|
|
|
 |
Mitä ihmettä?
Mäkelänmäen koulun välitunneilla voit nähdä tukuittain poikia heiluttamassa vinhasti käsiään. Käsissään heillä on puiset tai metalliset kepit, joiden välissä kulkee lanka. Langassa pyörii muovinen, tiimalasin muotoinen kapistus.
Pojat tuijottavat keskittyneesti alaspäin. Välillä kädet kohoavat ilmaan ja muovinen hyrrä lentää metrien korkeuteen.
Taiturit saavat siitä kopin ja mystinen esine jatkaa pyörintäänsä entistä hurjemmin, käsien vispatessa yhä kiivaammin. Mistä on kysymys?
- Tämä on diabolo! kuuluu vastaus.
Diabolo on jonglöörilajeista tuttu temppuväline, joka on rantautunut Muurameen.
Temppuilua ja uusia tuttavuuksia
Diabolosta nähtiin merkkejä jo keväällä 2005, mutta varsinaisen räjähdysmäisen suosion väline saavutti tänä syksynä. ” Boloja” löytyy repusta jos toisestakin.
Osa lapsista kertoo hankkineensa kapistuksen Internetkaupasta, osa jyväskyläläisestä puodista. Siellä Muuramen villitys on jo tuttu juttu. Eräs äiti kertoo myyjän tokaiseen:
- Olettte varmaan Muuramesta ja ostamassa diaboloa, kun huoltaja poikineen astui liikkeeseen.
Diabolo onkin etupäässä poikien juttu, mutta mukaan mahtuu muutamia asiasta innostuneita tyttöjä.
Mikä Diabolossa sitten kiehtoo?
- Tämä on hauskaa. Tällä tehdään erilaisia temppuja, selvittävät kolmasluokkalaiset Joona Leppiniemi sekä Santeri Mikkola ja vuotta vanhempi Carl-Edvin Paalanen.
Aikuisen näkökulmasta katsottuna ilonaihe on myös se, että temppuilu yhdistää lapsia yli luokkarajojen. Diaboloja pyörittelevät sulassa sovussa keskenään isot ja pienet oppilaat.
Turvallisuuden takaamiseksi diabolon pyöritys on koulun sisätiloissa kielletty. Sääntöä on syytä noudattaa, ellei halua diabolonsa joutuvat opettajan pöydälle takavarikkoon loppupäiväksi.
Teksti ja kuvat: Sanna Höglund
|
|
|
Viimeisin muutos: 26.09.
|
|
Viimeisin muutos: 26.09.
|
|
Viimeisin muutos: 23.08.
|
|
Viimeisin muutos: 23.08.
|
|
Viimeisin muutos: 09.05.
|
|
Viimeisin muutos: 24.11.
|
|
Viimeisin muutos: 13.08.
|
|
Viimeisin muutos: 13.08.
|
|
Viimeisin muutos: 13.08.
|
|
Viimeisin muutos: 13.08.
|
|
Viimeisin muutos: 13.08.
|
|
Viimeisin muutos: 13.08.
|
|
Viimeisin muutos: 13.08.
|
|
Viimeisin muutos: 23.08.
|
|
Viimeisin muutos: 23.08.
|
|
Viimeisin muutos: 23.08.
|
|
Viimeisin muutos: 23.08.
|
|
Viimeisin muutos: 20.02.
|
|
Viimeisin muutos: 20.02.
|
|
Viimeisin muutos: 20.02.
|
|
 |
- Hyvää on, kuuluu kuin yhdestä suusta neljäsluokkalaisten syödessä riisiä ja broilerikastiketta Mäkelänmäen koulun ruokalassa.
Kouluruokailun merkitys on lapsille selvä.
- Jos ei syö, ei jaksa tunneilla, tietää Julia Kronqvist.
-Nälkäisenä on vaikea keskittyä, nyökyttää muu pöytäseurue päätään.
Opettaja Reija Vuotila kertoo, että luokassa on keskusteltu ruokailuista ja siihen liittyvistä hyvistä tavoista. Yhdessä istuminen ja jutustelu kuuluvat asiaan, jotta ruokahetki hoitaisi niin sielua kuin ruumista. Kaiken on kuitenkin tapahduttava hillitysti, jotta meluhaitat monen ruokailijan salissa saataisiin minimiin.
- Ruokajonossa ei saa rynnätä eikä hyviin ruokatapoihin kuulu ahmiminen, Juhana Koskelo lisää käytöstapojen listaan.
Lounaasta nauttivat lapset kertovat katsovansa päivittäin ruokalinjastolle sommiteltua malliannosta, joka opastaa, missä suhteessa mitäkin ruokalajia tulisi ottaa.
- Yleensä otan kyllä enemmän ruokaa kuin malliannoksessa on, paljastaa Mikael Mäkelä hymyssä suin.
Erityistä kiitosta tämä seurue antaa makaronisalaatille, jota tarjoillaan pinaattilettujen kanssa.
- Mutta kaikkea ruokaa pitää maistaa, lapset lisäävät.
Asenne ratkaisee paljon
Kouluterveydenhoitaja Päivi Ikkala toteaa, että pääsääntöisesti koululaiset syövät hyvin. Poikkeuksia toki löytyy molempiin suuntiin; joku syö liikaa, toinen liian vähän.
Kouluruoan hän muistuttaa kattavan vain kolmasosan lapsen päivittäisestä ravinnontarpeesta.
- Koululaisen päivään kuuluu kaksi lämmintä ateriaa, aamupala, välipala ja iltapala.
- Jos aamupala jää väliin eikä illallakaan ole syönyt kunnon iltapalaa, voi ruokailujen väliin jäädä jopa neljätoista tuntia. Silloin on selvää, että verensokeritaso on liian alhainen. Energia ei aamun tunteina riitä uuden oppimiseen.
- Nälkäisenä lapsille tulee helpommin riitaa keskenään ja levottomuutta. On tärkeää, että kotona on aina sellaista syötävää, jonka lapsi itsekin osaa ottaa kaapista aamupalakseen.
Ikkala kehottaa vanhempia myös ajoittain kyselemään lasten syömisestä koulussa.
- Kodilla on suuri merkitys asenteisiin. Se miten kotona puhutaan kouluruoasta vaikuttaa paljon. Jos lapset valittavat ruoan olevan pahaa, eivätkä siksi syö, ei vanhempien yhtyminen puheeseen ainakaan paranna tilannetta.
Annoksen elintarvikkeet pikkurahalla
Ravitsemuspäällikkö Eija Jylhä on samoilla linjoilla Ikkalan kanssa.
- Jos lapset moittivat kouluruokaa, on hyvä kysyä, mitä se paha on? Lisäksi tänne pääkeittiölle voi aina ottaa yhteyttä ja kysellä, jos on mieltä askarruttavia, ruokailuun liittyviä, kysymyksiä, Jylhä vinkkaa.
Kouluruokailun ruokalistaa Jylhä suunnittelee vuosittain oppilaiden kirmatessa kesälaitumilla. Viiden viikon jaksoissa etenevä lista kootaan Opetushallituksen suositusten mukaisesti ja ravintoympyrän oppeja noudattaen.
- On tarkasti laskettu, että ruokalistaan sisältyy oikea määrä eri ruoka-aineita ja se on ravinto-opillisesti oikein. Ruokalistalla tulee olla tietty määrä esimerkiksi kokolihaa, laatikkoruokia, keittoruokia ja kalaa, Jylhä kertoo.
Päivittäisen aterian elintarvikkeiden hinta on 55 senttiä oppilasta kohden.
- Meillä on halpoja päiviä ja kalliita päiviä. Seuraamme tarkasti, mitä ruokia menee paljon ja mikä ei maistu. Sellaisia, ei –suosittuja, ruokia tiputamme listalta pois. Esimerkiksi silakkalaatikkoa ei koulussa enää tarjota.
- Viime vuosina olemme panostaneet erilaisiin salaatteihin ja esillepanoon. Se lisää viihtyisyyttä, Jylhä kertoo.
Erityisruokavalioiden huomioiminen tuo keittiöväen työhön monenlaisia haasteita.
- Suurin muutos työssäni on allergisten määrän valtava lisääntyminen. Tällä hetkellä allergisia on 12 % ruokailijoista. Vaikka aterioita valmistuu Nisulanmäen keskuskeittiössä päivittäin 2000:lle hengelle, huomioimme jokaisen allergikon yksilöllisesti.
- Mikäli vanhemmat tietävät, että moniallerginen lapsi on pidempään poissa koulusta, olisimme kiitollisia, että siitä aina ilmoitettaisiin keskuskeittiölle. Menee paljon aikaa ja rahaa hukkaan, kun erityisruokavalion ateriat valmistetaan turhaan, Jylhä muistuttaa.
Teksti: Sanna Höglund
TOP 7
Suosituimmat kouluruoat Muuramessa:
1. Pinaattikeitto
2. Broileriruoat
3. Makaronilaatikko
4. Kalapihvit
5. Mantelikala
6. Kalakeitto
7. Uunimakkara
|
|
 |
Apukädet ovat tarpeen
Asenteisiin kouluruokailua kohtaan vaikutetaan Mäkelänmäen koulussa myös työkasvatuksen kautta. Isommat oppilaat pääsevät kukin vuorollaan keittiöhenkilökunnan apulaisiksi ruokalaan. Haastattelupäivänä vuorossa huhkivat 5 D -luokan oppilaat Iina Tiihonen ja Eerika Korpela.
- Kuivataan tarjottimia, viedään kärryjä ja astioita ruokalinjastolle, järjestetään astioita, tytöt kuvailevat parituntisen keittiövuoronsa sisältöä.
- Täällä on kyllä aika kuumat oltavat, mutta tehtävät eivät ole yhtään vaikeita, he selvittävät.
Tyttöjen mukaan toiset tykkäävät apulaisena olosta, toiset eivät. Innokkaita tuuraajia keittiölle löytyy aina, jos vuorossa olija on sairastunut.
- Joistakin on mukavaa, ettei tarvi olla tunneilla. Läksyjä voi kyllä sitten tulla enemmän. Meistä täällä on ihan kivaa, tytöt hymyilevät.
Oppilaiden työpanosta arvostetaan keittiöllä. Noin viisisataa lasta ruokailee Mäkelänmäellä reilun kahden tunnin aikana. Apukädet ovat siis tarpeet, jotta jokaiselle luokalle riittäisi puhtaita astioita.
- Kun kaikki pysyvät aikataulussa, ei jonotusta tai ruuhkaa synny. Viiden minuutin välein tulee aina uusi luokka ruokailemaan, kertoo Iinan ja Eerikan opettaja, apulaisrehtori Riikka Lämsä.
Teksti: Sanna Höglund
|
|
 |
Essi Härkonen (edessä) kävi ilmoittautumassa kouluun isänsä kanssa.
- Koulussa on kivaa, arveli Essi. Isosiskon opintien seuraaminen on opettanut Essille jo monta asiaa koulunkäynnistä.
Mäkelänmäen koulun aulassa kävi vilske, kun toista sataa esikoululaista ilmoittautui peruskoulun oppilaaksi helmikuun pakkasten paukkuessa.
- Kaiken kaikkiaan odotamme elokuussa kouluun noin 120:tä ekaluokkalaista. Oikein reippaan, iloisen ja innokkaan oloisia olivat nuo koulutulokkaat. Saamme taas tänne mukavan porukan, luonnehtii Mäkelänmäen koulun rehtori Kari Heikkilä tapaamiaan kuusivuotiaita.
PUOLITUSINAA EKALUOKKIA
Syksyllä Leikarin korttelikoulussa Hautalanmäellä aloittaa kaksi uutta ekaluokkaa. Mäkelänmäen koululla, vanhan koulun virkaa toimittavassa Pihakoulussa puolestaan kolme ekaluokkaa.
Lisäksi Pihakoulussa jatkaa toimintaansa tarpeellinen ekaluokkalaisten pienryhmä, starttiluokka.
- Yleisopetuksessa pidämme kiinni siitä, että luokkakoko ei alkuopetuksessa eli 1. ja 2.- luokalla kasva yli 25 oppilaan, lupaa rehtori Heikkilä.
Hyvää rytmitystä koulun kuopusten päiviin tuovat myös jakotunnit, jolloin luokassa on vain puolet ryhmän oppilaista. Näin opettajalle jää enemmän aikaa tukea kunkin kasvua ja oppimista.
- Ekaluokkalainen on koulussa 19 tuntia viikossa. Näistä tunneista neljä on jakotunteja. Koulupäivä ajoittuu klo 8.30 -13.30 välille. Koulun tiloissa toimii iltapäiväkerho, joka tekee koulun kanssa yhteistyötä. On hyvä, että pienillä koululaisilla on turvallinen iltapäivähoito, mikäli vanhemmat eivät ehdi töistä kotiin samoihin aikoihin, kun lapsi pääsee koulusta, pohtii rehtori.
Tulevat koulukaverit tapaavat toukokuussa
Heikkilän mukaan oppilaat jaetaan luokille pääsääntöisesti asuinalueiden mukaan.
- Pyrimme myös huomioimaan vanhempien ja oppilaiden toiveet, kenen kanssa halutaan samalle luokalle. Aina emme kuitenkaan kykene vastaamaan kaikkiin toiveisiin.
Tulevan opettajansa sekä luokkansa koulutulokkaat saavat tietää ekaluokkalaisten tutustumispäivässä toukokuussa. Samoihin aikoihin koulujen oveen ilmestyvät myös listat, joista asian voi käydä tarkistamassa.
Lukujärjestykset pyörähtävät kesän jälkeen heti täydellä vauhdilla käyntiin, sillä Muuramen kunnassa ei ole ns. pehmeää laskua koulutyöhön.
- Kesän aikana on viimeistään harjoiteltava pukemiset ja kenkien solmimiset kuntoon. Lisäksi tulevaa koulumatkaa on syytä harjoitella kulkemaan turvallisesti. Koulun alkaessa kouluavustajamme ohjaavat liikennettä niin Leikarin kuin Mäkelänmäen koulujen lähistöllä ensimmäisten viikkojen ajan. Tämä on ollut hyväksi havaittu käytäntö parina edellisenä vuotena, kertoo rehtori.
KOULUTULOKKAAN KALENTERI
- Ekaluokkalaisten kouluun tutustumispäivä torstaina 11.5. 2006 klo 12- 13.30
- Info -tilaisuus ekaluokkalaisten vanhemmille Muurame salissa torstaina 11.5. klo 12.15- 13.15.
- Koulu alkaa maanantaina 14.8. klo 8.30
|
|
|
|
Koulunkäyntiavustajien työssä ei ole kahta samanlaista päivää. Oppilaat tarvitsevat tukea ja kasvatushaasteita riittää. Työn suolana on lasten antama aito palaute ja oppimisen ilo.
Koulunkäyntiavustajien ammattiryhmä- ja työsarka voi olla monelle koulumaailmaa tuntemattomalle outo käsite. Mitä avustajat tekevät ja mihin heitä tarvitaan, kysellään.
Totta onkin, että ammattiryhmä on suhteellisen uusi. Ensimmäiset koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon suorittaneet valmistuivat maassamme reilut kymmenkunta vuotta sitten.
Vuosien mittaan koulunkäyntiavustajien tarve on lisääntynyt oppilaitoksissa kautta maan.
2000 –luvulle tultaessa heidän työpanoksestaan perusopetuksessa on muodostunut kullanarvoinen apu niin lasten oppimisen tukemisessa kuin opettajien työtaakan jakamisessa.
Koulun arjen jouhevassa pyörimisessä avustajajoukolla on tärkeä rooli. Monipuoliseen työnkuvaan mahtuu esimerkiksi odotustuntien valvomista, taksiin saattelemista, opetusmateriaalin tekemistä, oppilaiden henkilökohtaista avustamista sekä kasvattamista isommissa ja pienemmissä pulmatilanteissa.
Tee itsesi tarpeettomaksi
Mäkelänmäen koulussa tilanne avustajien osalta on ihanteellinen, sillä jokaisella talossa työskentelevällä avustajalla on alan tutkinto takanaan.
Lisäksi lähes jokaisella tästä joukossa on takataskussa myös toisen alan tutkinto sekä runsaasti työkokemusta koulumaailman ulkopuolelta. Työskentely lasten parissa ja kasvatuksen saralla nappaa silti heidän osaltaan pidemmän korren.
- Yksikään päivä ei ole samanlainen. Työ on monipuolista. Päivittäin saa ulkoilla ja vastata siihen aikuisen kaipuuseen, joka lapsilla on, kiteyttää työn suolaa aiemmin rakennuspiirtäjänä työskennellyt pienluokan avustaja Raija Viertola.
Motivoivana asiana työssä Leena Hyytinen, Kirsi Kiilamaa, Elisa Mustaniemi sekä Ulla Tarvainen mainitsevat sen välittömän palautteen, joka tulee lapsilta itseltään.
- Tunnen olevani työssäni tosi tärkeä ja tarpeellinen. Juhlahetkiä ovat tilanteet, joissa lapsi oppii jonkin taidon, jota on pitkään harjoiteltu, esimerkiksi lukemisen, starttiluokassa työskentelevä Kirsi Kiilamaa kertoo.
- Usein saan olla kuuntelevana korvana, kun lapset kertovat omia juttujaan ja huoliaan. Sitten jatketaan taas koulutehtävien tekemistä, 5-6-. luokkalaisten parissa työskentelevä Elisa Mustaniemi kertoo.
Miten avustajan työ sitten eroaa opettajan pestistä?
- Opettajan vastuulla on työpäivän sisältö, suunnittelu sekä opetuksesta vastaaminen. Hän asettaa tavoitteet ja avustaja auttaa oppilaita yhdessä opettajan kanssa niiden saavuttamisessa, joukko kiteyttää.
Erityistä koulunkäyntiavustajan työnkuvassa on se, että avustaja pyrkii tekemään itsestään tarpeettoman.
- Silloinhan työ on tuottanut tulosta, kun lapsi on oppinut toimimaan itse eikä tarvitse enää aikuiselta erityistä tukea, naiset hymyilevät.
|
|
 |
Mäkelänmäellä työskentelee motivoitunut ja ammattitaitoinen avustajien joukko.
Kirsi Kiilamaa(vas.), Leena Hyytinen, Raija Viertola, Ulla Tarvainen ja Elisa Mustaniemi.
|
|
 |
Harjaantumisopetuksessa on omat haasteensa, tietävät koulunkäyntiavustajat Senja Vähäsalo
(vas.), Hanna Laitinen, Sisko Hiironen sekä Teppo Näivö.
Silmät selässäkin
Oma ja yleisopetuksesta poikkeava maailmansa on harjaantumisopetus, jonka puitteissa työskentelevät koulunkäyntiavustajat Marjo Merivirta, Senja Vähäsalo, Raija Bechinsky, Hanna Laitinen, Sisko Hiironen, Teppo Näivö sekä Harri Latvala.
Erilaisia kehitysvammoja omaavat oppilaat tarvitsevat akateemisten taitojen harjoittelun ohella apua päivittäisissä rutiineissa; pukemisessa, syömisessä ja vessatouhuissa.
- Siinä, missä lapsen taidot loppuvat, me autamme. Kaikessa pyrimme tukemaan omatoimisuuteen ja siihen, että lapsi tekee itse, avustajat linjaavat.
Monella harjaantumisopetuksen oppilaalla on oma henkilökohtainen avustajansa, jonka kanssa päivä vietetään tiiviisti yhdessä. Koulun arkea rikastuttaa tiivis yhteistyö lasten vanhempien sekä terapeuttien kanssa.
Oman haasteensa työhön tuo valtava vastuu lapsista, jotka saattavat karkailla tai joilta puuttuu luontainen vaarantaju.
- Silmät pitää olla selässäkin, Hanna Laitinen hymyilee.
Vastuusta ja kiireestä huolimatta avustajat pitävät työtään antoisana.
- Lapsilta saa varmasti aitoa palautetta! he perustelevat.
Teksti ja kuvat: Sanna Höglund
|
|
|
|
