|
|
JOUSTO-OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KALEVALAN KOULU
LUKUVUOSI 2007-2008
SISÄLTÖ
Johdanto 3
1. Käytännön toteutuksesta 5
2.Sisältöalueet 6
2.1 Äidinkieli 6
2.2 Matematiikka 7
2.3 Ympäristökasvatus 8
2.4 Uskonto- ja eettinen kasvatus 9
2.5 Musiikki 9
2.6 Kuvaamataito 10
2.7 Käsityö 10
2.8 Liikunta 11
JOHDANTO
Kuopion kaupungin opetussuunnitelman perusteissa perusopetuksen arvopohjan muodostavat toiminnalliset arvot. Tällaiset toiminnalliset arvot ovat luonteeltaan arvostuksia, jotka muovaavat koulun arkitodellisuutta. Toiminnallisina arvoina Kuopion kaupungin opetussuunnitelmassa nimetään mm. oppijalähtöisyys, yhteisvastuu ja osallisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, luovuus ja turvallisuus.
Tämä arvopohja toimi ajatusmallina jousto-opetusta mietittäessä.
Kalevalan koulussa toimiva vuosiluokkiin sitoutumaton alkuopetus eli jousto-opetus. Jousto-opetuksen tarkoituksena on tarjota mahdollisuus seitsemänvuotiaille lapsille aloittaa koulunkäynti joustavasti. Jousto-opetuksesta on tarkoitus tehdä pitkäaikainen toimintamalli, jossa lastentarhanopettaja, luokanopettajat ja erityisopettaja toimivat yhteistyössä ja toteuttavat joustoluokan opetussuunnitelmaa varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen pedagogiikan keinoin. Opetus ja toiminta muotoutuvat lukuvuosittain oppilaiden tarpeiden mukaan.
Alkuopetuksessa jokaiselle oppilaalle on etsittävä se oppimistyyli, joka on kullekin oppilaalle ominainen ja vahvistettava sitä koko kouluhistorian ajan. Opetuksen käytänteissä suositaan eriyttämistä ja oppilaiden ryhmittelyä oppimistyylien ja työskentelytaitojen mukaisiin ryhmiin. Lastentarhanopettajan, luokanopettajien ja erityisopettajan yhteistyö mahdollistaa oppilaiden pienryhmätyöskentelyn.
Jousto-opetuksen toiminta-ajatukseen sisältyy yhteistoiminnallisuus, osallisuus ja erityisen tuen tarpeen huomiointi lapsilla. Erityisen tuen tarpeet voivat liittyä lapsen sosiaaliseen kehitykseen, tiedollisiin tai taidollisiin vaikeuksiin tai koulumaisten työskentelytaitojen puutteeseen. Jousto-opetus ei korvaa kaupungin erityisopetusluokkia eikä päivähoidon erityisryhmää. Oppilaille, jotka selkeästi tarvitsevat erityisluokkaa ensimmäisellä luokalla kehityksensä tueksi, opetus järjestetään kaupungin muissa kouluissa.
Osallistava opetus luo tunnetta yhteenkuuluvaisuudesta. Se sisältää suvaitsevaisuutta, vastuuntuntoa ja sitoutumista yhteisiin päämääriin. Jousto-opetuksessa yhteisöllisyys nähdään tärkeänä, se on toisista ja ympäristöstä välittämistä. Oppilaiden sosiaalisten taitojen kasvattaminen nähdään tärkeänä tavoitteena.
Tasa-arvoisessa yhteisössä erilaiset oppilaat otetaan huomioon ja kaikkia oppilaita kohdellaan tasa-arvoisesti, riippumatta siitä millaiset lähtökohdat, kyvyt tai edellytykset oppilaalla on. Kaikenlaisen erilaisuuden suvaitseminen ja hyväksyminen on kouluyhteisössä tärkeää, myös sukupuolten välisen tasa-arvon on toteuduttava.
Oppilaiden luovuutta ja omaleimaisia ratkaisuja on tuettava koulussa. Luovuuden nähdään kuuluvan myös sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen, ei siis pelkästään taito- ja taideaineisiin. Luovuuteen kuuluu rohkeus, joustavuus ja kyky muutoksiin ja näitä ominaisuuksia on oppilaassa tuettava.
Tavoitteena jousto-opetuksessa on vahvistaa oppilaiden itsetuntoa luomalla sellainen oppimisympäristö ja oppimisilmapiiri, joka tukee lapsen myönteistä kehitystä. Jousto-opetuksessa opetellaan erilaisuuden hyväksymistä ja oppilaiden yhteistyökykyä vahvistetaan. Oppilaita rohkaistaan ilmaisemaan omia mielipiteitään ja keskustelemaan asioista ja etsimään näin keskustelun kautta ratkaisua ongelmiin. Keskeistä on vuorovaikutuksellinen oppiminen, jota tuetaan luomalla arkeen yhteistoiminnallisuuden mahdollisuuksia. Tavoitteena on luoda positiivinen asenne oppimista, koulua ja erilaisia ihmisiä kohtaan. Oppilaat pyritään saattamaan tietoisiksi omista oppimisprosesseista ja suuntaamaan heitä kohti itseohjautuvuutta. Oppimisen tukena käytetään oppikirjoja ja muuta soveltavaa materiaalia.
Jousto-opetuksessa tavoitteena on, että mahdollisimman moni oppilaista suorittaa ensimmäisen luokan tavoitteet vuoden aikana ja siirtyy toiselle luokalle. Oppilaille, joille tämä ei onnistu, pyritään löytämään hänen omia oppimis-, kasvu- ja kehitysedellytyksiä tukeva oppimispolku. Näin oppilas saa lisäaikaa omalle kehitykselleen ja voi käyttää alkuopetukseen kolme vuotta.
Jousto-opetuksen opetussuunnitelma päivitetään vuosittain.
1. KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSESTA
Jousto-opetus toimii Kalevalan koulussa ja noudattaa soveltuvien osin sekä omaa opetussuunnitelmaa että Kalevalan koulun ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaa.
Oppilailla on mahdollisuus edetä yleisopetussuunnitelman mukaisesti, tai mikäli oppilaan kasvu ja kehitys edellyttää, hän etenee jousto-opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti.
Oppilaat jousto-opetukseen valitaan yhteistyössä päivähoidon, oppilashuoltoyksikön ja koulun kanssa. Luokissa opiskelee sekä yleisopetuksen opetussuunnitelmaa noudattavia oppilaita että erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita. Kalevalan kouluun on keskitetty Kuopion maahanmuuttajaopetus ja luokissa opiskelee myös useita maahanmuuttaja-taustaisia oppilaita. Kaikki oppilaat otetaan perusopetukseen piiriin vuosiluokkiin sitoutumattomaan alkuopetuksen. Erityisopetusta tarvitseville oppilaille tehdään erityisopetuspäätös.
Jousto-opetuksessa luokanopettajat, lastentarhanopettaja ja erityisopettaja toimivat kiinteässä yhteistyössä. Yhteistyötä tehdään sekä Männistön esikoulun että Mäntykankaan koulun alkuopetusryhmien kanssa. Mäntykankaan koulun kanssa tehtävä yhteistyö etenee vuosittain sovittavien teemojen ja tarpeiden mukaisesti. Tunnit irrotetaan joustavasti yleisopetuksen opetussuunnitelmasta esimerkiksi äidinkielestä tai liikunnasta riippuen kunkin vuoden yhteistyömuodoista.
Lastentarhanopettajan työpanos pyritään muovaamaan kokonaisuutta tukevaksi. Sekä esiopetuksen että ensimmäisen luokan oppilaille järjestetään kehitystä ja oppimista tukevia pienryhmiä (esim. joustojumppa, kieli- ja liikuntaryhmä, vuorovaikutusleikki) koulutuntien ulkopuolella lastentarhanopettajien ohjaamina.
Jokaiselle oppilaalle laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma (HOPPI), joka on jatkoa esiopetuksen suunnitelmalle. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan vahvuudet ja kehitettävät alueet yhteisyössä vanhempien, koulun, päivähoidon ja oppilashuoltoyksikön kanssa. Suunnitelmaan kirjataan myös seuranta ja arviointi. Arvioinnin ja seurannan tulee olla kiinteää ja tapahtua yhteistyössä vanhempien kanssa. Oppilas voi vuoden päätyttyä saada joko ensimmäisen luokan todistuksen, jolloin hän siirtyy toiselle luokalle tai jousto-opetuksen todistuksen, jonka saatuaan oppilas siirtyy ensimmäiselle luokalle. Tarvittaessa oppilas voi myös käyttää alkuopetuksen kolmannen vuoden toisen luokan päättyessä.
Mikäli oppilaalle tehdään erityisopetussiirto, hänelle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma).
Joustoluokan keskeisimpiä tavoitteita on lapsen sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja minäkuvan rakentaminen. Sosiaaliset taidot opitaan toisten kanssa toimiessa. Jokainen lapsi oppii hallitsemaan omia tunteitaan ja toimintojaan omassa tahdissaan. Tätä positiiviseen suuntaan menevää kehitystä tuetaan käyttämällä erilaisia toimintamalleja.
2. SISÄLTÖALUEET
Opetus pyritään muodostamaan kokonaisuuksiksi, jotka palvelevat kokonaisvaltaista kehitystä. Oppikokonaisuudet liitetään oppilaan elämään ja niiden avulla laajennetaan oppilaan maailmankuvaa. Oppimisprosessi on tärkeämpää kuin yksittäiset oppiaineet ja sisällöt.
Seuraavassa lyhyt kuvaus eri oppiaineista.
2.1. ÄIDINKIELI
Kieli toimii ihmisellä ajattelun, kommunikoinnin ja itseilmaisun välineenä. Kielellä on tärkeä merkitys lapsen sosiaalisessa kehittymisessä ja minäkuvan vahvistamisessa. Kielen oppiminen auttaa lasta jäsentämään ympäristöään sekä antaa mahdollisuuden kulttuurissa kasvamiseen. Kalevalan koulu tarjoaa alkuopetuksessa maahanmuuttaja-taustaisille oppilaille S2- opetusta sekä suomen kielen että ympäristö- ja luonnon-tiedon tunneilla. S2- opetus noudattaa Kalevalan koulun S2-opetussuunnitelmaa.
Äidinkieli on oppimisen perusta ja sen vuoksi kielen kehittymiseen on varattava riittävästi aikaa. Opetustilanteet rakennetaan lapsen kieltä kunnioittaen ja monipuolisia opetusmenetelmiä hyväksi käyttäen.
Keskeiset tavoitteet:
Lapselle tarjotaan mahdollisuus
• Kielellisen tietoisuuden vahvistamiseen
• Kuuntelu- ja keskittymistaidon kehittämiseen
• Sana- ja käsitevaraston laajentamiseen
• Oppia lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä taitoja
• Mahdollisuus satujen, kertomusten, runojen, lorujen ja näytelmien
kuuntelemiseen
Sisällöt:
Puhuminen ja kuunteleminen
• Puhemotoriikan ja äänenkäytön harjoitukset
• Vuorovaikutustaitojen harjoittelu, itseilmaisu, sadutus
• Kuuntelemaan ja keskittymään harjoittelu
• Sanavaraston laajentaminen, nimeäminen ja kertominen
Lastenkirjallisuus
• Sadut, tarinat, kertomukset
• Runot, riimit, arvoitukset
Lukeminen ja kirjoittaminen
• Sana ja rytmin kuuntelu
• Sanojen ja äänteiden pituuksien vertailu
• Kirjaimiin tutustuminen
• Kielellisen tietoisuuden harjoittaminen
• Kirjainmuodot
• Kirjain-äännevastaavuus
• Lukusuunnat
Käsitteiden tunnistaminen ja varmentaminen
• Looginen järjestys
• Peruskäsitteiden varmentaminen (edessä, takana, keskellä jne.)
2.2. MATEMATIIKKA
Matematiikka tarjoaa oppilaille välineitä loogisen ajattelun kehittymiselle, hahmottamiselle ja ongelmien ratkaisemiselle. Lapsen matemaattinen ajattelu kehittyy toiminnallisuuden kautta. Matematiikan opiskelussa oppilasta kannustetaan ja ohjataan verbalisoimaan ajatteluaan ja perustelemaan omia ratkaisujaan matemaattisiin ongelmiin. Matematiikan opiskelussa käytetään oppikirjan lisäksi toiminnallista välineistöä. Opetuksessa on lisäksi huomioitava maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tarpeet oppia ja ymmärtää matematiikkaa myös suomen kielellä.
Tavoitteet
Lapselle tarjotaan mahdollisuus:
• Kehittää myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan
• Kehittää matemaattista ajatteluaan
• Kehittää ongelmanratkaisutaitojaan
• Ymmärtää matemaattisia peruskäsitteitä
Sisällöt:
• Esineiden luokitteleminen ominaisuuksien perusteella
• Lukumäärä ja lukukäsite
• Numeroiden ja symbolien käyttäminen (esim. lukumäärällisesti kolmea esinettä vastaa symboli 3)
• Lukujen suuruusvertailu ja lukujonoon tutustuminen
• Kokonaisuuksien jakaminen osiin ja osien kokoaminen kokonaisuuksiksi (esim lukujen hajottaminen)
• Yhteen- ja vähennyslakujen harjoittelu lukualueella 0-20 apuvälineillä
• Kymmenjärjestelmän hahmottaminen
• Geometristen tasokuvioiden havaitseminen ja tunnistaminen
• Ajan käsitteeseen tutustuminen, tasatunnit
• Ongelmanratkaisutaitojen harjoitteleminen liittyen lapsen arkipäivään
• Tilavuuden, massan ja pituuden vertailu arkipäivän tilanteissa
2.3. YMPÄRISTÖKASVATUS
Luontoon ja muuhun ympäristöön liittyvät tiedot ja kokemukset rakentavat lapsen käsitystä ympäröivästä maailmasta ja auttavat häntä ymmärtämään ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Luontoa ja ympäristöä koskevan tiedon omaksumiselle on ominaista omakohtaisen kokemuksen ja havainnoinnin kautta luoda tiedollisia rakenteita. Siksi onkin tärkeä huomioida lapsen omakohtainen kiinnostus ilmiöihin ja tukea lapsen aktiivisuutta hänen etsiessään ratkaisuja ongelmiin.
Tavoitteet
Lapselle tarjotaan mahdollisuus:
• harjaantua tekemään havaintoja
• oppia ratkaisemaan ongelmia omakohtaisesti tutkimalla ja kokeilemalla
• oppia luontoa, ihmistä ja ympäristöä koskevia käsitteitä
• oppia liikkumaan luonnonvaraisessa ja rakennetussa ympäristössä
• oppia toimimaan ympäristössä vastuullisesti
Sisällöt:
• ihminen: terveelliset elämäntavat, aistit ja ruumiinosat
• ympäristö: elävä/eloton, ympäristön kasveja, ihmisen rakentama ympäristö
• energia: aurinko, liike ja liikkuminen
• avaruus: kartta, maa, aika, vuosi, vuodenajat
• turvallinen liikkuminen
• ympäristöstä huolehtiminen, viihtyvyys, ympäristön suojelu
2.4. USKONTO- JA EETTINEN KASVATUS
Koulun uskontokasvatus tukee kotien uskontokasvatusta ja vakaumusta. Uskontokasvatuksen ja eettisen kasvatuksen avulla tuetaan lapsen arvomaailman rakentumista ja vastuullista kasvamista. Arkipäivän toiminnassa vahvistetaan oikean ja väärän ja hyvän ja pahan erottamista ja kykyä empatiaan. Eettinen kasvatus ja uskontokasvatus antavat pohjaa erilaisuuden hyväksymiselle ja ymmärtämiselle.
Uskontokasvatuksen osalta kukin lapsi osallistuu koulussa järjestettävään uskonnon opetukseen oman vakaumuksensa perustella. Tavoitteet ja sisällöt noudattelevat soveltuvin osin kunkin oppilaan osalta yleisopetuksen tavoitteita.
Keskeisiä tavoitteita
Lapselle tarjotaan mahdollisuus:
• positiivisen tulevaisuudenkuvan muodostamiseen
• suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden ymmärtämisen lisäämiseen
• oppia suhtautumaan myönteisesti erilaisiin kulttuureihin sekä oppia kunnioittamaan erilaisia vakaumuksia
• oppia arvostamaan omaan ja toisen työtä
• pohtia uskonnollisia ja eettisiä kysymyksiä
• kehittää vastuuta itsestä ja toisista
Sisällöt:
• säännöt ja yhteiset sopimukset
• erilaisuus ja tasavertaisuus
• lapsen omat elämänkysymykset
• kulttuuriin ja uskontoon liittyvät juhlat ja tavat
2.5. MUSIIKKI
Musiikkikasvatuksen avulla luodaan valmiuksia musiikin vastaanottamiselle ja tuottamiselle. Musiikki toimii luonnollisena väylänä tutustuttaessa muihin kulttuureihin. Musiikin avulla tuetaan lapsen itseilmaisutaitoja, kasvua ja kehitystä.
Tavoitteet
Lapselle tarjotaan mahdollisuus:
• kiinnostua musiikista, laulamisesta ja soittamisesta
• oppia luonnollista äänenkäyttöä
• tutustua oman kehoonsa
• kehittyä kuuntelijana
• saada monipuolisia musiikillisia kokemuksia ja elämyksiä
Sisällöt:
• erilaiset äänet, äänen perusominaisuudet
• erilaiset soittimet: kehosoittimet, rytmisoittimet, melodiasoittimet
• rytmi: oma rytmi, melodiarytmi
• melodia: musiikin tunnelma, luova kuuntelu
• erilaiseen musiikkiin tutustuminen
• musiikin esittäminen eri tavoin
2.6. KUVAAMATAITO
Kuvaamataito tukee lapsena kuvallisen ilmaisun kehittymistä sekä antaa tietoja ja taitoja havainnoida visuaalista ympäristöä. Kuvaamataidon avulla voidaan kehittää lapsen myönteistä suhtautumista taiteeseen ja kulttuuriin. Tärkeää on säilyttää ennakkoluuloton asenne, kokeilunhalu ja luottamus omiin kykyihin.
Tavoitteet
Lapselle tarjotaan mahdollisuus:
• ilmaista itseään
• tutustua erilaisiin tekniikoihin ja materiaaleihin
• tuntea mielihyvää omista ja muiden töistä ja kehittää esteettistä arviointikykyä
• saada elämyksiä kuvallisen ilmaisun välityksellä
Sisällöt:
• piirustus ja maalaus
• muovailu ja rakentelu
• taide ja ympäristö
• viestintä kuvallisesti
2.7. KÄSITYÖ
Käsityö tutustuttaa lapsen omaan ja muiden kulttuureiden esineelliseen ympäristöön. Käsityö auttaa lasta toiminnallisesti kehittämään omaa elämänhallintaansa. Opetuksessa pääpaino on kokemuksellisessa oppimisessa.
Tavoitteet
Lapselle tarjotaan mahdollisuus:
• tutustua erilaisiin materiaaleihin
• silmän ja käden motoriikan ja koordinaation parantamiseen
• suunnittelutaitojen kehittämiseen
Sisällöt:
• tekstiilityöhön johdattelevaa oppiainesta: sormivirkkaus, kankaan leikkaaminen, pistoja
• tekniseen työhön johdattelevaa oppiainesta: vasaran käyttö, puuosien yhdistäminen liimaamalla ja naulaamalla
• askartelutyöt erilaisista materiaaleista
2.8. LIIKUNTA
Liikuntakasvatuksen avulla pyritään kehittämään lapsen fyysisiä ja motorisia kykyjä.
Liikunta pyritään säilyttämään osana lapsen jokapäiväistä toimintaa. Onnistuneiden oppimiskokemusten avulla vahvistetaan lapsen kehonhallintaa ja itsetuntoa.
Liikunnassa tärkeä osa on leikinomaisuus.
Tavoitteet
Lapselle tarjotaan mahdollisuus:
• omaksua myönteinen asenne liikuntaa kohtaan
• kehittää monipuolisesti kehonhallintaa
• kokeilla erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa liikuntaympäristöissä
• oppia huomioimaan toiset peleissä ja leikeissä ja oppia noudattamaan sääntöjä
Sisällöt:
• perusliikuntamuodot
• eri liikuntalajit
|
|
|