1. YLIOPPILASTUTKINTO
Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto. Yo-kokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa kaikissa lukiokoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa ylioppilastutkintolautakunnan lähemmin määrääminä päivinä. Tutkinnon hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista koko tutkintoon eikä vain yksittäisiin kokeisiin.
Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta kokelas valitsee seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa on suoritettava vaativampi koe. Ylemmän tason kokeiden maksimimäärää ei ole rajattu. Tutkintokokonaisuuteen ei voi kuulua eritasoisia kokeita samassa tutkintoaineessa. Kokelas voi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.
Kokelas voi pakollisten lisäksi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Yksittäisen kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi muuttaa tutkinnon kuluessa. Kokelas voi yhdellä tutkintokerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen. Kokelaan, joka haluaa kirjoittaa esim. kaksi pitkään oppimäärään perustuvaa vieraan kielen koetta, on hajautettava kirjoitukset kahteen eri kertaan.
1.1. Ylioppilastutkinnon rakenne
Ylioppilastutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe. Äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella. Jos kokelas jättää saapumatta jompaankumpaan äidinkielen koetilaisuuteen, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Kokelaan on koetta uusiessaan suoritettava kokeen molemmat osat uudelleen.
Äidinkielen koe järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Kokelas, jonka äidinkieli on jokin muu kuin jokin näistä, voi äidinkielen kokeen sijasta suorittaa suomi / ruotsi toisena kielenä -kokeen. Koe suoritetaan äidinkielen esseekokeen koepäivänä.
Ruotsin ja vieraiden kielten kokeisiin kuuluu kuullun ymmärtämisen osa ja kirjallinen osa. Kirjallisissa tehtävissä käytetään erilaisia tehtävätyyppejä. YTL ei ilmoita etukäteen, millaisia tehtäviä kullakin kerralla käytetään. Ohjeet annetaan tehtävävihkoissa.
Matematiikan kokeessa tehdään 15 tehtävästä enintään 10 tehtävää. YTL pyrkii sijoittamaan koetehtävät likimääräiseen vaikeusjärjestykseen helpoimmasta vaikeimpaan.
Pitkän matematiikan kokeen tehtävistä kaksi on muita vaativampia, ja niiden suorittaminen edellyttää tavallisia tehtäviä laajempaa tai syvällisempää käsittelyä. Nämä tehtävät merkitään erikseen tehtäväpaperiin, ja ne arvostellaan asteikolla 0 - 9.
Matematiikan kokeessa on sallittu laskimen ja taulukkokirjan käyttö. Ne pitää tuoda tarkastusta varten viimeistään kirjoituspäivää edeltävänä arkipäivänä klo 12.00 mennessä kanslian eteisessä olevaan laatikkoon.
Reaaliaine
Kussakin reaaliaineessa järjestetään oma kokeensa. Reaaliaineen kokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut tämän oppiaineen pakolliset kurssit. Tehtävät laaditaan valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Yhtenä koepäivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen. Reaaliaineen perässä on kokeessa olevien tehtävien enimmäismäärä ja vastausten enimmäismäärä.
Ensimmäinen koepäivä: Toinen koepäivä:
- psykologia 10/6 - uskonto (ev.lut) 10/6
- filosofia 10/6 - uskonto (ort.) 10/6
- historia 10/6 - elämänkatsomustieto 10/6
- fysiikka 13/8 - yhteiskuntaoppi 10/6
- biologia 12/8 - kemia 12/8
- maantiede 10/6
- terveystieto 10/6
Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1 - 4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää lukion aihekokonaisuuksien kannalta tai eri aineiden näkökulmasta.
Kussakin kokeessa voidaan antaa 1 - 2 vaativaa jokeritehtävää. Tavanomainen tehtävä pisteitetään välillä 0 - 6 ja jokeritehtävä välillä 0 - 9.
Reaaliaineiden kokeista ainoastaan fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa on lautakunnan hyväksymien apuvälineiden eli laskinten ja taulukkokirjojen käyttö sallittua. Ne on tuotava tarkistamista varten viimeistään kirjoituksia edeltävänä arkipäivänä klo 12.00 mennessä kanslian eteisessä olevaan laatikkoon.
1.2. Osallistumisoikeus ylioppilastutkintoon ja tutkinnon koealueet
Lukion opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan vähintään ao. tutkintoaineen pakolliset kurssit.
Vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Rehtorin päätöksellä tutkinnon kokeeseen voi osallistua myös sellainen lukion opiskelija, joka muulla tavalla - esim. ulkomailla koulua käymällä - on hankkinut riittävät tiedot suoritettavasta tutkintoaineesta. Huomio! Kokeet laaditaan kussakin oppiaineessa lukion tuntijakopäätöksessä määrättyjen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärän perusteella.
1.3. Ylioppilastutkinnon suorituskerrat
Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena perättäisenä tutkintokertana. Kokelaan on osallistuttava kaikkien pakollisten aineiden kirjoituksiin enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. Jos yksikin pakollinen aine jää kirjoittamatta, koko tutkinto hylätään. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon.
Lukiolainen voi suorittaa ylioppilastutkinnon jonkin aineen kokeen vielä lukio-opintojen ollessa kesken, mikäli hän on saanut kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit suoritettua. Lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen voi saada sellainen kokelas, joka ulkomailla tapahtuvan päätoimisen opiskelun tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi on menettänyt kaksi tutkintokertaa. Tällainen kokelas voi jatkaa tutkintonsa suorittamista vielä kotiinpaluun jälkeisenä kahtena perättäisenä tutkintokertana. Tämä koskee kokelasta joka on osallistunut tutkintoon ainoastaan yhden kerran ennen ulkomaille muuttamistaan.
1.4. Ylioppilastutkinnon pakollisen ja ylimääräisen kokeen uusiminen
Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran yhteydessä. Pakollisen hylätyn kokeen uusinnan voi suorittaa eri tason kokeena kuin hylätty koe edellyttäen, että tutkintoon kuuluu joku muu pitkän oppimäärän mukainen koe pakollisena. Jollei hylättyä koetta saada määräajassa hyväksytysti suoritetuksi, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa, mutta ylimääräisen kokeen tasoa ei voi vaihtaa.
Hyväksyttyä koetta saa yrittää korottaa vain yhden kerran, mutta tässä suhteessa ei ole aikarajoituksia.
1.5. Ylioppilastutkinnon täydentäminen
Tutkintoa on mahdollista täydentää sen jälkeen kun tutkinto on hyväksytysti suoritettu kokeilla, joihin kirjoittaja ei aikaisemmin ole osallistunut. Pakollisessa kokeessa hylätty ei voi siis täydentää tutkintoaan uusilla aineilla ennen kuin on saanut ylioppilastutkintotodistuksen. Tutkintoa voi täydentää myös saman oppiaineen eritasoisella kokeella.
1.6. Ylioppilastutkinnon uudelleen aloittaminen
Mikäli kokelas haluaa tutkinnon suorittamisen vielä ollessa kesken aloittaa sen kokonaisuudessaan alusta, siihen on pyydettävä kirjallinen lupa lautakunnalta. Lautakunta voi erityisen painavasta syystä sallia menettelyn.
|