|
|
Koulukiusaamisesta on kysymys, kun oppilas joutuu toistuvasti kiusaamisen kohteeksi. Yhdelle lapselle aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, kiristämistä, pelottelua, uhkaamista, yksin jättämistä tai ilkeiden juttujen puhumista takanapäin tai mitä tahansa toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Koulukiusaamiseen liittyy usein epätasaväkisyys; kiusattu on heikompi ja jollain lailla puolustuskyvytön.
Lasten välinen aggressiivinen käyttäytyminen ei ole aina kiusaamista.
Kiusaamisesta ei ole kysymys, kun kaksi tasaväkistä oppilasta riitelee tai tappelee keskenään. Kiusaamista ei ole myöskään satunnainen, milloin keneenkin oppilaaseen kohdistuva kiusoittelu tai haitanteko.
|
- käydään läpi koulun järjestyssäännöt
- lisäksi luokalle voidaan laatia omia käyttäytymismalleja
- kyselyt tilanteen kartoittamiseksi
- yhteistoiminnallinen oppiminen
- erilaiset kasvatusohjelmat
|
Koulun tulee luoda turvallinen ilmapiiri oppilaille, jotta he voivat kertoa havaitsemistaan tai kokemistaan kiusaamistilanteista koulun aikuisille. Myös oppilaiden vanhemmille selvitetään esim. vanhempainilloissa koulun toimintatavat kiusaamistilanteissa.
Kaikkien koulussa työskentelevien aikuisten on puututtava kiusaamiseen ja raportoitava siitä. Kiusaamistilanteen alkuselvityksen hoitaa ensimmäisenä kiusaamistilanteeseen tullut opettaja. Jos tilanteen havaitsee joku muu koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen, hän varmistaa että fyysinen turvallisuus kiusaajien välillä on taattu ja vie sen jälkeen asian opettajien selvitettäväksi. Pääsääntöisesti kiusaamistapausten alkuselvittelyn hoitaa silminnäkijä.
|
1. Opettaja keskustelee molempien osapuolten kanssa ( kiusattu, kiusaaja/kiusaajat )
2. Osapuolet sopivat ja pyytävät anteeksi toisiltaan
3. Tarvittaessa asiasta ilmoitetaan kotiin
4. Tarvittaessa asiasta tehdään kirjallinen selvitys
5. Tilannetta seurataan
6. Vakavan kiusaamistapauksen kyseessä ollessa molempien osapuolten vanhemmat pyydetään koululle keskustelemaan
7. Kiusaamistilanteiden jatkuessa käsitellään asiaa oppilashuoltoryhmässä ja / tai pyydetään koulukuraattorin tai koulupsykologin apua
|
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/vastuunportaat/
http://www.reteaming.com/vastuunportaat/
Väkivalta – ja kiusaamistilanteiden selvittelyssä voidaan käyttää Vastuun portaat-toimintamallia.
1. Myöntäminen
2. Ymmärtäminen
3. Anteeksipyyntö
4. Sovittaminen
5. Lupaaminen
6. Vastuuntunto
1. Myöntäminen
Selvittelijä rohkaisee oppilasta myöntämään väärän tekonsa. Jos se on hänelle vaikeaa, selvitetään, mitä hän pelkää seuraavan siitä, jos hän myöntäisi.
- ellei oppilas myönnä, rohkaistaan häntä siihen muistuttamalla myöntämisen hyvät puolet; olo helpottuu, kaverisuhte korjaantuu.
- voidaan ehdottaa selvittelykokousta, johon myös vanhemmat pyydetään paikalle
- selvittelijä antaa ymmärtää, että asia selvitetään joka tapauksessa
2. Ymmärtäminen
Selvittelijä pyytää oppilasta miettimään, mitä seurauksia hänen tekemällään vääryydellä on muille ihmisille ja hänelle itselleen.
- selvittelijä edistää ymmärtämistä kysymällä, mitä tekijä ajattelee toisen osapuolen tunteneen ja ajatelleen (voidaan toistaa aikaisemmin esille tulleita tuntemuksia)
- ymmärryksen myötä mahdollistuu käyttäytymisen muutos ja vastaavien hankaluuksien ehkäisy, joka on vastuunottamisen edellytys
- joskus ymmärtäminen on oppilaan kannalta niin noloa, että hän saattaa reagoida epäasiallisella tavalla (nauru, pelleily jne.)
3. Anteeksipyyntö
Selvittelijä auttaa oppilasta miettimään, kenelle hänen pitäisi esittää anteeksipyyntö ja missä, milloin ja miten anteeksipyyntö tulisi esittää.
- myös pikkuriitojen sopimisella on tärkeä merkitys lapsen ja nuoren elämässä
- vaaditaan kunnon anteeksipyyntö eli kättely tai halaus. Anteeksipyynnön yhteydessä näkyy, ovatko osapuolet sisäistäneet asian.
- Tässä yhteydessä keskustellaan myös siitä, miten osapuolet voivat kohdata toisensa arjen tilanteissa ja mitä kerrotaan luokkatovereille selvittelystä
4. Sovittaminen
Selvittelijä pyytää oppilasta tarjoutumaan sovittamaan tekonsa ja auttaa kärsimään joutunutta osapuolta miettimään, mikä olisi hänen mielestään sopiva sovitus.
- sovittamisessa on tärkeää yhteensopivuus teon kanssa, jos teko ja sovitus eivät ole sopusoinnussa, niin tekijä tai uhri on tyytymätön ja miettii kostoa
- annetaan osapuolten itse miettiä, miten teko sovitetaan. Selvittelijä arvioi yhteensopivuuden
- esimerkkejä sovittamisesta: joskus riittää anteeksipyyntö, anteeksipyyntökortti, jonkun tavaran ostaminen, työpalvelu. Pelkkä raha ei ole hyvä, koska se on yleensä saatu vanhemmilta. Tärkeää on kärsimään joutuneen tyytyväisyys ja kärsimyksen aiheuttaneen vaivannäkö.
5. Lupaaminen
Selvittelijä pyytää oppilasta lupaamaan, että hän ei tee virhettä toista kertaa. Hänen kanssaan tehdään sopimus siitä, mitä seuraa, jos hän rikkoo lupauksensa.
- lupaus voidaan ottaa myös kirjallisena kahden henkilön todistamana
- selvittelijä seuraa tilanteen kehittymistä (joskus kysyy, onko lupaus pitänyt)
6. Vastuuntunto
Autetaan oppilasta huomaamaan, mitä hän on tämän kokemuksen kautta oppinut. Autetaan oppilasta keksimään jonkin tavan, jonka avulla hän voi auttaa muitakin hyötymään siitä, mitä hän on oppinut.
- lupauksensa pitänyttä oppilasta kehutaan luokassa
- seuranatapalaverissa opettaja antaa positiivista palautetta
- rohkaistaan oppilasta auttamaan muita vastaavissa tilanteissa, esim. auttamalla myöntämään
|
|
|