Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.
VUOSILUOKAT 5-6
Luokilla 5-6 keskitytään peruskäsitteiden ja työtapojen opiskelun oppimiseen. Historiaan tutustuminen aloitetaan omasta lähipiiristä. Oma suku ja oman kylän historiaan tutustuminen voivat toimia johdantona historian oppimiselle.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
- ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä
- ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika
- tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä
- tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa
- esittämään muutoksille syitä
KESKEISET SISÄLLÖT
Omat juuret ja historiallinen tieto
- oman perheen ja kotiseudun historiaan tutustuminen
- erilaiset lähderyhmät ja niiden tulkinta
- historian peruskäsitteet; muutos ja jatkuvuus
Historian aikakaudet
- ymmärretään historialliset aikakaudet: esihistoria-historia, kivikausi-pronssikausi-rautakausi, vanha aika- keskiaika - uusi aika
- ihmisten elinolojen muutos kivikaudelta rautakaudelle
- rinnakkain Suomen ja Maailman historia
Ensimmäiset korkeakulttuurit
- perehdytään maanviljelyn aloittamiseen, valtioiden syntyyn ja kirjoitustaidon keksimiseen sekä näiden vaikutukseen ihmisten elämässä
- tutustutaan yhteen korkeakulttuuriin tarkemmin
- korkeakulttuurin käsite omaksutaan asiayhteydessä (ihmisen aika riitti muuhunkin kuin elämisen perustarpeiden tyydyttämiseen – uskonto, lait, kulttuurielämä kehittyi) tutustuttaessa esim. Egyptiin, sumerilaisiin jne.
Eurooppalaisen sivilisaation synty
- Antiikin Kreikan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri
- antiikin heijastuminen tähän päivään (kauneusihanteet, demokratia jne.)
- jakso voidaan yhdistää myös kuvaamataitoon ja äidinkielen aihekokonaisuuksiin (ilmaisutaito komedia/tragedia – antiikin arkkitehtuuri jne.)
Keskiaika
- uskontojen vaikutukset ihmisten elämään (kristinusko ja islam)
- ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema eli sääty-yhteiskunta
- Suomen liittäminen osaksi Ruotsia
- tutustumista oman lähiseudun keskiaikaisiin kohteisiin (kirkot, linnat, linnavuoret)
Uuden ajan murros
- eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keski-ajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä (voidaan integroida kuvataiteen, musiikin, äidin- kielen, uskonnon ja käsityön opiskeluun)
Suomi Ruotsin valtakunnan osana
- suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina
- suomalaisen kulttuurin muotoutuminen
Vapauden aate voittaa alaa
- Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset
Lisäksi opetussuunnitelma velvoittaa käsittelemään yhden seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka
1. Kaupankäynnin kehitys
2. Liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
3. Kulttuurin kehitys
4. Väestössä tapahtuneet muutokset
5. Jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri ja sen vaikutukset eurooppalaiseen kulttuuriin.
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
- osaa erottaa faktan mielipiteestä
- osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
- tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä.
- tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.
- osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen.
Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
- osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta
- tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.
ARVOSANA 5
Oppilas
- asennoituu opiskeluun välinpitämättömästi tai kielteisesti
- laiminlyö usein muistiinpanot, tehtävät ja läksyt
- osoittaa tietonsa ja taitonsa kokeissa ja tehtävissä välttävin tai heikoin arvosanoin
|