Sensomotorinen tutkimus sisältää motorisen kypsyyden arvioinnin, tasapainon, primitiivisten ja posturaalisten refleksien sekä auditiivisen (kuulon) ja visuaalisen (näön) toiminnan arvioinnin. Motorinen kypsyys, tasapaino
ja varhaiset releksit antavat viitteitä neurologisen kehityksen tilasta.
Neurologisella kehitysviivästymällä tarkoitetaan tässä yhteydessä primitiivisten refleksien pitkittynyttä läsnä-
oloa ensimmäisen ikävuoden jälkeen tai posturaalisten refleksien kehittymättömyyttä tai puuttumista kolmen ja puolen ikävuoden jälkeen. Primitiivisten ja posturaalisten refleksien läsnäolo tai puuttumine primääreissä kehitysvaiheissa antaa luotettavaa osoitusta keskushermoston kypsyydestä. Poikkeavien refleksien vaikutuksesta oppimisvaikeuksiin (ja kypsymättömään käytökseen) on dokumentoitu (Fiorentino 1970, Bobath
& Bobath 1975, Ayres 1972/3, Bender 1976, Blythe, McGlown 1979,
Goddard 1994/96, Wilkinson 1994, Goddard Blythe 1998).
Käytännössä koko tutkimus kattaa seuraavien osa-alueiden arvioinnin:
- Tasapaino, karkeamotorinen koordinaatio, primitiiviset ja posturaaliset refleksit, ryömiminen ja konttaaminen, cerebellumin vaikutus, hienomotoriikka, avaruudellinen ja kehon hahmottaminen, suuntien hahmottaminen, lateraalisuus, silmämotoriikka.
- Auditiivinen tutkimus sisältää audiometri tutkimuksen sekä dikoottisen testin (äänteiden erottelu).
- Visuaalinen tutkimus tehdään Keystone laitteella sekä Visagraph laitteella,
joka mittaa silmien liikkeitä lukutilanteessa.
- Arviodaan myös oppilaan kykyjä kopioida kuvioita, lukea ja kirjoittaa.
Tutkimustulosten perusteella laaditaan yksilöllinen kotona tehtävä harjoitusohjelma.
Lapsi käy uudelleenkäynnillä n. 2-3 kk välein, jolloin tehdää uudelleenarviointi
sekä päivitetään harjoitusohjelma.
Koko sensomotorinen kuntoutus kestää n. vuoden.
|