenä poltettavaksi tuomittu Prahan yliopiston rehtori Jan Hus olisi huudahtanut nämä sanat nähdessään vanhan naisen heikkovoimaisen mutta uskossaan vahvan, raahaavan lisää puita roviolle Prahassa v. 1415. Syy polttamiseen oli, että Jan Hus vaati kirkolta uskonpuhdistusta, esim anekaupan lopettamista - samaa mitä Martti Luther, Husin ihailija, vaati myöhemmin
O tempora o mores!
Voi aikoja, voi tapoja. Sitaatti konsuli Ciceron puheesta Catilinaa vastaan, kun Catilinan vallankaappaushanke oli paljastunut.
Potius sero quam numquam.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kirjoitti historijoitsija Livius kirjassaan Rooman historiasta.
Errare humanum est.
Erehtyminen on inhimillistä. On sitaatti Hieronymuksen kirjeestä. Lause jatkuu ..ja erehdyksen tunnustaminen viisautta. On myös lentävä lause Errare humanun est, ignoscere divinum. Erehtyminen on inhimillistä, anteeksiantaminen jumalallista.
Repetitio est mater studiorum.
Kertaus on opintojen äiti. Keskiaikainen sanonta. Esikuvana lienee Horatiuksen runousopin kohta, jossa puhutaan. siitä, kuinka joistain taideteoksista jaksaa nauttia ties kuinka usein ja kuinka niistä saa aina jotain
|
|
|
|
|
Ma |
Ti |
Ke |
To |
Pe |
La |
Su |
|
49 |
1
|
2
|
3
|
4
|
5
|
6
|
7
|
|
50 |
8
|
9
|
10
|
11
|
12
|
13
|
14
|
|
51 |
15
|
16
|
17
|
18
|
19
|
20
|
21
|
|
52 |
22
|
23
|
24
|
25
|
26
|
27
|
28
|
|
1 |
29
|
30
|
31
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uskonnosta saa numeroarvioinnin kurssin päätyttyä. Numeroon vaikuttavia asioita ovat mm. tuntiaktiivisuus, se, miten hyvin tai huonosti läksyt on tehty, tuntiaktiivisuus, miten kirjalliset läksynkuulustelut ovat sujuneet, pari/ryhmätöiden tuotos, jos sellaisia tehdään ja tietenkin koenumero.
Joskus joku tuntuu ajattelevan, että uskolla olisi vaikutusta numeroon. Näin ei ole. Olen kuullut, kuinka hyvän koenumeron saaneelle on sanottu "ooks sä uskis" tai "ootko sä tullut uskoon". Kokeessa pärjää se, joka tietää asioita. Voit rauhassa uskoa tai olla uskomatta. Arviointiin sillä ei ole vaikutusta. Ussannumeroa myös vähätellään varsinkin poikien keskuudessa. Harvinaisuus ei ole oppilas, jonka tavoite on saada numero 5. Ussa on reaaliaine, jonka numero omalta osaltaan vaikuttaa lukuaineiden keskiarvoon.
|
Lukujärjestyksessä on merkintä UE. Yllättävän harva tietää, mitä U:n perässä E tarkoittaa. Se ei ole elämänkatsomustieto, jolla on oma oppiainemerkkinsä ET. E tarkoittaa etiikkaa. Etiikka on tieteenala, jossa tutkitaan oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa. Tutumpi sana on moraali, joka tarkoittaa myös oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa. Kaikilla ihmisillä on moraali, mutta kaikilla ihmisillä ei ole etiikkaa. Mitähän tuo tarkoittaa? Se selviää viimeistään ysin ussantunneilla.
|
|
Jokelan ampuja kirjoitti: ”Jokin aika sitten uskoin ihmisyyteen ja halusin elää pitkän ja onnellisen elämän…mutta sitten heräsin”. ”Viha, se on asia, jota olen täynnä ja rakastan sitä”.
Sanakirja määrittelee vihan jotakin kohtaan tunnetuksi pahansuopaisuudeksi. Se on asiattoman ankaraa arvostelua, kostonhalua tai muuna sellaisena ilmenevä vastenmielisyys tai suuttumus.
Sanakirjan mukaan viha, kuten rakkauskin voi olla katkeraa, sammumatonta, silmitöntä tai sokeaa. Viha ja rakkaus ovat hyvin samankaltaisia. Niillä on myös sama vastakohta: välinpitämättömyys. Vihaa vastaan taistellaan lempeydellä ja anteeksiannolla.
Jokainen meistä myös aika ajoin vihastuu. Vihastuminen on sallittua Raamatunkin mukaan.
Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö.” Älkää antako auringon laskea vihanne yli, älkääkä antako perkeleelle sijaa."
Ef. 4:26
Ihminen ei voi valita tai aina edes hallita tunteitaan. Viha asuu sydämessämme ja se tulee sieltä esiin väistämättä. Sisällä kuohuva tunne kaluaa ihmistä hitaasti, mutta varmasti. Vihastuneen ihmisen elimistö erittää adrenaliinia. Hengitystiheys ja pulssi kasvaa ja verenpaine nousee. Keho ja mieli ovat valmiita pakoon tai taisteluun.
Parempi on, että viha tulee esiin sanoina kuin että se jää jäytämään sisimmässä. Väistämättä se tulee esiin jossain vaiheessa. Patoutunut viha voi saada ihmisen tekemään jonkin käsittämättömän teon, kuten esim. hengen riistämisen. Patoutunut viha voi myös tulla esiin vaikkapa sairautena. Viha on luonnollinen tunne. Ihminen voi kuitenkin olla ruokkimatta sitä. Pahaksi viha muuttuu vasta, kun se tulee käytöstä määrääväksi kostonhimoksi tai vahingoittamisenhaluksi.Luther käytti usein kirkkoisiltä peräisin olevaa lausetta: "Et voi estää lintua lentämästä pääsi yli, mutta voit estää sitä tekemästä pesää hiuksiisi."
Martin Luther King puolestaan sanoi , että pitkälle kehittyneen syövän tavoin viha kalvaa persoonallisuutta ja kuluttaa elämälle välttämätöntä ykseyttä. Viha tuhoaa ihmisen arvostelukyvyn ja objektiivisuuden. Se saa hänet kuvaamaan kauniin rumana ja ruman kauniina ja sekoittamaan toden väärään ja väärän toteen.
Yleensä viha on kuitenkin kilpi, jonka taakse kätkekään muita tunteita. Viha näkyy, mutta taustalla on ihan muita tunteita: pettymys tai monta pettymystä, hylkäämisen kokemus, hylkäämisen tai torjutuksi tukemisen pelko. Yksinäisyyden, arvottomuuden tai häpeän pelko. Useimmiten viha purkautuu kun sen kohteelle kerrotaan raivon syy. Tämä on lämmintä vihaa. Kylmä viha on tunteetonta ja julmaa.
Yksi ampujan YouTube -video päättyy lauseeseen Siv is pacem para bellum. Jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan. Meidän tuleekin varustautua sotaan pahuutta vastaan. Pahuutta ei tarvitse kaukaa hakea. Se löytyy jokaisesta meistä.
Ristinmerkin tekemiseen liittyy rukous. Kolme sormea (Isä Poika ja Pyhä Henki) otsalle: siunaa ajatukseni, otsalta alas vasemmalle sydämen paikkeille: siunaa tunteeni, sydämeni tila, että vihan sijasta rakkaus saisi vallata sydämeni ja sitten vuoronperään molemmille olkapäille: siunaa kätteni työt.
|
|
|
|
|
|
