|
|
Kurssi: 111521 Tunne itsesi ja nauti elämästä
Kurssin kesto: 02.11.11 - 14.12.11
Kokoontumisajat: Keskiviikko 18:00 - 20:30
Opetuspaikka: Puistokartano , Puistokatu 20 , KUOPIO
Luokka: B059 Opistosali
Opettaja: Pulkkinen Hannu
Ei kokoontumisia 9.11.ja 23.11. Elämässä on hyvä löytää keinoja saada aikaa itselleen, jolloin voi päästä irti kiireestä ja stressistä. Tie tähän on itsetuntemus, omien arvojen tiedostaminen ja niiden mukaan eläminen. Välineinä Jungilainen toimintamallitestaus, NLP, Voimavara- ja ratkaisukeskeinen ajattelu. Harjoituksia ja keskusteluja. Omakustannekurssi, ei alennuksia.
|
Kurssin aikana etsitään keinoja löytää aikaa itselleen niin, että voi päästää irti stressistä.
Keinoina ovat itsetuntemuksen lisääminen, omien arvojen tiedostaminen ja eläminen niiden mukaan.
Välineinä jungilainen toimintamallitestaus, NLP ja voimavara, sekä ratkaisukeskeinen ajattelu.
Kurssilla tehdään harjoituksia ja keskustellaan asioista pienen teoriaosuuden jälkeen.
|
Vähän Jungista
Carl Gustav Jung (26. heinäkuuta 1875 – 6. kesäkuuta 1961), usein lyhyesti C. G. Jung, oli sveitsiläinen psykiatri ja analyyttisen psykologian perustaja. Hänen lähestymistapansa psykologiaan on vaikuttanut paljon syvyyspsykologian alueella ja vastakulttuuriseen liikkeeseen ympäri maailman.
Jungia pidetään ensimmäisenä modernina psykologina, jonka mukaan ihmisen psyyke on luontaisesti hengellinen ja tutkittavissa pintaa syvemmältä. Hän painotti psyyken ymmärtämistä tutkimalla unien, taiteen, mytologian, uskonnon ja filosofian maailmoja. Vaikka hän oli teoreettinen psykologi ja kliinikko, jolla oli praktiikka, hän kulutti suuren osan ajastaan tutkimalla muita aiheita, muun muassa itäistä ja läntistä filosofiaa, alkemiaa, astrologiaa, sosiologiaa sekä kirjallisuutta ja muuta taidetta. Hänen huomattavimmat ajatuksensa koskevat psykologisia arkkityyppejä, kollektiivista alitajuntaa sekä synkronisiteettia.
Jung tähdensi tasapainon ja harmonian tärkeyttä. Jungin mukaan nykyihmiset luottavat liiaksi tieteeseen ja logiikkaan. Hän otti huomioon individuaation merkityksen ihmisen henkisessä kasvussa. Individuaatio on keskeinen käsite analyyttisessä psykologiassa.
Jung aloitti työuransa Zürichin yliopiston psykiatrian klinikalla vuonna 1900 ja teki potilastyön ohella useita vuosia kokeellista työtä sana-assosiaatioiden kanssa. Assosiaatiokokeissa hän keskittyi erityisesti niihin häiriöihin, joita muut tutkijat vähättelivät virheinä. Koetulokset johtivat teoriaan tiedostumattomasta ja sen järjestysrakenteista, psyyken komplekseista.
Lähde: Wikipedia,http://fi.wikipedia.org/wiki/C._G._Jung
Jungin anti nykypäivänä
Individuaatio eli yksilöityminen tarkoittaa yksilön koko elämän jatkuvaa itseksi tulemisen prosessia. Siinä ihminen tutustuu persoonallisuuteensa ja pohtii merkittäviä asioita, kuten kuka olen ja mitkä ovat mielipiteeni. Individuaatio ei ole minkään tietyn tiedon tai taidon oppimista, vaan ihmisenä olemisen oppimista.
Arkkityypit
Jungin neljä kuuluisaa arkkityyppiä ovat:
Itse (Self)
Varjo (Shadow)
Anima (miehen piilotajunnan naiskuva)
Animus (naisen piilotajunnan mieskuva)
Itse on C.G. Jungin mukaan ihmisen kokonaisuus. Itse on järjestyksen arkkityyppi ja tietoista minää laajempi käsite. Se ei käsitä ainoastaan tietoista psyykeä vaan myös piilotajuisen psyyken ja on niin ollen laajempi persoonallisuus. Itse on tämän kokonaisuuden keskus kuten minä on tietoisuuden keskus.
Varjo on jungilaisessa psykologiassa se osa persoonallisuutta, joka on tiedostamatonta ja usein ristiriidassa tietoisen tajunnan kanssa. Se saattaa olla osa henkilön alkuperäistä persoonallisuutta, joka on syrjäytynyt tietoisen mielen tieltä; sieltä löytyvät tietoisen mielen torjumat ajatukset, esimerkiksi epämiellyttävät luonteenpiirteet ja tietoisen mielen kanssa yhteensopimattomat pyrkimykset. Varjo toimii tietoisuuden suhteen kompensoivasti ja vaistonvaraisesti eli sen vaikutus voi olla hyvä taikka paha. Masentuneen tai pelokkaan ihmisen unelmissa ja visioissa varjo voi olla säälimätön tai myötätuntoinen.
Päällimmäinen kerros varjosta edustaa piilotajuista, henkilökohtaisista kokemuksista tullutta osaa persoonallisuudessa. Alempi kerros varjosta koostuu historiallisesta aspektista, jonka katsotaan olevan osa kollektiivistä ylipersoonallista piilotajuntaa.
Animus ja Anima
Jokaisessa Persoonassa on myös jälkiä vastakkaisen sukupuolen käyttäytymismalleista. Miehillä Anima edustaa naisellisia näköpuolia psyykessä, kun taas Animus edustaa maskuliinisia piirteitä naisten psyykessä. On olemassa laaja kirjo ihmisiä, miehiä ja naisia, joiden Anima ja Animus ovat joko laimeita, kohtalaisen vahvoja tai hallitsevia ihmisen rakenteessa. Liian vahva samastuminen miehellä Animaan tuo usein vahvoja tunne-elämän ongelmia eteen, samoin jos naisen psyykessä on hallitsevan voimakas Animuksen lataus. Koko arkkityyppinen organisaatio palvelee Jungin kielellä Itseä, (Selbst), yhtenäisyyttä, jota kohti yksilöitymisen prosessi pyrkii ja samalla tasapainoon ja harmoniaan..
Jungin anti tälle kurssille on kuitenkin hänen psykologiansa pohjalta tehdyllä persoonallisuustestillä.
|
Isabel Briggs Myers (18. lokakuuta 1897 – 5. toukokuuta 1980) kehitti äitinsä Katherine Cook Briggsin kanssa Myers–Briggs-tyyppi-indikaattorin.
Isabel luki ja kirjoitti paljon; hänen ensimmäinen kirjoituksensa julkaistiin hänen ollessaan 14-vuotias. Hän valmistui parhain arvosanoin Swarthmore Collegesta. Hänen kirjailijanuransa sai lentävän lähdön, kun hän voitti kirjallisuuskilpailun ja hänen kirjastaan Murder Yet to Come tuli valtakunnallinen myyntimenestys.
Myers oli jo pitkään kaivannut jonkinlaista välinettä persoonallisuuden mittaamiseen, ja toinen maailmansota oli "viimeinen pisara" indikaattorin odottamiselle. Hänen elämänasenteelleen mikään este ei ollut mahdoton, joten huolimatta tiedossa olevasta valtavasta työmäärästä, psykologien nurjasta suhtautumisesta ja uusien taitojen opettelusta hän päätti tehdä indikaattorin itse yhdessä äitinsä kanssa.
Linkki testiin.
http://www.humanmetrics.com/cgi-win/JTypes2.asp
|
NLP perustuu siihen, että ennen toimintaa on sitä ohjaava ajatus tai mielikuva. Jokaisella ajatuksella tai mielteellä on rakenne, joka voidaan selvittää.
Ajatus tai mielle voi olla kuva, tunne tai selkeä teksti sisäisellä puheella kerrottuna.
Kun mielteen rakennetta muutetaan johonkin suuntaan, käyttäytyminen muuttuu automaattisesti. Se helpottaa toistuvasti ilmeneviä ajatusrakenteita ja tekoja, jotka häiritsevät elämää ja on hyvä työkalu elämän helpottamiseksi.
Oletko tullut ajatelleeksi että ennen toimintaa edeltää mielle tai ajatus toiminnasta. Esim. suurin osa painonpudottajista yhdistää sanaan ”laihdutus” kärsimyksen. Tällä ajatuksella on varmasti suuri vaikutus siihen miten toimimme. Jos kärsimyksen sijaan laihdutus-sana tai sen suunnittelu johtaakin automaatisesti johonkin myönteiseen niin laihdutus onnistuu helpommin.
NLP:n avulla voimme kartoittaa kokemumustemme rakenteita:
Kuinka teemme sen mitä teemme?
Kuinka ajattelemme?
Kuinka opimme?
Kuinka tulemme hyvälle tuulelle tai vihaisiksi?
Kuinka onnistumme tai emme onnistu?
Prosesseissa ja harjoituksissa opetellaan havaitsemaan ja tarvittaessa muuttamaan kokemusten rakenteita, käyttäytymismalleja sekä vuorovaikutus- ja käyttäytymisprosesseja.
Tämän ansiosta on mahdollista oppia menetelmiä, joiden avulla voi muuttaa tai järjestää uudestaan omia ajatusmallejaan, omien kokemusten rakenteita, totuttuja tapoja, uskomuksia ja asenteita. Näin voidaan ratkaisevasti vaikuttaa omaan käyttäytymiseen sekä saada eri tilanteisiin useampia vaihtoehtoja, jotka ehkä ovat totuuden mukaisempia tai palvelempia.
NLP:ssä kiinnostuksen kohteena eivät ole ongelmat ja niiden historia, vaan taito, taitavuus, onnistumiset ja niiden rakenne. NLP tutkii sitä, millä tavalla osa ihmisistä luo myönteisen kontaktin melkein tilanteessa kuin tilanteessa, oppii nopeasti, ratkoo ongelmia taitavasti, muistaa tai tekee ratkaisuja paremmin, on huippiúosaaja omalla alallaan sekä ennen kaikkea, millä tavalla näitä huipputaitoja koodataan auki. NLP on siis onnistumisen mallintamista ja näiden mallien oppimista.
Jokaisella ihmisellä on oma maailmankuva. Muutos lähtee aina siitä, että maailmankuvaa (ns. karttaa) muutetaan ja näin toimintakin muuttuu.
NLP kehitettin 70 luvuilla.
NLP pohjautuu kielitieteen professori Richard Bandlerin ja matemaatikko John Grinderin 1970-luvun alussa tekemiin tutkimuksiin, minkä jälkeen siihen on lisätty uusia tekniikoita, ja NLP-liike on jakautunut useisiin eri suuntauksiin. Käytännössä monien nykyterapeuttien käyttämä NLP on eri psykologian osa-alueiden soveltamista käytäntöön, eikä enää noudata puhtaasti alkuperäistä NLP-filosofiaa.
|
Ratkaisukeskeisyys pähkinänkuoressa
Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on maanläheinen ja myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Haluamme innostaa kehittämään niihin luovia ratkaisuja korostamalla toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä ja yhteistyötä. Tämä työtapa valtaa alaa etenkin ihmissuhdealoilla toimivien keskuudessa. Ratkaisukeskeinen terapia puolestaan saavuttaa yhä enemmän kannatusta asiakkaita kunnioittavana ja taloudellisena terapiamuotona.
Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneelle työlle on ominaista:
Asiakaslähtöisyys. Asiakas voi olla esim. yksilö, perhe, ryhmä tai työyhteisö. Asiakas asettaa itse omat tavoitteensa sen sijaan, että joutuisi hyväksymään asiantuntijoiden määrittelemät tavoitteet.
Tavoitelähtöisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus. Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä miten asiakas voi ne saavuttaa.
Voimavarakeskeisyys. Tutkitaan ja hyödynnetään asiakkaan kykyjä, taitoja ja osaamista käsillä olevan pulman ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Menneisyyttä tarkastellaan pikemminkin voimavarana.
Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen. Tutkitaan erityisesti niitä aikoja ja hetkiä, jolloin vaikeudet ovat paremmin hallinnassa tai jokin tavoite toteutuu vaikka osaksikin. Tärkeää on kartoittaa tavoitteen suuntaan tapahtuvaa edistystä.
Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori. Tämä työmuoto tukee asiakkaan vahvoja puolia. Uusien näkökulmien syntymisen lisäksi oleellista on ideoida ja testata vuorovaikutussuhteessa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
Hyödyntäminen ja konstruktiivinen näkemys. Ratkaisukeskeinen työtapa on salliva ja siinä voidaan vapaasti liittää muista työmuodoista lainattuja ideoita, kuten kognitiivisen terapian harjoituksia, narratiivisen terapian ulkoistamista, NLP-tekniikoita, tarinoita, paradoksaalisia kotitehtäviä, sopimuksia jne.
Yhteistyö ja kannustus. Asiakkaan verkostot ja läheiset nähdään voimavarana ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Tärkeä osa työtä on aito myönteinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen edistyksestä eri osapuolille.
Lähde:
http://www.ratkes.fi/tietoa-ratkaisukeskeisyydestae/artikkeleita/ratkaisukeskeisyys-paehkinaenkuoressa/
|
NLP ja itämaiset filosofiat korostavat mielen ja kehon yhteisyyttä. Länsimainen antiikista peräisin oleva filosofia pyrkiin erottamaan mielen erikseen ja korostamaan näin ihmisen eroa eläimistä.
Nykyisen käsitykseni mukaan mielellä ja keholla on hyvin läheinen suhde ja ihmettelen kuinka se voidaan kieltää. Mielestäni voi mennä jopa niin pitkälle, että keho on mielen kuva ja päinvastoin. Itämaisissa filosofioissa korostetaan harmoniaa. Kehon ja mielen on oltava harmoniasa mielen kanssa. Korostetaan myös kohtuullisuutta.
Tosiasia on, että stressi vaikuttaa kehoon. Stressiä voidaan myös hallita kehon kautta.
Siksi onkin tärkeää löytää itselle sopiva tapa kehon huoltamiseen mielen kautta.
Kehon huoltaminen tavalla tai toisella pitää saada normaaliin elämään kuuluvaksi.
Mikä on Sinun tapasi huoltaa kehoasi ja luoda mielen sekä kehon välinen yhteys?
- Mietiskely - passivinen/aktiivinen (mindfulness, tietoinen hyväksyvä läsnäolo)
- Rentoutus
- Terveysliikunta
- Kuntoliikunta
- Kilpailu
|
– Paikallaan istuen tai seisten, käymällä läpi
kehon asennon tuottamia tuntemuksia:
Mille alusta jalkojen alla tuntuu?
Kuinka hengitys virtaa?
– Muodollisessa harjoituksessa istutaan
havainnoiden hengitystä ja kehon
tuottamia tuntemuksia.
Harjoittelu tavanomaisissa tilanteissa
– Tavanomaiset arkipäivän tilanteet,
kuten esimerkiksi astioiden tiskaus tai puiden pilkkominen.
– Arkipäivän tilanteissa havainnoidaan
mielen sisältöjä suoritettaessa
tehtäviä, jotka ovat normaalisti
luonteeltaan automaattisia.
Molemmat harjoittelutavat täydentävät toisiaan, ja
tärkeintä on olla läsnä pyrkimättä mihinkään.
Tietoisuustaitoharjoituksessa on keskeistä oppia
yhdistämään mielen rentous tarkkaavaisuuteen ja
havaitun kokemuksen hyväksymiseen sellaisenaan.
Onnistunut, pitkäjänteinen harjoittelu voi toimia
apuvälineenä pyrittäessä havainnoimaan
mielen tai kehon erilaisia tiloja.
|
|
KEHOTIETOISUUDEN_HARJOITTAMINEN_SEISTEN.doc 24.5 kt
|
|
tajunnanvirta.doc 34 kt
|
|
BUDHAL.doc 31 kt
|
|
tuoustavan_voimavaratharj.doc 55 kt
|
|
|
|
