Koulukasvatuksen ja -opetuksen tavoitteet
Vuonna 1998 voimaantullut perusopetuslaki määrittelee toisessa pykälässään lyhyesti opetuksen tavoitteet: ”Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella”.
Verrattuna aiempaan perusopetuslakiin tavoitteet on asetettu ikään kuin kauemmaksi. Laissa ei kerrota millainen on eettisesti vastuukykyinen yhteiskunnan jäsen. Määritteleminen on jätetty opetussuunnitelmien laatijoille. Edellisessä vuoteen 1997 asti voimassa olleessa laissa - myös toisessa pykälässä muuten – on tavoitteet kuvattu hieman toisella tavalla: ” Peruskoulun tulee pyrkiä kasvattamaan oppilaansa tasapainoiseksi, hyväkuntoiseksi, vastuuntuntoiseksi, itsenäiseksi, luovaksi, yhteistyökykyiseksi ja rauhantahtoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Peruskoulun tulee kasvattaa oppilaansa siveellisyyteen ja hyviin tapoihin sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja”.
Säädösoppaissa, joissa lain sisältöjä selvitellään, tarkennetaan määrityksiä lisää. Esimerkiksi tasapainoinen on henkilö, joka tuntee edellytyksensä ja rajoituksensa. Hän on henkisesti terve ja tuntee olonsa turvalliseksi ympäristössään ja yhteiskunnassa. Vastuuntuntoinen on henkilö, joka huolehtii itsestään, toisista ja ympäristöstä. Luovuudessa keskeistä on mahdollisuuksien tajuaminen, opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen uudella tavalla, jota kukaan ei ole ulkopuolelta neuvonut. Yhteistyökykyinen tulee toimeen muiden kanssa ja kykenee työskentelemään ryhmässä. Yhteistyökykyisyyteen liittyy myös kyky sovitella sekä ottaa huomioon toisten mielipiteet ja oikeuden olla eri mieltä.
Kasvatus- ja opetustavoitteista kerrotaan lisää valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa ja koulutuksen järjestäjien (kunnat) opetussuunnitelmissa. Lainsäädännön suuri merkitys on siinä, että sillä taataan tasa-arvoiset mahdollisuudet opetukseen kaikille Suomessa asuville lapsille riippumatta siitä asuuko hän pienemmässä tai suuremmassa, rikkaammassa vai köyhemmässä kunnassa. Tämä on ollut peruskoulun keskeinen ajatus ja tehtävä alusta lähtien.
Ystävällisesti tervehtien ja hyvää lukuvuotta 07 – 08 toivottaen
Markku Mäki
|
