Kirkkokatu 8, 08100 Lohja
Rehtori: Riitta Mursula-Innanen 019-3691307
Matkapuhelin: 050-5230704
Sähköposti: etunimi.sukunimi@lohja.fi
Kanslisti: Kirsi Skyten 019-3691427
Sähköposti: etunimi.sukunimi@lohja.fi
Opettajat: 019-3691418, 019-3691428
|
|
|
Useimmat lapset ovat innostuneita koulunkäyntiin. Kaiken hauskan ohella koulun aloittaminen asettaa kuitenkin pienelle koulutulokkaalle koko joukon vaatimuksia, joihin hänen odotetaan sopeutuvan ja pystyvän vastaamaan.
Kouluvalmius koostuu monista erilaisista tekijöistä. Vaikka vanhempien ei tarvitse ottaa taakakseen lapsen kouluvalmiuksien kehittämistä ja kehittymistä on vanhempien syytä tietää, mitkä seikat tulevat merkityksellisiksi kouluiässä.
Koulussa on tultava toimeen muiden oppilaiden kanssa ja osattava työskennellä ryhmässä. Toisten auttaminen, kuunteleminen ja kaverina oleminen ovat tärkeitä taitoja. Lapsi on jo niin itsenäinen, että hän tulee koulussa toimeen esimerkiksi ilman äidin apua. Lapsen ja opettajan väliselle suhteelle on eduksi, jos lapsi on oppinut kuuntelemaan aikuisia, olemaan aikuisten kanssa yhteistyössä, ottamaan vastaan ohjausta ja tietoa.
Lapsi on kiinnostunut koulumaisista asioista kuten piirtämisestä, kirjaimista ja numeroista. Jos lapsi haluaa vain leikkiä ja ehkä kaipaa päiväunia säännöllisesti, voi olla syytä harkita koululykkäystä.
Lapsella on sellainen sanavarasto, että hän ymmärtää kuulemansa ohjeet ja pystyy ilmaisemaan itseään. Koululaisen edellytetään kykenevän oppimaan ja omaksumaan valtavan paljon uusia asioita. Tämän vuoksi lapsen tulisi olla älyllisessä kehityksessään ehtinyt suunnilleen 7-vuotiaan tasolle. Toisaalta normaali älykkyys ei yksin takaa, että lapsi olisi 7-vuotiaana kypsä kouluun.
Fyysinen kypsyys tarkoittaa sitä, että lapsi jaksaa olla koulussa koulupäivän. Lapsen tulisi kyetä myös istumaan paikallaan vähintään puolen tunnin ajan keskittyen ja kuunnellen. Ruumiinrakenteen muuttuessa kehittyy samalla motoriikka eli ruumiin liikkeiden hallinta. Varsinkin käden käytön kehittyneisyys on tärkeä koulukypsyyden osa mm. kirjaimia opeteltaessa. Silmän ja käden yhteistyö kehittyy jo ennen kouluikää lapsen piirtäessä ja rakentaessa esim. palikoilla.
Itsenäistymisessä on tärkeää oppia huolehtimaan tavaroistaan, osata pukea ja syödä itse. Tarkkoja kellonaikoja opetellaan koulussa, mutta jonkinlainen kellon tunteminen ja ajan hahmottaminen on avuksi ettei myöhästy koulusta. Myös koulumatkat täytyy oppia vähitellen kulkemaan itse.
|
Peruskoulun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.
Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.
Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.” (Perusopetuslaki 628/1998 2§)
Ensimmäisinä kouluvuosina luodaan pohjaa myöhemmälle koulutielle ja keskitytään perustietojen ja –taitojen hankintaan. Sosiaalisten taitojen kehittäminen ja ryhmän jäseneksi kasvaminen ja siinä toimiminen painottuvat ensimmäisten vuosien työskentelyssä
Koulun omassa opetussuunnitelmassa määritellään valtioneuvoston hyväksymän tuntijaon ja opetushallituksen määräämän opetussuunnitelman perusteiden rajoissa, kuinka paljon kutakin oppiainetta opiskellaan minäkin vuonna luokilla 1.-6. Koulun omassa opetussuunnitelmassa määritellään myös koulun toiminta-ajatus, oppiaineiden mahdolliset painotukset, kielten tarjonta, valinnaiset aineet sekä opetuksen ja oppimisen arviointi.
Peruskoulun luokilla 1-6 opiskellaan äidinkieltä ja kirjallisuutta, vierasta kieltä (A1-kieli), matematiikkaa, ympäristö- ja luonnontietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa sekä taide- ja taitoaineita, joihin kuuluvat musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta.
|
|
