Science

Kahden kuutostason opiskelijan haastattelu tana aamuna. Opiskelijat valitsevat kutostasolla nelja oppiainetta, joita he opiskelevat kaksi vuotta viisi tuntia viikossa. Yhden oppiaineen voi myohemmin tiputtaa pois. Science aineita pidetaan vaikeina - erityisesti fysiikkaa ja kemiaa. Ei ihme, etta maassa on pula fysiikan opettajista. Fysiikan ja kemian tunneilla oli vain muutama tytto Esim. 12 poikaa ja 2 tyttoa oli suurin nakemani ryhma.
Opiskelijat kertovat kunnioittavansa opettajia eivatka koe mitenkaan rasittavaksi sita, etta 14 ikavuoden jalkeen heilla on joka vuosi valtakunnalliset testit. Haastateltavamme aikovat yliopistoon, silla toinen haluaa kuvaamataidon opettajaksi ja toinen luokanopettajaksi.
A-tason opiskelijan illat ja viikonloput tayttyvat laksyjen teosta, vaikka kolmella aineella on vain 15 tuntia viikossa plus draama yms. kurssit joita on perjantaisin. Vieraiden kielten opiskelua pidetaan vaikeana eika se ole kovin suosittua. Opiskelijat olivat ylpeita koulustaan eika heita haittaa vaikka kaikki koulut arvostellaan julkisesti koetulosten perusteella. Heidan mielestaan hyva opetus on tarkeampaa kuin kuin koulun sijoittuminen rankinglistalle.

Mielenkiintoista on nahda oppitunteja. Englantilainen kurikasite poikkeaa hieman suomalaisesta. Tuolilla kiikkuminen on riittava syy lentaa ulos luokasta.
Opetusvalineet ovat kohtalaisen hyvin ajantasalla vaikka rakennus muuten on kuin Klassikka ennen remonttia.Kokeellisen opetuksen traditio nakyy vankasti. Koulussa on nelja teknikkoa, jotka tekevat opettajille liuokset ja kokoavat kaikki valineet valmiiksi oppitunteja varten. Teknikot myos tiskaavat kaikki kemian valineet.
Luonto on kaunista - olemme nahneet paljon lintuja ja mielenkiintoisia kasveja luontoretkella Marjan kanssa.
Kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisinta on tahan mennessa ollut vierailu Stonehengessa. Tuntuu ihmeeliselta katsella rakennelmaa, jonka tietaa olevan 5000 vuoden takaa. Tuskin maltan odottaa Bathin roomalaisrakennelmia.
Jatkamme innolla havainnointia.

Sekä Suomessa että Britanniassa on
tyttöjä vähemmän kuin poikia
opiskelemassa kemiaa ja erityisesti
fysiikkaa. Olen joutunut pohtimaan
ongelmaa aikaisemminkin ja voisin
taas palata asian pariin. Yleensäkin
fysiikan ja kemian valinneita voisi
olla kouluissamme enemmän.
Miten tehdä opiskelu houkuttelevaksi
vaikka ehkä joutuukin ponnistelemaan
sen eteen?
Miten saada nuori ihminen uskomaan,
että luonnontieteiden valinta
kannattaa?
Britanniassa on perinteisesti käytetty
kokeellisuutta oppitunneilla enemmän
kuin meillä, siksi on mielenkiintoista
päästä tekemään vertailua.

Tässä vielä muutamia mietteitä Bristolin vierailusta, kun aikaa on ehtinyt kulua muutama päivä Suomeen paluusta.
Mitkä asiat olivat Englannin koululaitoksessa paremmin hoidettu kuin Suomessa? No ainakin teknisen henkilökunnan olemassaolo luonnontieteiden osastolla, sellaiset haluaisin saada meillekin! Opettajan työtä helpottaa suunnattomasti, kun tekninen henkilökunta hoitaa valmiiksi erilaisten liuosten teon, välineiden siirtämisen luokkaan yms. juoksevat asiat. Opettajalle jää enemmän aikaa tuntien valmisteluun, ja kokeellisia töitä pystyy tekemään enemmän.
Silmiinpistävää ja hyvää Englannissa oli kaikkien opettajien kokonaisvaltainen huolehtiminen oppilaista. Heidän ongelmiinsa puututtiin nopeasti, tieto kulki joustavasti ja heidän opintomenestystään seurattiin. Opettajat tunsivat kaikki oppilaansa nimeltä.
Sen sijaan valtavaa byrokratiaa, jatkuvaa testausta ja ylhäältä päin ohjausta en Suomeen haluaisi. Täällä opettaja saa tehdä työnsä itsenäisesti, käyttää luovuuttaan ja improvisoida.

Tanaan meilla oli tapaaminen kahden 17-vuotiaan opiskelijatyton kanssa. He molemmat olivat ottaneet kolme A-levelin ainetta, joihin he keskittyvat koko lukioaikansa. Yhta ainetta on viisi tuntia viikossa, eli oppitunteja on 15. Lisaksi kaikilla on perjantaina ns. core-studies, joka kasittaa mm. uskonnollista opetusta ja opinnonohjausta, yhteensa nelja tuntia. Suomalainen lukio-opetus tarjoaa mielestani monipuolisemman yleissivistyksen, koska meilla opiskelijat joutuvat lukiossa opiskelemaan useita aineita, vaikka eivat niita kirjotakaan.

A-levelin aineet valitaan sen mukaan, mihin on tarkoitus suunnata jatko-opiskelemaan. Molemmat haastattelemamme tytot aikovat yliopistoon.

Opiskelijoiden asenteet opettajia kohtaan olivat erittain myonteisia: Heidan mielestaan opettajat auttavat heita yltamaan parhaisiin suorituksiin. Plagiointi netista ei tyttojen mielesta ollut ongelma, koska opettajat tuntevat opiskelijansa niin hyvin, etta opiskelijat eivat uskalla yrittaa plagiointia.

Useita tunteja oppituntien seuraamista jo takana. Hammastyttavaa on A-levelin eli lukiotason opetusryhmien koko, vain kourallinen opiskelijoita. A-levelin esimerkiksi biologiassa kaytetaan aikaa tunti joka koulupaiva eli 5 tuntia (oppitunnin pituus 60 min) viikossa ja opiskelu jatkuu kahden vuoden ajan. Opetustunteja tulee siis noin 360, kun Suomessa valtakunnallisten biologian kurssien opiskeluun on aikaa 5 x 30 tuntia (45 min opetustuntia). Joten ei siis ihme, etta kokeellisuutta on paljon enemman ja asioita ehditaan kayda perusteellisesti lapi!
Jatkuva testaaminen tuntuu stressaavalta. Valtakunnallliset kokeet alkavat 14-vuotiaina, ja niita riittaa seuraavaksi 5 vuodeksi. Opettajilla on paljon enemman paperitoita kuin Suomessa, ja opetustunnin "koreografia" on hyvin tiukasti ylhaaltapain ohjattu.
Paljon hyvia opetusmateriaaleja on tarttunut matkaan, kiitos Karinin avuliasuuden.

Mitä viedä tuliaisiksi Bristoliin opettajille, sitä tässä on pohdittu. Ja on päädytty eräänlaiseen suomalaiseen "survival boxiin", joka sisältää Fazerin sinistä suklaata, hapankorppuja, lakka- tai mesimarjahilloa, Domino-keksejä - ja tietenkin lakritsia! Makuelämyksiä laidasta laitaan. Tänään mietitään Kristiinan kanssa science-aineiden opetukseen Englannissa liittyviä kysymyksiä, joihin sitten vierailumme aikana toivomme saavamme vastauksia.