LINNANPELLON KOULU 80 VUOTTA
KOULUN VIISI NIMEÄ
Pitkärannan yhteiskoulu 1919 - 1943 Pitkärannan keskikoulu (valtion) 1943 - 1944
Kuopion keskikoulu 1944 - 1955 Kuopion Yhteislyseo 1955 - 1975
Linnanpellon lukio ja yläaste 1975 - 2006
Risto Pirinen
Katsaus Linnanpellon koulun historiaan
Pitkärannan yhteiskoulun perustaminen
Vuosisatamme ensimmäiset vuosikymmenet olivat oppikoululaitoksen voimakkaan kasvun aikaa. Yhteiskunnan muutokset ja kielitaistelu innostivat uusien koulujen perustamiseen. Koska valtiovallalla, niin ennen ensimmäistä maailmansotaa kuin heti itsenäistymisenkin jälkeen, oli niukalti varoja koululaitoksen kehittämiseen, syntyi melkoinen joukko yksityisiä oppikouluja vastaamaan maan koulutustarpeeseen. Sivistyshistoriallisesti merkittävä ilmiö oli oppikoululaitoksen laajentuminen maaseudulle. Vuosisadan alussa jo ennen itsenäistymistä oli perustettu 27 suomenkielistä oppikoulua maaseutujen taajamiin ja liikenteen solmukohtiin. Rautatieverkoston ja liikenneyhteyksien parantuminen mahdollistivat koulunkäynnin kauempaakin.
Suomenkielisten oppikoulujen perustaminen maaseudulle oli laajan yhteistyön tulosta. Kouluhanke keräsi taakseen eri yhteiskuntaryhmiä ja saattoi usein eri puolueidenkin edustajat yhteistyöhön. Maaseutuoppikoulujen synty mahdollisti opintien sellaisillekin lapsille, joiden vanhemmilla ei ollut varaa lähettää lastaan kaupunkikouluihin.
Yksityisten oppikoulujen perustaminen alkoi ripeästi heti Suomen itsenäistymisen jälkeen. Koulun perustamissyy oli useimmiten se , että tällä tavoin aloitekykyiset vanhemmat halusivat turvata lastensa opiskelumahdollisuuden. Oppikoulu veti sosiaalisen nousun väylänä tavalla, jota voi pitää suorastaan ajan muoti-ilmiönä. - Näin ajatus omasta koulusta syntyi myös Impilahden teollistuneessa Pitkärannan kylässä.
Pitkärannan yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1919. Vanhempien halu lähettää lapset opintielle oli suuri ja alueen asukkaat olivat valmiita tekemään työtä oman koulun aikaansaamiseksi. Merkittävänä puuhamiehenä Pitkässärannassa oli mm. sahanhoitaja Nestor Pihlman. Koulu taloudellisen perustan teki mahdolliseksi Oy Diesen Wood Ab:n toimitusjohtaja, konsuli Diesen.
Ensimmäisenä vuonna koulussa oli kahdella ensimmäisellä luokalla yhteensä vain 19 oppilasta. Koulu kuitenkin kehittyi asteittain viisiluokkaiseksi keskikouluksi vuosina 1919 - 22. Lukuvuonna 1922 - 23 oppilasmäärä oli jo 80. Keväällä 1939 oppilasmäärä oli jo 186.
Koululla oli kannatusyhdistys ja johtokunta. Koulun ensimmäisinä toimintavuosina koulun johto vaihtui usein. Vuosina 1919 - 24 koululla ennätti olla viisi johtajaa. Vuosina 1924 - 36 koulun johtajana toimi pastori Väinö Mutru ja hänen jälkeensä talvisotaan saakka pastori Jouko Karanko.
Pitkärannan yhteiskoulun toiminta päättyi lokakuun 6. päivän iltana 1939 koulun toverikunnan ja "Virsujen" illanviettoon. Seuraavana aamuna Pitkärantaan alkoi kokoontua kertausharjoitukseen saapuneita reserviläisiä, jotka majoitettiin mm. yhteiskoulun tiloihin.
Evakkotie Savoon ja Kuopioon
Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä maahamme 30.11.1939. Monta päivää ei sota säästänyt Pitkärannan asukkaita, vaan viranomaisten käskyn mukaan kylän evakuointi aloitettiin 3. päivänä joulukuuta. Enin osa väestöstä lähetettiin junissa Matkaselän kautta Joensuuhun. Pääosa impilahtelaisista evakuoitiin Savon alueelle, Riistavedestä tuli alueen asukkaiden uusi kuntakeskus.
Jatkosodan aikana suomalaiset valtasivat menetetyt alueet takaisin. Itä-Karjalaan edenneet suomalaisjoukot saapuivat Impilahden alueelle heinäkuussa 1941. Karjalaisille tuli nyt mahdollisuus palata synnyinseuduilleen. Keväällä 1943 valtio otti Pitkärannan yhteiskoulun huostaansa, jolloin koulun nimeksi tuli Pitkärannan keskikoulu. Koulu pääsi aloittamaan toimintansa lokakuussa 1943.
Kesäkuussa 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen maatamme vastaan. Kannasta puolustaneet suomalaisjoukot joutuivat vetäytymään ylivoiman edessä. Jotta venäläisten hyökkäys saatiin pysäytetyksi, jouduttiin myös Itä-Karjalassa olleita joukkoja siirtämään Kannaksen suojaksi. Impilahtelaisillakin oli edessään uusi evakkotaival. Alueen väestö siirrettiin jälleen Savoon.
Eduskunta päätti säilyttää luovutettujen alueiden oppikoulut. Näin Pitkärannan keskikoulu siirtyi evakkona Kuopioon ja sai nimekseen Kuopion keskikoulu. Ensimmäinen lukuvuosi aloitettiin 14.11.1944. Kaikkien aineiden opetusta ei voitu aloittaa samanaikaisesti mm. opettajien ja opetustilojen puutteen takia . Oppilaita saatiin aluksi Kuopion lyseosta. Opetustiloina käytettiin mm. Kuopion lyseon ja tyttölyseon tiloja.
Tavoitteena oli kuitenkin jo 40-luvulla oman koulutalon hankkiminen. Kuopion kaupunki lahjoitti tontin tarkoitusta varten Linnanpellolta. Eduskunnan myöntämän 5 miljoonan markan suunnittelurahan turvin saatiin koulun piirustusten valmistelu käyntiin. Keväällä 1953 valtioneuvosto myönsi koulun rakennustöihin 80 miljoonaa markkaa. Saman vuoden toukokuussa työt aloitettiin ja peruskivi muurattiin 30.05.1953. Rakennustyö valmistui siten, että koulutyö voitiin aloittaa uusissa tiloissa syyslukukauden 1954 alussa. Uuden koulun vihki käyttöön 22.11.1954 piispa Sormunen.
Kuopion keskikoulun rehtorina toimi koko ajan nuorempi lehtori Aukusti Sarvela, joka oli toiminut luonnonhistorian ja maantiedon opettajana jo Pitkärannan yhteiskoulussa. Koulun oppilasmäärä alkoi kasvaa uuden koulurakennuksen valmistuttua. Vuonna 1955 oppilaita oli jo 353, josta poikien osuus oli 28 prosenttia.
Kuopion yhteislyseo
Valtioneuvoston päätöksellä 18.02.1955 Kuopion keskikoulusta tuli yliopistoon johtava Kuopion yhteislyseo. Koulu toimi koko toiminta-aikansa samassa koulukiinteistössä. Koulun pitkäaikaisen rehtorin Aukusti Sarvelan seuraajaksi valittiin vuonna 1957 voimistelun opettaja Niilo Löppönen, joka toimi koulun johtajana aina peruskoulujärjestelmään siirtymiseen saakka. Koulun oppilasmäärä vakiintui 1960-luvulla yli 900 oppilaan määrään. Yhteislyseon suurin oppilasmäärä saavutettiin lukuvuonna 1972- 73, jolloin koulussa oli 1024 oppilasta.
Linnanpellon lukio
Kuopion yhteislyseon toiminta päättyi 31.07.1975. Koulu jaettiin kahteen osaan; Linnapellon yläasteeseen ja Linnanpellon lukioon. Kevätlukukauden 1978 päättyessä Linnanpellon lukiossa oli 314 oppilasta. Oppilasmäärä pysytteli aina 1980 -luvun puoliväliin saakka 300 oppilaan paikkeilla, minkä jälkeen se on hieman laskenut ollen lukuvuonna viime lukuvuonna 286. Oppilasmäärän laskuun on ennen kaikkea vaikuttanut lukion aloituspaikkojen vähentäminen.
Rehtori Niilo Löppönen jäi eläkkeelle keväällä 1981. Seuraajaksi valittiin Kyllikki Happonen, jonka johdolla lukio valmistautui uusiin haasteisiin. Syksyllä 1982 Linnanpellon lukio otti käyttöön ensimmäisellä luokalla kurssimuotoisen lukusuunnitelman ja jaksojärjestelmän.
Syksyllä 1985 otettiin käyttöön asteittain 1. luokilta alkaen valtioneuvoston tuntijakopäätöksen mukainen lukusuunnitelma. Linnanpellon lukion painopistealueeksi valittiin liiketalous.Tavoitteena oli kehittää omaleimaisuutta lisäämällä lukion ja kaupungin yritystoiminnan ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta. Koulun läheisempi liittäminen ympäröivään yhteiskuntaan katsottiin tärkeäksi.
Rehtori Kyllikki Happonen jätettyä tehtävänsä elokuun alussa 1989 ja siirryttyä eläkkeelle seuraavassa vuodenvaihteessa koulun väliaikaisena rehtorina toimi lehtori Pirkko Miinalainen. Koulun uudeksi rehtoriksi valittiin 1.8.1990 alkaen Hannu Kukkonen.
Syksyllä 1994 Linnanpellon lukio joutui taistelemaan omasta olemassaolostaan. Kaupungin kouluverkostosuunnitelmassa esitettiin lukion lakkauttamista. Linnanpellon lukion puolesta syntyi kuitenkin kansanliike, joka yhdisti entiset ja nykyiset oppilaat ja opettajat, alueen asukkaat ja lukion kannattajat yhteiseen rintamaan koulumme puolesta. Valtuustokäsittelyssä Linnanpellon lukion lakkauttaminen kumottiin yhden äänen enemmistöllä. Näin yksi kaupunkimme perinteikkäimmistä kouluista pelastui täpärästi.
Lukuvuonna 1995 - 96 alkoi siirtyminen luokattomaan lukioon. Se asetti kaikkien lukioiden tavoin myös Linnanpellon lukion uusien haasteiden eteen. Samoin ylioppilastutkinnossa tapahtui muutoksia. Mahdollisuus hajauttaa tutkinnon suorittaminen jopa kolmeen kirjoituskertaan on merkittävästi lisännyt koulu hallintotyötä. Uudistukset sopivat kuitenkin hyvin tämän päivän koulumaailmaan ja ovat opiskelija-myönteisiä.
Vuosina 1996-2000 koúlua johti vs. rehtorina Eeva Jokela ja Hannu Kukkosen siirtyessä eläkkeelle syksyllä 2000 koulutuspalvelukeskus päätti valita koululle rehtorin kahden vuoden määräajalle. Rehtoriksi valittiin Heikki Turunen. Hänen johdollaan koulu pyrkii uudistamaan yrittäjyyskasvatusta ja kehittämään kansainvälisiä suhteita.
Linnanpellon lukio pyrkii tulevina vuosina voimakkaasti vastaamaan uusiin haasteisiin säilyttäen samalla tasokkaan ja osaavan lukion perusopetuksen.
Linnanpellon yläaste
"Kouluni on kuin asema, jolta voin ostaa matkalipun huomiseen - elämään. Minun matkani huomisen on iloa ja toivoa täynnä, niin kuin yleensä nuoren ihmisen" Näin kirjoitti Linnanpellon yläasteen oppilas Sari Rautiainen vuonna 1979.
Peruskoulujärjestelmään siirryttiin Kuopiossa 1. päivänä elokuuta 1975 . Kaikille yhtenäinen peruskoulu tarjosi koko ikäluokalle yhteisen 9-vuotisen peruskoulutuksen. Linnanpellon yläaste aloitti tuolloin toiminnan osana Kuopion kaupungin koululaitoksen kuuluvaa peruskoulua. Koulussa toimivat peruskoulun yläasteen vuosiluokat 7 - 9.
Linnanpellon yläasteen rehtoriksi valittiin 1975 Marja- Liisa Soutolahti. Koulun ensimmäiset vuodet olivat peruskoulun rakentamisen ja uuteen järjestelmään siirtymisen aikaa. Käyttöön tuli peruskoulun opetussuunnitelma POPS. Muutos tapahtui uudistusten määrästä huolimatta varsin joustavasti.
Peruskoululaissa vuonna 1983 kirjoitettiin peruskoulun tavoite: "Peruskoulun tulee pyrkiä kasvattamaan oppilaansa tasapainoiseksi, hyväkuntoiseksi vastuuntuntoiseksi, itsenäiseksi, luovaksi, yhteistyökykyiseksi ja rauhantahtoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Peruskoulun tulee kasvattaa oppilaansa siveellisyyteen ja hyviin tapoihin sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja."
1990-luvun alkupuolella tavoitteeksi tuli ohjata oppilaat entistä enemmän itsenäiseen työskentelyyn, tiedonetsimiseen ja käsittelyyn. Nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa noiden taitojen hallitseminen on tullut vuosi vuodelta yhä tärkeämmäksi. Samoin koulutyössä on yhä enemmän korostettu kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Ennen kaikkea viime vuosina on pyritty korostamaan yhä enemmän kodin vastuuta nuoren kasvatuksessa ja opastuksessa. Koulun tehtävänä on tukea vanhempia tässä tehtävässä.
Marja-Liisa Soutolahden jäädessä eläkkeelle marraskuussa 1993 koulun va. rehtorina toimi seuraavan maaliskuun 1. päivään lehtori Leena Kalsi. Uudeksi yläasteen rehtoriksi siirtyi maaliskuun alussa 1994 Kuopion Klassillisen koulun rehtori Paavo Sopanen.
Linnanpellon yläasteen painopistealueena on ollut kuluvalla vuosikymmenellä yrittäjyyskasvatus. Näkyvimpinä merkkeinä toiminnasta ovat olleet koulun yrittäjyyspäivät. Päivän aikana oppilaat ovat saattaneet esitellä omia yritysideoitaan ja paikalle on kutsuttu alueen yrittäjiä ja asiantuntijoita kertomaan yrittämisestä ja yritystoiminnasta. Esimerkiksi keväällä 1996 yrittäjyyspäivän avasi kaupunginjohtaja Kauko Heuru.
Syksyllä 1997 rehtori Paavo Sopanen siirtyi nauttimaan eläkevuosista ja koulun rehtoriksi valittiin Risto Pirinen.
"Matkani huomiseen on toivoa täynnä. - Hei elämä, minä tulen, olen jo asemalla!"
Keväällä 2005 Kuopion kaupungin koulutoimessa tehtiin päätös LInnanpellon lukion toiminnan lakkauttamisesta 31.07.2006. Lukion oppilaat ohjattiin jatkamaan opintojaan syyslukukaudesta 2006 alkaen muissa Kuopion lukiossa.
Lukion opettajat siirtyivät myös opettajiksi jäljelle jääneisiin Kuopion lukioihin. Kesäkuun 3. päivänä pidettiin Linnanpellon lukion viimeiset lakkiaiset Pohjantien koulun juhlasalissa.
Syyslukukauden 2005 alussa myös Linnanpellon koulun opettajakunnalle kerrottiin alueen tulevasta kouluratkaisusta. Kaupunginosan kolmesta peruskoulusta päätettiin yhden toiminta lopettaa. Koulutuspalvelut päättivät lopettaa toiminnan Männistön koulurakennuksessa.
Koululaitoksen johto päätti esittää lautakunnalle ja valtuustolle ratkaisua, jossa Linnanpellon koulun ja Pohjantien koulun rakennuksiin muodostettaisiin kaksi 0 - 9 luokat käsittävää yhtenäiskoulua. Muutos päätettiin toteuttaa siten, että Männistön koulun hallinto ja toiminta siirrettäisiin Linnanpellon koulurakennukseen ja yläkoulun toiminta hajautettiin osaksi Männistö-Linnanpellon koulua ja osaksi POhjantien koulua.
Huolimatta Linnanpellon ja Pohjantien koulujen opettajien voimakkaasta vastarinnasta, koulutuslautakunta vahvisti suunnitelman syyskuussa ja valtuusto joulukuussa 2005. Näin Linnanpellon koulun kohtalo oli sinetöity ja koulun toiminta yhdistettiin 1.8.2006 alueen alakouluihin.
Linnanpellon lukion ja koulun lakkauttaminen 31.7.2006 päätti lopullisesti Pitkästärannasta vuonna 1919 alkaneen koulun toiminnan. Kuopion yhteislyseon maineikas historia oli päättynyt. Merkittävä osa kuopiolaista kouluhistoriaa oli liittynyt menneisyyden ajanvirtaan.
KOULUTALO
Rannankoulu (ent. venäläistyttämiskansakoulu) 1919 - 1920
Vanha ent. asuintalo (oma) 1920 - 1938
Ent. työväentalo, 2-kerroksinen kivirakennus (oma) 1938 - 1939
Keskustakansakoulu 1942 - 1944
Kuopion eri oppikouluissa 1944 - 1954
Oma 5-kerroksinen rakennus 1954 - 2006
|