Arviointi

Koulutyön aikaisen arvioinnin kohteina ovat oppimistulokset, työskentelytaidot, käyttäytyminen ja sosiaaliset taidot. Oppimistulosten arviointi perustuu oppilaalle HOJKS:ssa määriteltyihin tavoitteisiin ja oppiainesisältöihin. Sekä opettaja että oppilas suorittavat arviointia. Arviointikeskusteluja huoltajien kanssa käydään lukuvuoden aikana tarvittaessa henkilökohtaisesti ja vanhempaintilaisuuksien yhteydessä luokkakohtaisesti.

Opettaja arvioi kirjallisesti (numeroin ja/tai sanallisesti) oppilaan suorituksia ja käyttäytymistä kahdesti lukuvuoden aikana: välitodistuksessa syyslukukauden päättyessä ja lukuvuositodistuksessa lukuvuoden lopussa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle oppilaalle annetaan vain lukuvuositodistus. Sairaalaopetuksessa arviointi voidaan tehdä myös yhteistyössä oppilaan ”kotikoulun” kanssa.

Todistukseen merkitään tähdellä oppiaineet, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä. Todistusten yhteydessä kaikille oppilaille annetaan arviot oppiaineiden lisäksi myös työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä.

Työskentelytaitojen arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon, kuinka vastuullisesti ja oma-aloitteisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä muiden kanssa.

Työskentelyn arviointia suoritetaan jatkuvana havainnointina kouluvuoden aikana sekä opettajien että oppilaiden toimesta. Siitä annetaan todistuksen yhteydessä erillisenä liitteenä neliportainen arvostelu:


Osaa: Kiitettävästi/Hyvin/Tyydyttävästi/Tarvitsee paljon harjoitusta.

Käyttäytyminen

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Arviointi on osa koulun päivittäistä työtä ja oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki häntä opettavat opettajat. Oppilaan käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan erillisellä liitteellä. Lisäksi käyttäytymisestä voidaan antaa numeroarviointi. Ero- ja päättötodistuksessa ei arvioida käyttäytymistä.



Oppilaan käyttäytymisen arvioinnin perustana käytetään seuraavaa asteikkoa:

10 (erinomainen)

suhtautuu myönteisesti kouluympäristöön kokonaisuutena

käyttäytyy esimerkillisesti

on koulutyössään säännöllinen ja täsmällinen

on luotettava, rehellinen, oikeudenmukainen ja oma-aloitteinen

9 (kiitettävä)

suhtautuu myönteisesti koulutyöhön

käyttäytyy moitteettomasti

on luotettava ja rehellinen

noudattaa annettuja ohjeita

8 (hyvä)

käyttäytyy yleensä moitteettomasti

osaa keskittyä tehtäviinsä yleensä

on yhteistyötaitoinen

käy säännöllisesti koulua

7 (tyydyttävä)

käyttäytymisessä silloin tällöin huomautettavaa

saattaa vaikeuttaa työrauhan ylläpitämistä ryhmässä

oma-aloitteinen työskentely vaikeaa

koulutyössä säännöttömyyttä ja täsmällisyyden puutetta (myöhästymisiä, tehtävien laiminlyöntejä)

silloin tällöin huomautettavaa sääntöjen noudattamisessa

6 (kohtalainen)

käyttäytyminen ja kielenkäyttö usein moitittavaa

aiheuttaa työrauhaongelmia

opetuksen seuraaminen vaikeaa

koulunkäynti ajoittain epäsäännöllistä

rikkoo usein koulun sääntöjä

5 (välttävä)

käyttäytymisessä ja kielenkäytössä jatkuvasti huomautettavaa

oppilaan koulunkäynti vakavasti häiriintynyt

aloitekyvytön, ei pysty seuraamaan opetusta

työvälineistä huolehtiminen vaikeaa tai mahdotonta

rikkoo jatkuvasti koulun sääntöjä

4 (hylätty)

ei sopeudu lainkaan ryhmäänsä

käy koulua epäsäännöllisesti tai ei lainkaan

Oppiaineiden arvioinnin periaatteet

Ensimmäisellä ja toisella luokalla oppilas saa sanallisen arvioinnin kaikissa oppiaineissa. Kolmannella luokalla alkavat oppiaineet (EN ja KS) arvioidaan välitodistukseen sanallisesti. Lukuvuositodistuksessa kaikkiin oppiaineisiin tulee numeroarviointi lukuun ottamatta kuvaamataitoa, uskontoa ja musiikkia. Näissä oppiaineissa oppilas saa sanallisen arvioinnin seitsemänteen luokkaan saakka. Neljännestä kuudenteen luokkaan on numeroarviointi edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Viidennellä luokalla alkavissa oppiaineissa (HY, FY ja KE) on välitodistuksessa sanallinen arviointi. Seitsemännestä yhdeksänteen luokkaan on oppiaineissa numeroarviointi, paitsi ATK:ssa, joka arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Oppilaanohjauksesta tulee todistukseen merkintä osallistunut.

Osa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevista oppilaista saa sanallisen arvioinnin lukuvuoden lopussa lukuvuositodistuksessa. Todistus on joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain jaettu. Oppiaineittain jaetussa todistuksessa arvioidaan erikseen äidinkieli ja matematiikka sekä joissakin tapauksissa myös kotitalous. Muista oppiaineista tulee merkintä suorittanut hyväksytysti. Toiminta-alueittain jaetussa todistuksessa arvioidaan: kieli ja kommunikaatio, kognitiiviset taidot, hieno- ja kokonaismotoriikka, sosiaaliset taidot sekä päivittäisten toimintojen taidot.



Numeroarvioinnissa käytetään asteikkoa 4-10. Arvosanat 5-10 osoittavat hyväksyttyä suoritusta ja arvosana 4 hylättyä suoritusta.

Arvosteluperusteet:

erinomainen (10)

oppilas ylittää lähes kaikki arvioinnin kohteet ja osoittaa luontevalla tavalla sisäistäneensä tavoitteet.

kiitettävä (9)

Oppilas ylittää useimmat tavoitteet.

hyvä (8)

Oppilas saavuttaa valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa olevat hyvän osaamisen kriteerit. HOJKSin mukaan opiskelevat oppilaat saavuttavat siinä määritellyt tavoitteet.

tyydyttävä (7)

Oppilas osoittaa hallitsevansa useimmat tavoitteet.

kohtalainen (6)

Oppilas pyrkii joidenkin tavoitteiden saavuttamiseen ja osoittaa hallitsevansa jotkut arvioinnin kohteena olevat tavoitteet.

välttävä (5)

Oppilas hallitsee vain joitakin tavoitteiden mukaisia oppiainesisältöjä, eikä osoita kiinnostusta aineen opiskeluun.

hylätty (4)

Oppilas ei saavuta tavoitteita.

Seuraavalle vuosiluokalle siirtyminen

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineissa hyväksyttäviä tietoja ja taitoja osoittavan arvosanan tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista hyväksyttävästi. Hylätyn arvion antamista pyritään estämään tukiopetuksen keinoin.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Oppilas voidaan jättää luokalle myös, jos se yleisen koulumenestyksen vuoksi on tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Päätöksen oppilaan siirtymisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. Mikäli oppilas aiotaan jättää luokalle, huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Jos oppilaan suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty, voidaan oppilaan jättämisestä luokalle tehdä myös ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Mikäli oppilas osoittaa erillisessä kokeessa hallitsevansa ehdollisessa päätöksessä edellytetyt tiedot ja taidot, hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Muussa tapauksessa hän jää luokalle. Työsuunnitelmassa määritetään kyseisen erilliskokeen ajankohta.

Opetussuunnitelman ja opetuksen arviointi

Opetussuunnitelman, -menetelmien ja -välineiden sekä oppimisympäristön jatkuvan ja tarkoituksenmukaisen kehittämisen kannalta näitä tarkastellaan tarpeen vaatiessa ja vähintään kerran lukuvuodessa.

Koulukohtaisia arviointikohteita ovat:

• opetussuunnitelman toimivuus ja ajankohtaisuus
  
• koulun toiminta-ajatus ja arvot
  
• oppimisympäristö ja opetusvälineet
  
• opetusmenetelmät
  
• koulussa viihtyminen
  
• johtamiskulttuuri ja työpaikkailmasto
  

Arviointia suoritetaan:

• päivittäisenä vuorovaikutuksena opettajakunnan ja muiden kasvatustyöhön osallistuvien henkilöiden kesken
  
• kehityskeskusteluissa
  
• lukuvuoden arviointipalaverissa
  
• vanhempaintilaisuuksissa
  
• henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemisen yhteydessä.