Ruotsi

Vierailimme työkaverini kanssa Metso Paper Oyj:n tehtaalla 9.5.2012. Kävimme tehdashallissa, jossa näimme isoja paperikoneen osia, mutta pääasiassa kävimme keskustelua Metson järjestelmäpäällikön kanssa hänen työstään, johon kuuluu muun muassa päivittäiset palaverit ympäri maailman (varsinkin ruotsalaisten, yhdysvaltalaisten sekä kiinalaisten kanssa) tietokoneen välityksellä. Hän kertoi yhtiön tavoitteista, arvoista ja omasta työkuvioistaan sekä opiskelu- että työhistoriastaan.

Kieltenopettajana minua luonnollisesti kiinnosti, millä kielellä keskustelut ja neuvottelut käydään ja selvisi, että pääasiallisena työkielenä toimii englanti, mutta järjestelmäpäällikkö korosti myös muiden vieraiden kielten osaamisen tärkeyttä päivittäisissä palavereissa, sillä jo vähäinen kielitaito yhteistyökumppanin kielellä luo tietynlaista luottamuksen tunnetta. Vielä tärkeämpi asia kuin kielitaito on kulttuurintuntemus. Sain kuulla mielenkiintoisista kultturieroista esim. suomalaisten, ruotsalaisten, kiinalaisten ja amerikkalaisten välillä businessmaailmassaa ja neuvottelutilanteissa. Selvisi, että jopa ruotsalaisten ja suomalaisten neuvottelutaidot ovat erilaiset, vaikka olemmekin naapureita. Opin, että jos haluaa pärjätä neuvottelutilanteessa, täytyy olla sopeutumiskykyinen ja kykyä “lukea” mitä neuvottelukumppani oikeasti haluaa tai tarkoittaa. Myös small talkin osaamisen tärkeys korostui.

Omissa oppiaineissani (ruotsi ja saksa) voisi keskustella enemmänkin eri maiden kulttuurieroista ja verrata niitä Suomen kulttuuriin, käydä läpi eri neuvottelutilanteita ja harjoitella neuvottelutaitoja, koska juuri sellaisista harjoituksista voi olla paljonkin hyötyä tulevaisuudessa – varsinkin jos hakeutuu töihin kansainvälisille aloille. Myös small talkia voisi harjoitella paljonkin enemmän, koska sitähän me suomalaiset emme yleensä harrasta, kun se taas on arkipäivää esim. Yhdysvalloissa ja Saksassa.

Tutustuminen Metso Paper Oyj:n kaltaiseen kansainväliseen yhtiöön oli erittäin opettavaista ja keskustelu järjestelmäpäällikön kanssa eri kultturieroista hyvin hedelmällinen – se sai minut pohtimaan ei vain omaa opetustani ja miten sitä voisi kehittää, vaan myös omia toimintatapojani eri tilanteissa, kuten luokkahuoneessa oppilaiden kanssa sekä myös työkavereiden kanssa eri projekteissa.

Paulina Nyman-Koskinen
ruotsi ja saksa
Petäjäveden lukio

Työelämätiimin Helsingin-matkalla 04.05.2012 osa meistä valitsi tutustumiskohteeksi eduskunnan. Täysistunnon alkaessa klo 13.30 kansanedustajia alkoi vähitellen saapua saliin. Kaikki eivät suinkaan jääneet paikoilleen istumaan, kuten olisi voinut luulla. He kuittasivat läsnäolonsa painamalla vihreän valon palamaan ja lähtivät vaeltelemaan kuka minnekin. Osa purjehti saman tien ovesta ulos, osa meni keskustelemaan jonkun toisen kansanedustajan kanssa. Juuri ketään – omia puoluetovereita lukuun ottamatta – ei tuntunut kiinnostavan, mitä puhemieheltä puheenvuoron saanut edustaja halusi tuoda muiden tietoon. Omille paikoilleen jääneistäkin osa näpytteli kännyköitään ja vaikutti keskittyneen täysin johonkin muuhun kuin puheiden kuunteluun.

Listalla oli puoli tuntia kestäneessä istunnossa neljä asiakohtaa, joista ensimmäisestä, EU:n vakausrahastoa koskevasta asiasta, ehdittiin käyttää muutama puheenvuoro, mutta asia jäi keskeneräisenä pöydälle. Kolme muuta asiaa jäi siis kokonaan käsittelemättä ja ne siirrettiin seuraavaan täysistuntoon. Kun omassa työssä on tottunut suunnittelemaan tuntien aikataulut melko tarkkaan, tuntui oudolta, että puolen tunnin istuntoon oli yritetty mahduttaa noin monta asiaa. Ihmetytti myös, miksi puolen tunnin täysistunto edes pidetään, kun tiedetään, että valiokuntatyöskentely alkaa klo 14.00, eivätkä nämä kaksi voi olla meneillään yhtä aikaa. Asiaan on varmasti jokin järkevä selitys.

Asiaan vihkiytymättömästä täysistunto vaikutti melko sekavalta ja kansanedustajien vaeltelu ympäri salia ja keskustelu keskenään hyvin epäkohteliaalta puhujia kohtaan. Koululuokassa tällainen tilanne olisi täysin kestämätön.

Maija Muhonen
ruotsi ja saksa
Kinnulan lukio

Pääsin ryhmänohjaajana tutustumaan lukiolaisten kanssa Tampereen yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon 20.04.2012. Esittelyt poikkesivat melko lailla toisistaan. Yliopistolla turvauduttiin perinteisempään lähestymistapaan. Yliopiston työntekijä, joka toimii opintoneuvonnassa ja opiskelijavalintojen parissa, kertoi meille eri yksiköistä ja niihin pyrkimisestä sekä meneillään olevista uudistuksista. Hiljaiseen perjantaiaamuun hän oli saanut houkutelluksi yhden opiskelijankin informaatiotieteiden yksiköstä valaisemaan opiskelijan arkea, millaista opiskelu yliopistolla oikein on, miten opiskelija hankki itselleen asunnon jne.

Minua itseäni puhutteli eniten esittelijän lausahdus, että yliopistolle kannattaa tulla ihmettelemään ja tutkimaan asioita ja ilmiöitä. Näinhän meidän pitäisi elämässä yleensäkin tehdä! Me lukioiden opettajathan olemme tyytyväisiä, kun saamme opiskelijamme työnnetyksi eteenpäin johonkin opintoputkeen. Jääkö opiskelijoille aikaa ”ihmettelytaukoihin” tässä tehokkuuteen, lyhyeen opiskeluaikaan ja pitkään työuraan pyrkivässä yhteiskunnassa?

Matkamme jatkui Tampereen teknilliseen yliopistoon, jossa meitä oli vastaanottamassa kaksi innostunutta teekkarityttöä tupsulakkeineen. Oli helppo huomata, miten paljon kiinnostuneempina lukiolaisemme seurasivat esitystä TTY:n tiedekunnista, koulutusohjelmista ym., kun he saattoivat samastua vain pari vuotta vanhempiin teekkareihin. Teknisten alojen vetovoima ja hyvä työllisyystilanne tulivat selviksi. Samoin se, että opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti johonkin yritykseen, ja siitä saa vielä palkkaakin. TTY:ssä on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita, ja jokaisen opiskelijan pitäisi käydä ulkomailla vaihdossa ainakin kerran opiskeluaikanaan. Lisäpotkua esittely sai siitä, että näimme sähköenergiatekniikanlaitoksella keinotekoisen salaman.

Vähän ennen vierailuamme oli julkaistu tutkimus, jossa Tampere oli valittu Suomen parhaaksi asuinpaikaksi. Ei ole siis mitään estettä innostaa lukiolaisia hakeutumaan opiskelemaan juuri sinne, varsinkin kun molemmat yliopistot vaikuttavat erittäin vetovoimaisilta opiskelupaikoilta.

Maija Muhonen
ruotsi ja saksa
Kinnulan lukio

Teimme lukiolaisten kanssa korkeakoulu- ja työelämämatkan Kuopioon 8.5.2012. Vierailimme IT-alan yrityksessä Enfossa, joka on saanut ”Suomen parhaat työpaikat”-palkinnon. Yritys on suomalais-ruotsalainen, jonka pääkonttori on Suomessa. Yrityksen työkieli on englanti ja englannin kielen tärkeys tuli jatkuvasti esille esittelyn aikana. Myös sosiaalisia taitoja korostettiin ja asiakaspalvelualttiutta. Ruotsin kieltä ei juurikaan käytetä yrityksessä, mutta todettiin, että ruotsin kulttuurin tuntemus on tärkeää yrityksessä, joka toimii sekä Ruotsissa että Suomessa. Vaikka ruotsalaiset ja suomalaiset ovat aika samanlaisia, kulttuurieroja toki löytyy. Oman oppiaineeni näkökulmasta Suomen ja Ruotsin kulttuurieroja voisi tuoda enemmänkin esille ruotsin opetuksessa.

Kävimme myös tutustumassa Kuopion yliopistoon, jossa saimme esittelyn lääketieteen opiskelusta, soveltavan fysiikan ja yhteiskuntatieteen opiskelusta. Päivän päätteeksi kävimme pienemmän opiskelijaryhmän kanssa tutustumassa sosiaali- ja terveysalan opintoihin Savoniassa. Saimme tietoa eri koulutusohjelmista, joita Savoniassa voi opiskella Kuopiossa, Iisalmessa tai Varkaudessa. Yllättävää oli, että koulutusohjelmia oli niin monta ja että koulutuksen kestoja oli monta erilaista (esim. 3,5 vuotta tai 4,5 vuotta). Esittely oli aika yleisellä tasolla, emmekä esim. kiertäneet oppilaitoksessa. Sen sijaan saimme virtuaaliesittelyn tiloihin opiskelijoiden tekemän hauskan Youtube-videon kautta. Kuulimme, että sekä ruotsia että englantia on osana tutkintoja. Opiskelijoilla on myös englanninkielisiä opintokokonaisuuksia. Yllättävää oli, että ruotsin ja englannin kursseja on yhtä paljon. Toisaalta hoitoalalla pitää pystyä hoitamaan potilaita ruotsiksi. Tästä olisi hyvä muistuttaa hoitoalalle pyrkiviä opiskelijoita. Lukiolaisia pitäisi muutenkin muistuttaa siitä, että ruotsia tarvitaan jatko-opinnoissa monilla aloilla.



Paulina Nyman-Koskinen
ruotsi ja saksa
Petäjäveden lukio

Heidi Huttunen (ruotsi ja saksa) Hankasalmen lukio

Tutustuin vaajakoskelaiseen, kovassa kasvussa olevaan Stresstech –yritykseen opetuksettomana maanantai-päivänä 23.4.2012. Vastaanotto sai tuntemaan itseni odotetuksi; Aulan näytöllä näkyi nimeni ja maininta vierailustani:).

Stresstechin toiminta perustuu saksalaisen professori Barkhausenin sadan vuoden takaiseen keksintöön, joka on nimetty Barkhausenin kohinaksi. Yritys valmistaa keksinnön tiedon valossa laadunvalvontamittareita. Yritys valmistaa itse tuotteensa ja hoitaa tuotekehityksen, markkinoinnista vastaavat tytäryhtiöt ympäri maailmaa. Yhteistyötä tehdään suurten auto- ja lentokoneteollisuuden yritysten kanssa; Yhteistyökumppaneista mainittakoon MM-Ralli, Ferrari ja F1.

Vaikka suunnitelmat muuttuivat kesken TET-päiväni yrityksen yhdyshenkilöni työmatkan vuoksi, sain onneksi seurata toisen työntekijän työskentelyä. Hänen monipuolinen työnkuvansa muodostui mm. yrityksen valmistamien laitteiden käyttöohjeiden päivittämisestä ja kääntämisestä englanniksi sekä markkinoinnista.
Työssä tarvittavista taidoista esiin nousevat keskustelu- ja esiintymistaito sekä tietotekniset taidot. Ilo oli kuulla myös, että kieliin kannattaa panostaa lukiossa. Toivon kuitenkin, ettei englanti valtaa liikaa alaa ns. lyhyiltä kieliltä ja ruotsilta. ;) Matemaattisten aineiden opiskelu lukiossa kannattaa, sillä korkeilla yo-arvosanoilla saa opiskelupaikan hyvin helposti. Myös työllistyminen matematiikkaa ja fysiikkaa yliopistossa opiskelleilla on varmaa.

Työvuosien karttuessa työntekijän työnkuva voi muuttua työntekijän halutessa paljonkin. Eräs työntekijä sain työpaikan opiskeltuaan mm. fysiikkaa. Hänen taitonsa markkinoinnissa ja yhteydenpidossa asiakkaisiin huomattiin. Tällä hetkellä hänen toimenkuvansa painottuu markkinointiin.

P.S. Lisää ope-TET:iä, kiitos!

P.P.S Mitä, jos ope löytääkin itselleen uuden työpaikan ope-TET:istä?