Passiivi on verbimuoto, jossa tekijä on tuntematon tai viestin kannalta yleensä tarpeeton mainita. Passiivissa tekemisen kohteesta eli objektista tehdään lauseen subjekti, esim.:
Någon hyrde stugan. --- Stugan hyrdes.
Passiivin muodostustapoja on ruotsin kielessä kolme. Esimerkissä mainitun s-passiivin lisäksi bli- ja vara-passiivit. Huomaa, että vain sellaiset verbit voidaan muuttaa passiiviin, jotka saavat objektin. Näin esimerkiksi sellaisia verbejä kuten springa, gå, komma, växa tai vara ei voi siis muuttaa passiiviin.
|
Tätä passiivimuotoa käytetään, kun halutaan korostaa verbin tarkoittaman toiminnan tulosta tai olotilan muutosta.
Bli-passiivi muodostetaan käyttämällä verbistä bli tarvittavaa aikamuotoa ja pääverbin partisiipin perfekti -muotoa.
Bli-passiivilla on kaikki aikamuodot kuten s-passiivillakin. Tässä passiivissa on huomioitava, että partisiipin perfekti on tavallaan adjektiivi, jolloin se seuraa subjektin sukua ja lukua:
|
Tätä passiivimuotoa käytetään, kun halutaan korostaa lopputulosta tai jossakin tilassa olemista. Hetkellistä tekemistä ilmaisevilla verbeillä on vara-passiivissa vain kaksi aikamuotoa, perfekti ja pluskvam-perfekti. Perfekti muodostetaan käyttämällä vara -verbin preesensmuotoa ja pääverbin partisiipin perfekti -muotoa, esim.:
Stugan är nu målad.
Pluskvamperfekti taas muodostetaan käyttämällä vara-verbin imperfektimuotoa ja pääverbin partisiipin perfektiä, esim.:
Huset var målat redan tidigare.
Jos verbin tekeminen ei kuitenkaan ole aikaan sidottua eli kyseessä on jatkuvaa tekemistä ilmaiseva verbi, esim. älska tai hata, niin vara-passiivillakin on kaikki aikamuodot.
Barnet är älskat. (Lasta rakastetaan.)
Han var hatad på jobbet (Häntä vihattiin työpaikalla.)
Våra barn har alltid varit älskade. (Meidän lapsiamme on aina rakastettu.)
Den skådespelerskan hade inte alltid varit beundrad. (Sitä näyttelijätärtä ei aina ollut ihailtu.)
|
|
|
Verbimuodoista perusmuoto eli infinitiivi apuverbin yhteydessä, imperfektimuoto ja supiini ovat helpoimmat muuttaa passiiviin, sillä vastaavaan aktiivimuotoon vain lisätään s -kirjain perään.
Huomaa, että passiiviin muutetaan aina pääverbi:
Stugan måste hyras.
Stugan hyrdes.
Stugan har hyrts.
Stugan har försökt hyras.
Preesensissä s -pääte lisätään myös vastaavaan aktiivimuotoon, mutta preesensin r -pääte katoaa samalla:
Svenska talas särskilt vid kusten.
Skjortorna sys här.
Det påstås att han har blivit galen.
Jos preesensin pääte on -er, myös e katoaa:
Affären stängs klockan sex på eftermiddagen.
Jos verbin vartalo kuitenkin päättyy s -äänteeseen, säilyy preesensin e ja vain r korvataan s -kirjaimella:
Boken läses.
Verbeihin, joilla ei ole preesensissä erityistä päätettä (verbit, joiden vartaloon r - tai l -kirjain kuuluu esim. köra, göra, hyra, tåla, stjäla, jne) lisätään s-kirjain yksinkertaisesti verbin preesensmuodon perään:
Stugan hyrs.
Sådant beteende tåls inte här.
|
|