Mitä historia on ja mitä se antaa?
Historia on kuvausta ihmisen kehityksestä ja ihmisen suhteesta ympäristöönsä, lajitovereihinsa ja toisiin lajeihin. Historia kertomus siitä, miten ihminen ja hänen muokkaamansa maailma on tullut siihen tilaan missä me ja maailmamme nyt on? Voimme ylpeillä saavutustemme johdosta - onhan saavutettu varsin korkea elintaso ja helppo elämä verrattuna alkuihmisen elämään. Mutta voimme ehkä myös sanoa monin tavoin epäonnistuneemme: maailmamme asiat eivät ehkä olekaan parhaalla mahdollisella tavalla. Voidaan kenties sanoa ihmislajin epäonnistuneen työssään paremman maailman luomiseksi. Saasteet, jätteet, luonnonvarojen loppuminen tai totaalisen tuhon aiheuttava sota pelottaa monia? Mikä on maapallomme tulevaisuus? Mikä on ihmisen vastuu tapahtuneessa vai onko ihmisellä ensinkään vastuuta tulevaisuudesta? Onko kaikki tapahtunut ihmisestä itsestään riippumatta? Johtaako maailmaa Jumala, Järki, Luonnonlait vaiko Ihminen? Voidaanko kehitystä ihmisen toimin ohjata? Onko ihmisellä moraalinen ja eettinen vastuu? Onko elämä - ihmisen, lajien, kasvien - vain sattumaa, siis darwinais-marxilaista vahvimpien voittokulkua ja heikompien sortumista ilman muuta tarkoitusta kuin lajin säilyttäminen vai onko kaikella syvällisempi tarkoitus ja päämäärä, jokin ylempi elämisen ja tietoisuuden taso, josta ihminen ponnistaa kohti suurempia sfäärejä ja irtautuu oman pallonsa kahleista kohti avaruuden muita keskuksia kykenevänä tavoittamaan materian ja hengen uusia tasoja ja kohtaamaan elämää jota nyt emme tunne emmekä tavoita.
Kun siemen kylvettiin...
Historia lähtee liikkeelle ihmisen synnystä muuan miljoona vuosi sitten, kun hän erosi eläimistä mm. siinä että osasi käyttää työkaluja ja aseita, keksi hyödyntää tulta ja oppi vihdoin viljelemään maata ja asettui näin paikoilleen asumaan. Tämä ns. neoliittinen vallankumous noin 10.000 vuotta sitten johti ihmiset yhteistoimintaan, eriytti heidät tekemään niitä töitä joihin kukin parhaiten soveltui. Luontoa tarkkailemalla opittiin tekemään kylvö- ja muut työt soveltuvimpaan aikaan ja tehokkaimmalla tavalla parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi. Opittiin turvaamaan tulevaisuus rakentamalla turvalliset asunnot, varaamaan ruokaa ja muita tarpeita "pahan päivän varalle". Syntyivät muurein ympäröidyt kaupungit ja niiden ympärille ruokaa tuottava maaseutu, joka myös suojattiin. Näin syntyivät valtiot, jotka puolestaan väliin yhtyivät suurvaltakunniksi, kuten Egypti, Kaksoinvirtain maat, Karthago, Rooma ym., hajotakseen taas pienempiin valtioihin ja kokoontuakseen taas suuremmiksi sen mukaan mikä kulloinkin on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Rooman hajottua Eurooppa pirstoutui keskiajan pieniksi lääneiksi ja kaupungeiksi, joita kaikkia yhdisti hengen valtakunta, kristillinen paavinvalta Roomasta käsin johdettuna, rinnallaan saksalais-roomalainen keisarikunta, joka kuitenkin oli hajanainen, koska voimistuvat kansallisvaltiot ja niiden kuninkaat yhdessä etuoikeutettujen säätyjen kanssa estivät keisarivallan kasvun.
...nyt korjataan satoa
ja investoidaan tuleviin polviin
Kansallisvaltioista tuli 1700- ja 1800-luvuilla "kansojen koteja". Kansallisvaltioiden suojissa tavallinen kansa, rahvas, oppi lukemaan, kirjoittamaan ja kehittämään itseään ja nousemaan valtionsa johtoon ja ottamaan vallan, niin poliittisen kuin taloudellisenkin, ja hallitsemaan itseään demokratian, kansanvallan nimissä. 1900-luvulla eurooppalainen ihminen saavutti ihmisen historian tähän mennessä suurimman kukoistuksensa tasa-arvolla, ihmisoikeuksilla, opillisella sivistyksellä ja tiedon tasolla sekä aineellisella hyvinvoinnilla mitattuna. Näin suuret massat, tavallinen kansa, saavutti elämisen tason, jollaista ihmiskunnan historiassa koskaan aikaisemmin ei ole ollut. Tällaisessa yhteiskunnassa me elämme onneksi yhä, Euroopan unionin kansalaisina. Rohkeimmatkin 1400-luvun renessanssi-ihmisen unelmat ovat nyt kuusi vuosisataa myöhemmin toteutuneet: olemme eurooppalaisia ja samalla maailmankansalaisia, vapaita asumaan missä haluamme, vapaat opiskelemaan ja kehittämään itseämme ja vieläpä niin, että voimme valita minkä tahansa maan, missä asua ja hankkia toimeentulomme. Kaiken lisäksi saamme opiskella niin pitkälle kuin lahjamme, voimamme ja tahtomme antaa myöten - vieläpä ilman että meidän tarvitsee maksaa opiskeluamme. Yhteiskunta kustantaa tämän investointimme, jotta me puolestamme voimme aikanamme tienata ja maksaa veroja kasvattaaksemme ja kouluttaaksemme jälkipolvemme viemään sivistyksen soihtua eteenpäin - kohti vieläkin onnellisempaa maailmaa...
Historia - ei ihan sattuman sanelema juttu!
Eikö tämä kaikki tapahtunut ole ihmisen kehitystä ja kehittymistä, vieläpä huikeaa sellaista? Sattumaako? Ei toki, vaan länsimaisen ihmisen suunnitelmallista toimintaa fyysisesti helpomman mutta henkisesti haasteellisemman ja virikkeellisemmän maailman luomiseksi.
Milloin tämä kehitys alkoi? Alkupamauksesta, alkusolusta, ihmisen kahdelle jalalle nousemisesta vaiko siitä kun ihminen hyvin syöneenä puolikuun vehreissä maisemissa köllötteli vilja-aittansa seinustalla ja suunnitteli suuria tulevan yhtenäisen Euroopan ja yhtenäisen globaalin maailman varalle? Taikka siitä kun suomalaisugrilainen lihansyöjä muhkean pihvin syötyään tiiraili kotansa yläaukosta äärettömän tähtitaivaan ulapoita ja suunnitteli suurta tulevaisuutta ugrien sukupuun kansoille - tulevaisuutta joka nyt on saavutettu niin, että me suomalaiset olemme muutaman kehittyneimmän ja kilpailukykyisimmän kansakunnan joukossa maailmassa. Jos ihmisen eräs alkukoti on Afrikassa, niin todella viisaita, innovatiivisia ja kaukonäköisiä olivat ne, jotka ymmärsivät lähteä tuli repussaan ja oppaanaan Pohjantähti kohti pohjoista rakentamaan kulttuuria, joka kestää. Sillä ankarat olosuhteet tuottavat kestävimmät ihmiset ja pysyvimmän, hyvin suunnitellun kulttuurin.
Tänään tiedämme kuinka oikeassa he olivat. Siksi on monen mielestä naurettavaa, jos joku luulee ettei Kuusamossa tai yleensä Pohjois-Suomessa voida enää elää laadukkaasti. Innovatiivisuutta, opiskelua ja työtä se vaatii, mutta palkkansa työstä saa. Sen Kuusamon ja koko Suomenkin historia opettaa. Suomi on Euroopan unionille ja koko maailmallekin hyvä mallimaa. Niin kuin talonpoika pelasti muinaisen Egyptin ryhtymällä raivaajaksi ja viljelijäksi silloin kun kerääjäkulttuuri aavikolla kuihtui, niin talonpoika pelasti elämän Kuusamossakin, kun poropaimentolaisuus ja keräilykulttuuri eivät 1500-luvulla enää kyenneet kasvavaa väestöä elättämään.
Nyt on uuden innovaation aika ja tarve. Oletko se Sinä, nuori historianopiskelija, jonka aivoissa uusi oivallus syntyy?
Keikuta venettä - innovoi uutta!
Historia opettaa, huvittaa, joskus kauhistuttaakin, kun katselee ihmisen joskus mielettömiäkin tekoja. Mutta enimmäkseen historia pelkästään miellyttää. Se antaa älyllisiä naurintoja, jännitystä, oivalluksia ja ahaa-elämyksiä, kun kokee, että kylläpä ihminen on sama kaikkina aikoina. Hän tekee väliin pahoja virheitä, kun ahneuksissaan kahmaisee liian isoja paloja ja pettyy tai joutuu turmioon - yksilöinä, joka kokonaisina kansakuntina. Mutta aina hän nousee ylös ja jatkaa matkaansa, kokeneempana ja viisaampana!
Mutta enimmäkseen ihminen on hauska sosiaalinen olento, yhteistyökykyinen, auttavainen ja eteenpäin pyrkivä. Ihmistä voi historian myötä tarkastella monesta näkökulmasta - valtiollisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta, oikeudellisesta, paikallishistoriallisesta tai maailmanhistoriallisesta näkökulmasta, ja aina hän on yhtä kiinnostava. Ihmisen historia on rikas niin kuin elämä itsekin on. Ihmiseen ei koskaan väsy - koska kysymys on ihmisestä itsestään, Sinusta, minusta, meistä kaikista nykyisistä ja ennemmin eläneistä.
Ihminen on nyt jännittävämmässä historiansa vaiheessa kuin koskaan. Koskaan emme ole olleet kaikki niin suuressa samassa veneessä kuin nyt olemme. Ei pidä keikuttaa venettä? Niinkö? Keikuta toki, nuori ihminen! Tartu veneen reunaan ja heiluta sitä täysillä ja pyri muuttamaan sen suuntaa mieleiseksesi! Toteuta itseäsi, lue, toimi ja koe oma elämäsi! Vaikuta yhteisen veneemme suuntaan!
Vinkkejä ideoillesi , aatteillesi ja toimillesi saat mm. historiasta. Täällä lukiossamme on valittavanasi viisi pakollista ja kuusi syventävää kurssia. Näiden rinnalla voit ahmia lisää tietoa. Ja tietojasi ja taitojasi sekä maailmanparannusaatteitasi voit mainiosti testata oppimisyhteisössä, historian ja yhteiskuntaopin ryhmissä.
Aatos ja sana on vapaa suuren kuusamolaispojan, alue- ja liberaalipoliitikon Antti Chydeniuksen hengessä!
Tervetuloa historian kusseille. Lisää tietoa kursseista löydät ja saat opinto-oppaastamme ja tietenkin historianopettajiltamme Matti Kyllöseltä ja Airi Pehkoselta.
Matti Kyllönen
|
|