Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Edellisen tason veräjä >

Kiusaaminen

Logo
YLLÄPITOON >>    

Kiusaaminen

Kiusaaminen on negatiivista toimintaa/ aggressiivista käyttäytymistä / pahan mielen aiheuttamista, joka on
- toistuvaa
- tahallista
- kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen

Kiusaamisessa ei ole kysymys yksittäisestä
- konfliktista
- riidasta
- tappelusta

… vaan alitussuhteesta, vallan tai voiman väärinkäytöstä.

Hyvin tavallisia kiusaamisen muotoja koulussa ovat nimittely, naurunalaiseksi tekeminen, valheiden tai ilkeiden juorujen levittäminen, huomiotta jättäminen ja sulkeminen porukan ulkopuolelle. Myös lyöminen, töniminen, potkiminen, kiusaaminen seksuaalisilla nimityksillä, eleillä tai teoilla, kiusaaminen rotua tai ihonväriä koskevilla ilkeillä nimityksillä ovat kiusaamisen muotoja. Niin ikään tavaroiden tai rahan vieminen, tavaroiden rikkominen, kännykän tai internetin kautta kiusaaminen, uhkailu tai pakottaminen ovat kiusaamista.

Kiusaamisen välittömiä vaikutuksia on tutkittu paljon. Niitä ovat mm. koulupelko, ahdistuneisuus, huono itsetunto, yksinäisyys ja itsetuhoajatukset. Erityisen vahvasti kiusatuksi joutuminen on yhteydessä masentuneisuuteen. Pitkäaikaisvaikutuksia on tutkittu vähemmän, mutta kiusatuksi tuleminen voi olla yhteydessä myöhemmin aikuisuudessa koettuun masentuneisuuteen, huonoon itsetuntoon ja kielteiseen käsitykseen muista ihmisistä. Kiusatuista tulee ajan myötä yhä arempia, vetäytyvämpiä ja vähemmän aggressiivisia, mutta esim. kouluampumisten taustalla on lähes aina pitkään jatkunut kiusatuksi joutuminen ja toveriryhmästä syrjäytyminen.

Kiusaamisen mekanismit

Kuka tahansa voi joutua kiusatuksi, mutta kohteeksi ei joudu kuka tahansa samalla todennäköisyydellä. Kiusaaja valitsee kohteekseen useimmiten arkoja, fyysisesti heikkoja tai ryhmässä huonossa asemassa olevia lapsia. Suurimmassa osassa kiusaamistilanteista paikalla on muitakin kuin kiusaaja ja kiusattu. Usein nämä muut kannustavat kiusaajaa ja vain harvoin puuttuvat kiusaamiseen. Mitä enemmän paikalla on yleisöä, sitä pidempään ”kiusaamisepisodi” jatkuu. Kiusaaja ei välttämättä olekaan sosiaalisesti taitamaton rähjääjä vaan ryhmässä suosittu, taitava vaikuttaja, joka vahvistaa edelleen asemaansa ryhmässä kiusaamalla jotakin ryhmän jäsentä.


Se, miten kiusaamisen sivustakatsojat toimivat kiusaamistilanteissa on merkityksellistä. Yksilötasolla kiusatut, joilla on puolustaja, voivat paremmin, kuin kiusatut, joita kukaan ei puolusta. Jos siis koululuokassa vallitsee ilmapiiri, joka tukee kiusattua, eikä kannusta kiusaajaa, kiusaamistapausten määrä on todennäköisesti pienempi, kuin niissä luokissa, joissa kiusaajalla on vahva asema ja hänellä on kiusaamisessa mukana apureita ja kannustajia.

Tärkeää on myöntää, että kiusaamista esiintyy jokaisessa koulussa – ja aivan liikaa. Jos asiaa vähätellään tai sitä ei pidetä koulun ongelmana, ei kiusaamisen vastainen työ voi käynnistyä kunnolla. Kiusaamista voidaan vähentää, kunhan asiaan sitoudutaan ja siihen ollaan valmiita käyttämään aikaa ja resursseja.

Kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi kouluissa ja luokissa voidaan toteuttaa monenlaisia yleisiä toimenpiteitä, jotka auttavat pienentämään riskiä joutua kiusatuksi.
Koulussa voidaan esimerkiksi:

- pitää yhteisiä tilaisuuksia, joissa korostetaan, ettei koulussa sallita kiusaamista
- julistaa koulurauha syksyllä lukuvuoden ajaksi
- tehdä oppilaille selväksi, että aikuiset puuttuvat kiusaamiseen aina
- keskustella kiusaamisesta riittävän usein luokissa ja yhteisissä tilaisuuksissa
sekä mm. aamunavauksissa
- ottaa kodit mukaan yhteistyöhön ja pitää esim. vanhempainiltoja ja
vanhemmille aiheeseen liittyen
- laatia kouluun ja luokkaan säännöt, jotka kieltävät kiusaamisen ja
takaavat jokaisen oppilaan koskemattomuuden
- järjestää oppilaille helppo keino kertoa kiusaamisesta;
esim. postilaatikko, sähköpostiviesti
- toteuttaa riittävän usein kiusaamiskyselyitä
- järjestää tukioppilas- ja kummitoimintaa (heillekin voi kertoa kiusaamisesta)
- toteuttaa oppitunteja, joilla käsitellään keskustelun, toiminnallisten harjoitusten
ja leikkien, mielikuvaharjoitusten, filmien ja tehtävien avulla kiusaamista
ei hyväksyttävänä ilmiönä (esim. Kiva –koulu materiaalin oppitunnit)


 

Koulun varautuminen kiusaamiseen

Koulussa tulee olla pohdittuna seuraavat asiat:

- Miten kiusaamista ennalta ehkäistään meidän koulussa?
- Kenellä on vastuu kiusaamistapausten selvittelystä?
- Miten kiusaamistapahtumien selvittely tapahtuu käytännössä?
- Miten kiusaamistapauksissa otetaan vanhemmat mukaan yhteistyöhön? (esim. missä vaiheessa vanhemmille ilmoitetaan tai heidät otetaan mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön)
- Miten seurataan riittävän pitkään, ettei kiusaaminen jatku?
- Miten toimitaan, jos kiusaaminen jatkuu siihen puuttumisen jälkeenkin?

Kiusaamistapauksien selvittelyyn koulu siis tarvitsee kohdennettuja toimenpiteitä kiusatuille ja kiusaajille. Kohdennetuilla toimenpiteillä tarkoitetaan aikuisten puuttumista esiin tulleeseen kiusaamiseen sekä avun ja tuen tarjoamista kiusatulle oppilaalle.