Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Muuramen kunnan kouluverkko > Yrittäjyyskasvatus > Alakoulu >

Alakoulu

YLLÄPITOON >>    

YRITTÄJYYSKASVATUS ALAKOULUSSA

Muutaman vuoden ajan Mäkelänmäen alakoulussa on toiminut 1.-2., 3.-4. ja 5.-6. luokkien opettajien tiimit. Kullakin tiimillä on kokouksia joissa yleensä käsitellään luokkakohtaisia juoksevia asioita ja toisinaan opetuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Isojen joulu- ja kevätjuhlien koostamiseen muodostetaan yleensä tiimi, jonka tarkoituksena on ideoida juhlaa. Mäkelänmäen alakoulu on iso yksikkö, joten em. juhlia järjestetään useammassa erässä. Kunkin juhlan esiintyjäluokkien opettajat luovat näin ollen myös oman tiiminsä. Mikäli koululla on menossa jokin kehittämishanke (esim. KeKe), siihen muodostetaan tiimi mukaan haluavista opettajista. Erityisopettajilla ja kieltenopettajilla on omat tiiminsä.

Alkuopetuksessa lukemaan ja laskemaan opettamisen ohessa aiheista rakennetaan usein suuria toiminnallisia kokonaisuuksia. Eri oppiaineiden kautta asiat opitaan erilaisella tekemisellä ja eri aisteja käyttämällä. Monesti aihe löytyy ympäristötiedon aihepiireistä. Käytetään esimerkkinä vaikkapa sieniä; ympäristö- ja luonnontiedon tunneilla opiskellaan sienistä kirjasta sekä tehdään luontoretki metsään ja tutkitaan siellä sieniä, kuvataiteen tunnilla voidaan sitten piirtää/maalata sieniä ja käsityössä työstää muoto kolmiulotteisena tavalla tai toisella(askartelun, tekstiilityön tai teknisen työn materiaaleilla). Musiikissa lauletaan ja leikitään sieniaiheisia lauluja, liikunnassakin sieniaihetta saatettaisiin käyttää vaikkapa suunnistuksessa tehtävärastien muodossa tai liikuntaleikissä keksittäisiin oma "tattihippa". Tietenkin lapset saaavat kertoa omia kokemuksiaan sienistä ja äidinkielen tunnilla voidaan esimerkiksi keksiä näytelmiä ”sienimetsässä” tai kirjoittaa tarinoita/runoja. Matematiikassa voidaan laskea sienilaskuja jne. Luokkaan voidaan myös pyytää joku ”asiantuntija” kertomaan sienestyksestä tai sieniruoista.

Ylemmillä luokilla oppiaineet ovat eriytyneemmät eikä esimerkin kaltaisia suuria kokonaisuuksia saa välttämättä rakennetuksi, mutta aiheita voi käyttää hyväksi suppeammassa kokonaisuudessa. Käsitöissä on paljon käytännön matematiikkaa, esim. silmukoiden laskeminen tai kankaan/puutavaran mittaaminen. Kuvataidetta on helppo yhdistää äidinkielen tarinoihin, historiaan, biologia/maantietoon ja joskus uskontoonkin. Samoin äidinkielen erilaisia draamoja voi tehdä em. oppiaineiden aiheista. Ylemmillä luokilla ryhmätyötaitojen kehittyessä ryhmätöiden tekeminen lisääntyy. Oppilaat ottavat itse vastuuta oppimisesta ja opettamisesta; he etsivät itse tietoa aiheesta ja esitelevät sen luokalle seinälehtenä, esitelmän muodossa tai selostuksena luokan nettisivuilla. Oppilaat toimivat ikään kuin opettajina toisilleen. Oppitunneilla käy myös vierailijoita, esim. uskonnon tunneilla seurakunnan työntekijät käyvät kertomassa omasta työstään.

Alakoulussa hyödynnetään myös muualla kuin luokassa tapahtuvaa opiskelua. Jokaiselle vuosiluokalle on määritetty erilaisia vierailu/vierailijakohteita. Niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan ja usein taloudellisista syistä pitäydytään lähikohteissa kuten esimerkiksi kirjasto, seurakunta, lähimetsät. Kevätretkiäkin tehdään mahdollisuuksien mukaan. Toisinaan oppilaat rahoittavat retkiään itse esimerkiksi myymällä jotakin tuotetta. Kevätretkikohteissa suositaan yleensä lähiseudun kohteita esim. Kallioplanetaario, Luontomuseo ja muut Jyväskylän museot, Ähtäri, Saarijärven kivikauden kylä, Vesipuisto Veijari, Peukkula, teatterit. Toisinaan vanhimmat oppilaat pääsevät vähän kauemmaksikin kuten Helsinkiin. Osa luokista pitää myös toisinaan leirikoulua, joissa oppiminen on toiminnallista ja aktiivista.

Vuosittain järjestetään myös erilaisia projekteja ja kilpailuja, jotka perustuvat toiminnalliseen tekemiseen. Viime vuonna muutama luokka osallistui Tämä toimii –teknologiakilpailuun, jossa annetusta materiaalista tuli suunnitella ryhmässä liikkuva lelu. Työn etenemisestä oppilaat pitivät päiväkirjaa ja leluun tuli laatia mainos. Aluekilpailun kautta oli mahdollisuus edetä valtakunnalliseen kilpailuun. Muutaman kerran koululla on toteutettu Unicef-kävely, jossa lapset omalla toiminnallaan voivat hankkia apua Afrikan koululaisille. Tulevana vuonna yksi luokka osallistuu Yrityskylä-projektiin, joka tarjoaa 5–6-luokkalaisille leikinomaisen oppimisympäristön tutustua yhteiskunnan toimintaan. Kylä on ns. yhteiskunta pienoiskoossa, jossa on ravintola, ruokamarket, mediatalo, posti, pankki ja kaupungintalo. Päivän kuluessa lapset toimittavat niitä askareita, joita noissa oikeastikin tehdään. Eri luokka-asteiden vastuulla ovat myös esim. joululaulajaisten, adventti-, itsenäisyyspäivä- ja pääsiäistapahtumien suunnittelu ja toteutus. Oppilaskunta järjestää vuosittain Ystävänpäiväntapahtuman oppilaille ja yksi opettajista vetää Fillarikisa-opetusta ja kilpailua joka vuosi 4 – 5. luokille.

Yrittäjyyskasvatukselle tyypillisten toiminnallisten menetelmiä käyttö alakoulussa riippuu pitkälti opettajasta. Ylemmillä luokilla toiminnalliset menetelmät ovat usein mausteita ns. ”tavallisen” opetuksen seassa – jotkut käyttävät paljon, toiset vähän tai ei lainkaan.

Omatoimisuutta ja vastuunottamista harjoitellaan ensimmäiseltä luokalta lähtien. Läksyjen ja omista tarvikkeista huolehtimisen vastuu siirtyy vähitellen vanhemmilta ja opettajalta oppilaalle itselleen. Ensimmäisellä luokalla kotiin kulkee viikkotiedote, johon on merkattu läksyt ja tapahtumat. Ylemmille luokille siirryttäessä viikkotiedotteen korvaa esim. luokan nettisivut tai luokan läksytaulu. Vähitellen läksyjen merkitsemisestä yhteiselle taululle tai sivustolle luovutaan kokonaan ja vastuu siirtyy enemmän oppilaalle itselleen.

Oppilaita ohjataan ja kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn ja tätä kautta luottamaan ja uskomaan omiin kykyihinsä. Myös oman mielipiteen jakamista muille tuetaan. Vastuun ottamista yhteisistä asioista opetellaan esimerkiksi istumalla oppitunneilla ryhmissä. Joku ryhmästä voi olla esim. ”viikon tarkastaja”, jonka tehtävänä on katsoa muiden ryhmäläisten läksyt ja ilmoittaa tekemättömistä töistä opettajalle. Ryhmä kerrallaan toimii myös koko luokan järjestäjinä eli hoitaa ne perinteiset ”järkän” hommat ja sen lisäksi kalenterin katsomisen eli merkitään päivämäärä ja ilmoitetaan se luokalle päivän aluksi. Alkuopetuksessa opettaja usein kyseli nämä ja oppilaat vastasivat, mutta siirryttäessä isommille luokille oppilaat hoitavat homman alusta loppuun.