Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Nastola > Koulut > Erstan koulu > Historia >

Historia

YLLÄPITOON >>    
Vanhat Peda.net palvelut suljetaan 5.6.2017
Peda.netin vanhat palvelut (OPSpro, Verkkolehti, Veräjä ja Oppimappi) suljetaan 5.6.2017. Mikäli haluatte säilyttää vanhoissa palveluissa olevat sisällöt itsellänne, tulee ne siirtää uuteen Peda.net-palveluun viimeistään toukokuussa 2017. Nykyinen Peda.net-ympäristö tarjoaa kaikille vanhojen Peda.net-palveluiden käyttäjille monipuolisemmat työkalut sekä yli 200 kunnan yhteistyöverkoston. Voit tutustua uuteen ympäristöön osoitteessa:

https://peda.net

Kaikki kysymykset sisällön siirtämisestä ja uudesta Peda.net-ympäristöstä voitte lähettää osoitteeseen: info@peda.net.

Tervetuloa uuden ja monipuolisen Peda.net-palvelun käyttäjäksi!
Tiedote päivitetty: 24.03.2017 14:36

Kuva

Kuva
 

Erstan koulun historiaa


1900 - 1910

Koulun suunnittelu alkoi talvella 1901 Erstan kartanon omistajan P.E.Raninin toimesta yhdessä kyläläisten kanssa. Koulun paikka ei ollut kylän keskeisin, mutta Koiskalan kartanon isäntä insinööri Edelheim lupasi ottaa osaa kustannuksiin, jos myös Kymijärven eteläpuolisen Koiskalan kylän lapset saisivat käydä koulua. Ranin lahjoitti koulun tontiksi 125 aaria, josta opettajan käyttöön tarkoitettua viljelysmaata oli 50 aaria. Koulun sai rakentaakseen V.Helander, joka tunnettiin kylällä hyväksi työmieheksi, 3600 markalla. Rakennukset käsittivät luokan, käsityöluokan, naisopettajan asunnon, halkovajan ja käymälän. V.Helander urakoi koululle myös kaivon, jonka hinta oli 10 markkaa ensimmäiseltä metriltä ja 2 markkaa lisää seuraavilta metreiltä. Koulu aloitti toimintansa 2.9.1901 supistettuna kouluna ja kansakouluna 1.10.1901. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Suoma Amalia Kanervio o.s. Silen, joka sai palkkaa valtion myöntämän 600 markan lisäksi johtokunnan 300 markkaa plus valon ja lämmön. Ranin lupasi ylimääräisenä palkkiona 2,5 litraa tuoretta ja lämmintä maitoa päivässä ensimmäisen viiden vuoden aikana. Opettaja sai käyttää myös kartanon saunaa, pesutupaa ja leipomoa. Ensimmäisenä lukuvuonna oppilaita oli jo 50. Sauna rakennettiin koululle 1906.

1910 - 1920

Oppilasmäärä oli 46 lukuvuonna 1910-11. Vuonna 1912 koulu päätettiin piirikokouksessa luovuttaa varoineen ja velkoineen kunnalle. Kuntakokous perusti vuonna 1913 toisen opettajan viran, koska kouluun pyrki jo 69 oppilasta. Koulun toiseksi opettajaksi valittiin miesopettaja Sulo Rekola, koska näin säästyttiin jokavuotiselta poikien veistonopettajan toimen aukijulistamiselta. Koulu sai lisärakennuksen vuonna 1915. Sen suunnittelivat Itä-Hämeen maanviljelysseuran palveluksessa ollut rakennusneuvoja A.V.Nieminen ja urakoijana oli kirvesmies Hemming Salo Uudestakylästä. Koulu sai uuden käsityöluokan, oppilaseteisen ja miesopettajan asunnon. Myöhemmin rakennettiin aitta, navettarakennus ja halkovajan jatko. Lisärakennuksen yhteydessä havaittiin, että Raninin tonttilahjoituksesta olivat kirjat jääneet tekemättä ja laillisuus hoitamatta, joten tontti piti ostaa Erstan kartanon uudelta omistajalta, Gripenbergiltä, 2000 markan hinnalla. Kauppakirjassa maan alaksi tuli 1,75 hehtaaria. Johtokunnan pöytäkirja 30.10.1917 kertoo, että eräs oppilas käyttäytyi väkivaltaisesti toista oppilasta kohtaan ja johtokunta antoi oppilaalle ankaran varoituksen ja oppilaan äiti velvoitettiin kurittamaan häntä jonkun johtokunnan jäsenen läsnäollessa.

1920 - 1930

Lukuvuonna 1920-21 oppilasmäärä nousi jo 90:ään. Opettaja Sulo Rekolan siirryttyä 1921 Helsinkiin, hänen tilalleen valittiin opettaja Oiva Heikkilä, joka toimi koulun johtajana vuodet 1921-1953. Opettaja Suoma Kanervion erottua virasta 1922, hänen tilalleen valittiin Seestan koulusta opettaja Ida Johanna Rantakivi. Kunnanvaltuusto perusti 1925 Ahtialan ja Erstan kouluille yhteisen 18-viikkoisen alakoulun. Opettaja Signe Amalia Tuominen toimi vuorovuosin molemmilla kouluilla. Lukuvuonna 1924-25 rikkoutui 100 oppilaan raja. Osa oppilaista siirtyi 1925 perustettuun Villähteen kouluun. Koululle rakennettiin uusi, parempi kaivo 1926.

1930 - 1940

Vuosikymmenen alussa oppilasmäärä taantui. Lukuvuonna 1930-31 oppilaita oli 77. Opettaja Rantakiven muutettua Miehikkälään, hänen tilalleen valittiin opettaja Kerttu Inkeri Järvi Savitaipaleelta. Oppilasmäärän laskiessa hänen virkansa (naisopettajan virka yläkoulussa) lakkautettiin. Sen vuoksi opettaja Oiva Heikkilä joutui yksin toimimaan yläkoulun puolella 15 vuoden ajan. Vuonna 1938 Erstan kouluun perustettiin 36-viikkoinen alakoulu (1-2 luokat), jonka opettajaksi tuli Signe Tuominen.

1940 - 1950

Lukuvuonna 1940-41 oppilaita oli 81. Siirtoväen vuoksi oppilasmäärä kasvoi sotien jälkeen. Kolmas opettajanvirka perustettiin uudelleen vuonna 1946. Opettajaksi tuli Sylvi Hämäläinen. Hänen tehtäviään jatkoi opettaja Hilkka Koskinen vuonna 1949 (vuoteen 1978). Oppilasmäärä vaihteli vuosikymmenen aikana. Lukuvuonna 1943-44 oppilaita oli vain 61, mutta vuosikymmenen lopussa 1949-50 jo 104. Vuonna 1946 Erstan koulupiiristä erotettiin Tapiolan koulupiiri.

1950 - 1960

Neljäs opettajanvirka perustettiin vuonna 1954. Oppilaita oli tässä vaiheessa 111. Viides opettajanvirka perustettiin jo seuraavana vuonna. Oppilasmäärä nousi 132:een. Opettajina Oiva ja Milja Louhisola vuoteen 1957 saakka. Heidän jälkeensä opettajina toimivat Alpo Siltanen (1957-1982) ja Hilkka Siltanen (1957- 1989) Vanhan koulun korjaus toteutettiin vuonna 1956.Koulukeittola toimi ulkorakennuksessa vaatimattomissa tiloissa. Voimistelusalina toimi veistoluokka, mikä koettiin suureksi puutteeksi. Koulun ahtaudesta johtuen kunnanvaltuusto päätti lisärakennuksen ja opettajainasuntolan rakennuttamisesta arkkitehti Niemiojan piirustusten mukaisesti. Ne valmistuivat vuonna 1957. Uusi koulu kenttineen, aitoineen ym. maksoi yhteensä 43 235 085 markkaa. Kouluun tuli neljä luokkatilaa, koulukeittola, juhlasali ja lämpökeskus kellarikerrokseen. Vuonna 1955 perustettiin Erstan kansakoulun kannatusyhdistys, jonka tehtävänä oli kodin ja koulun yhteistyö ja koulun taloudellinen avustaminen. Myöhemmin se tunnettiin nimellä Erstan Koti- ja Kouluyhdistys ry. Opettaja Oiva Louhisola kehitteli jo Erstan koululla ollessaan erilaisia opetusmenetelmiä. Hän kertoi kirjoittamassaan historiikissa, kuinka hän käytti luokassaan leikkirahaa, jolla maksettiin oppilaille palkkaa tietyistä tehtävistä esimerkiksi luokan siivouksesta, kukkien toimittamisesta ikkunalle tms. Koulussa oli pankki, joka maksoi kuukausittain korkoa, palkasta maksettiin veroja ja laiminlyönneistä seurasi sakkoja. Asiaan liittyi myös demokraattisen päätöksenteon harjoittelu. Merkittävintä hänen toiminnassaan oli ns. INO-järjestelmän (itseneuvova opetus) kehittäminen, jonka hän aloitti Erstan koululla ja johon perustuen hän osallistui oppikirjojen kirjoittamiseen (noin 350).

1960 - 1970

Kuudes opettajanvirka perustettiin vuonna 1960 ja opettajaksi tuli Kalevi Nikki. Oppilaita oli tuolloin 168. Koulun 60-vuotisjuhlassa 5.11.1961 paljastettiin sodassa kaatuneiden muistotaulu, jossa on yhdeksän entisen Erstan koulun oppilaan nimi: V.A.Aaltonen, A.E.Hakala, A.J.Keskelä, E.O.Luoto, T.A.Nieminen, M.B.Toivonen, H.V.Tähtinen, K.O.Tähtinen ja A.E.Vappula.Juhlassa oli läsnä kaksi koulun oppilasta vuodelta 1901; Lydia Sallmen ja Väinö Laakso. Opettaja Tuulikki Hynninen (1964 - 1988) Luumäeltä vaihtoi virkaa opettaja Hanna Pirhosen kanssa. Opettaja Kalevi Nikin virkaa tuli jatkamaan Pauli Teperi (1967 - 1989).




1970 - 1980

Siirtyminen 5-päiväiseen työviikkoon merkitsi lukuvuoden työn alkamista jo elokuun puolivälissä. Ennen se oli alkanut syyskuun alussa. Kansakoulu (ja oppikoulu) muuttui peruskouluksi 1975. Erstan kouluun jäi ala-asteen luokat 1-6. Yläasteen luokat 7-9 käytiin Kirkonkylän yläasteella, jota myöhemmin kutsuttiin nimellä Kukkasen koulu. Koulun johtokunta oli saanut kansakoulussa valita mm. opettajat. Johtokunnan tilalle tuli kouluneuvosto, mutta merkittävät päätökset siirtyivät koulu-uudistuksen myötä kunnan koululautakunnalle. Opetustoimi oli muutenkin pieniä yksityiskohtia myöten Kouluhallituksen ja lääninhallituksen kouluosaston toimesta ylhäältä säädeltyä.

1980 - 1990

Erstan kartanon peltojen siirryttyä kunnan omistukseen omakotitalojen rakentaminen kasvatti koulun oppilasmäärää vuosikymmenessä 123:sta 190:een. Kunnan suunnitelmissa oli varaus koulun laajennukseen ja saneeraukseen "vuosikymmenen loppuun mennessä", mutta se ei toteutunut. Koulun tontista lohkaistiin päiväkodille 8300 neliömetriä (1996 lisää 2300 neliömetriä päiväkodin lisärakennukselle) Koko koulun henkilökunta vaihtui eläkkeelle siirtymisten vuoksi vuosikymmenen lopussa. Sen vuoksi koulussa toimi monia lyhytaikaisia sijaisopettajia. Koulu sai seitsemännen (1987)ja kahdeksannen (1990) opettajanviran. Lisäksi opettajakuntaan kuului kiertävä erityisopettaja. Hänen tehtävänään oli puheen, lukemisen ja kirjoituksen opettaminen. Tähän virkaan valittiin Tuulikki Jaakkola vuonna 1988. (Kolmas erityisopettaja Nastolassa pääkouluna Ersta). Sitä ennen erityisopettajat vaihtuivat vuosittain. Koulussa kävi myös muita tuntiopettajia. Luokan oppilasmäärän maksimiksi oli kouluhallitus vahvistanut 1-2 luokilla 25 oppilasta ja 3-6 luokilla 32 oppilasta. Tilojen puutteen lisäksi ongelmana oli määrärahojen puute ja niiden saatavuus. Koululautakunta (myöh. koulutuslautakunta) harkitsi johtokuntien (ent. kouluneuvosto) esityksestä, paljonko mihinkin tarkoitukseen varoja myönnettiin. Erilaisiin välinehankintoihin piti ryhtyä vuosi ennen sen hankintaa, mikä oli varsin byrokraattista. Sen vuoksi koululla järjestettiin erilaisia tilaisuuksia kirpputoreista kissanristiäisiin ja koottiin varoja moniin koulun tarvitsemiin välineisiin. Kolmen lukuvuoden ajan lukuvuosina 1988-91 peruskoulun ala-asteiden johtokunnat saivat Nastolassa käyttöönsä ylimääräistä rahaa haluamiinsa kohteisiin, ei vain koulun tarpeisiin. Erstan koulun osalta yli puolet rahasta jäi koululle. Sillä hankittiin mm. ensimmäiset tietokoneet, musiikkivälineitä ja välituntileikkeihin pihakalusteita, pulpetteja, kopiokone ja mm. murtohälytin kivikoululle ym. Vuosikymmenen lopussa alettiin järjestää oppilaille ns. leirikouluja. Varat koottiin erilaisilla tempauksilla. Suurimmillaan perusopetusryhmiä oli 10 ja oppilaita 212.

1990 - 2000

Yksi luokka Erstan oppilaita siirrettiin Villähteen kouluun kolmeksi vuodeksi tilanahtauden vuoksi lv.1990-93. Arkkitehti Reino Toivonen sai valmiiksi suunnitelmat Erstan koulun laajennuksesta ja saneerauksesta. Sen mukaan ns. Kivikoulu (valm. 1957) saneerattaisiin ja laajennettaisiin 6-opettajaisen koulun tarpeisiin kouluhallituksen antaman ohjeen ns. normaalihintapäätöksen mukaisesti ilman valtionapua kunnan omana hankkeena. 90-luvun alussa tullut pankkikriisi ja sitä seurannut lamakausi sekä lopulta kunnanvaltuuston päätös, jossa äänestyksen jälkeen puheenjohtajan Aimo Korkiakosken äänen ratkaistessa päätettiin lukio rakentaa ennen Erstan koulua, siirsi rakentamisen hamaan tulevaisuuteen. Kaiken lisäksi hanke päätettiin sitoa valtionapuun. Vuonna 1993 Kivikoulun päätyyn rakennetaan em. suunnitelman mukaisesti kaksi luokkatilaa kunnan omana työnä. Sähkö- ja lämpökeskuksen uusimisen, opettajainhuoneen ja pukuhuoneiden pesutilojen uusimisen kanssa luokkatilat maksoivat hiukan yli miljoona markkaa. Lamakauden seurauksena kaikkialta alettiin etsiä säästökohteita. Opettajia lomautettiin ja tuntikehystä leikattiin normaalista useita prosentteja. Se merkitsi mm. kerhotyön loppumista ja tukiopetuksen supistumista. Myös oppikirjoja jouduttiin hankkimaan siten, että niitä voisi käyttää mahdollisimman monta vuotta. Koulujen johtokunnat lakkautettiin ja koulupiireistä luovuttiin. Lukuvuonna 1994-95 koulujen johtajuudet Nastolassa olivat kriisissä säästösyistä. Erstan koulu kuului Kirkonkylän koulun aluerehtorin Jukka Oikarisen alaisuuteen yhdessä eräiden muisen koulujen kanssa. Erstan koululla oli tuolloin apulaisjohtaja, jonka toimenkuvaan kuului vain joitakin koulun kannalta melko merkityksettömiä tehtäviä. Järjestelmästä koulun onneksi luovuttiin syksyllä 1995. Johtajuudet tulivat tämän jälkeen määräaikaisiksi.

Puukoulussa todettiin 1995 homevaurioita eräille opettajille tehdyn verikokeen jälkeen ja se joutui käyttökieltoon. Osa oppilaista siirtyi evakkoon Villähteen ja Kirkonkylän koululle keväällä 1995. Puukoulun kaikki lattiat uusittiin ja muutamia sisäseiniä peitettiin levyillä. Ikkunat uusittiin ja ilmastointia parannettiin. Kun koulu jatkui puukoulussa korjauksen jälkeen, opettajat totesivat, että se ei ollut riittävä. Niinpä vuonna 1997 aloitettiin uusi korjaus, missä suoraan hirsiseinän päälle rakennettu laudoitus purettiin, lahonneet hirret, laudoitus ja ilmastointi sekä yläpohja uusittiin. Lisäksi piha-alueelle rakennettiin sadevesiviemärit sen jälkeen kun pihaa oli alennettu noin puoli metriä, jotta sadevedet eivät juoksisi suoraan rakennuksen alle. Oppilaat olivat nyt evakossa Villähteen ja Rakokiven kouluissa. Nimienkeräys Erstan koulun ja monitoimikeskuksen rakentamisen puolesta Nastolan kunnalle 1995. Listassa oli 745 nimeä, mutta sillä ei ollut haluttua vaikutusta. Koulun tiloissa toiminut Villähteen kirjasto muutti Villähteentien varteen pois homekorjauksen tieltä 1995. Korjauksen jälkeen molemmat puukoulun päädyt otettiin koulun käyttöön. Kun Villähteen kirjasto päätettiin 100 vuoden toiminnan jälkeen kokonaan lakkauttaa, kirjat siirtyivät vuoden 1999 keväällä kunnalta Villähteen Kyläyhdistyksen haltuun ja samalla puukoulun pohjoispäätyyn. Osa lastenkirjoista saatiin Erstan koululle. Kivikoulun entinen halkovarasto saneerattiin opetustilaksi vuonna 1995. Tilaa oli kaavailtu suunnitelmissa kerhotilaksi. Uusien lakien myötä opettajat laativat vuonna 1995 koululle uuden opetussuunnitelman, jonka painopistealueena oli ilmaisu- ja viestintä. Se oli hajanainen kokoelma uutta ja vanhaa suunnitelmaa. Se uusittiin kokonaan 1997 ja vuoden 1999 perusopetuslain ja -asetuksen vuoksi myös 1999 lopussa. Ilmaisua ja viestintää toteutettiin siten, että kukin opettaja painotti niitä ilmaisun ja viestinnän muotoja, jotka hänelle olivat tutuimmat. Lisäksi Erstan koulussa valmistui useana keväänä opettajien yhteistyönä suuri näytelmä, jossa saattoi olla toista sataa esiintyjää. Saksaa vapaaehtoisena toisena vieraana kielenä luettiin Erstan koulussa 1995-99. Se jouduttiin lopettamaan, koska oppilaat kokivat kielen opiskelun liian raskaaksi. Uuden oppimiskäsityksen mukaisesti opetus muuttui opettajakeskeisestä enemmän oppilaskeskeisyyden suuntaan ja nippelitiedon jakamisesta kokonaisopetuksen suuntaan.



2000 - 2010

Nastolalainen arkkitehtitoimisto Ark Renew Oy suunnittelee koulun peruskorjauksen ja laajennuksen 2000. Rakentaminen tapahtuu 2001-2002. Pääurakoitsijana uudisrakennuksessa on Lujatalo Oy. Vanhan osan saneeraus tehdään kunnan omana työnä.Remontin yhteydessä koulun tilat enemmän kuin tuplaantuvat. Myös Erstan koulu pihapiirissä sijaitseva asuinrakennus peruskorjataan. Erstan koululla toimitaan rakennustöiden varjossa. Erstan koulu vietti satavuotisjuhlaa syksyllä 2001. Koulun opettaja Riitta Siltanen aloittaa työnsä koulun rehtorina 2002. Maaherra Tuula Linnainmaa vihkii uuden viihtyisän ja toimivan koulun käyttöönsä keväällä 2003. Opetussuunnitelma uudistetaan jälleen ja otetaan käyttöön syksyllä 2006. Erstan koulu ei enää määrittele erityiseksi painopistealueekseen ilmaisu-ja viestintäkasvatusta. Vanhempaintoimikunta perustetaan 2003. Kouluun perustetaan esiopetusryhmä 2004. Vuonna 2008 ryhmiä on jo kaksi ja nuoristoimen käyttämä iso luokkatila on muodostunut harrastetilaksi. Vanha puukoulu toimii monitoimitilana; siellä toimii esikoulu, iltapäiväkerho, nuorisotoimi, kyläkirjasto, kyläyhdistys sekä terveydenhoitajan vastaanotto. Koulun henkilöstömäärä lisääntyy, koulunkäyntiavustajat kuuluvat yhä tiiviimmin koulun arkeen. Opettajan virkoja ei kuitenkaan lisätä, opetus järjestetään kymmenen luokanopettajan voimin. Laaja-alaisen erityisopettajan tunteja kohdennetaan Erstan koululle entistä enemmän. Villähde rakentuu ja alueelle muutetaan. Kolmen Villähteen alueen koulun oppilaaksiottoalueet yhdistetään 2007 ajatuksella tiivistää koulujen välistä yhteistyötä sekä muodostaa mahdollisimman toimivat luokkaryhmät. Koulun oppilasmäärä ei kuitenkaan vielä merkittävästi lisäänny, oppilasmäärä on n. 200, tämän lisäksi esioppilaat, joita on 31 vuonna 2009. Koulu osallistuu useampana vuonna menestyksekkäästi ”Tämä toimii” – teknologiakilpailuun. 2008 koulumme joukkue voittaa valtakunnallisen kisan hauskalla ja opettavaisella ”Spider teacher” – opetuspelillä. Koulun tilat ovat ahkerassa käytössä. Kansalaisopisto järjestää kursseja lapsille ja myös aikuisille. Liikuntasalia hyödynnetään ahkerasti. Erstan Turinat – koululehti ilmestyy keväällä 2008 ensimmäisen kerran. Lehti kuvaa lukuvuoden tapahtumia ja liittyy yrittäjyyskasvatukseen.

2010 - 2020