Kuopion eteläisiä kuntia varten perustettiin koulu Vehmasmäkeen vuonna 1884. Hiltulanlahti kilpaili tällöin koulupaikasta Vehmasmäen kanssa tukenaan kauppaneuvos Gustaf Ranin ja tohtori G. Nylander. Lopullisessa äänestyksessä hiltulanlahtelaiset jäivät kuitenkin toiseksi ja koulu perustettiin Vehmasmäkeen.
Lasten koulumatka Vehmasmäkeen oli kuitenkin liian pitkä, joten kauppaneuvos Ranin perusti heille täydellisen yksityisen kansakoulun. Se aloitti toimintansa Lapinmäellä sijainneessa mökissä vuonna 1884 ja jatkoi seuraavana vuonna Matkusjärven rannalla sijainneessa mökissä. Koulu oli tarkoitettu Koivumäen kartanon alustalaisten lapsille. Sinne saivat kuitenkin tulla muutkin lähialueen lapset. Vuonna 1886 oppilaita oli 31, aina Pitkälahtea ja Kostinkylää myöten. Kansakoulu toimi vuoteen 1923 saakka.
Koulun ensimmäinen opettaja oli Anna Miettinen. Taloudenhoitajana toimi Alma Ranin. Toisena opettajana toiminut Fanny Berlin jatkoi työtään vuodesta 1887 vuoteen 1923.
Oppivelvollisuuslain astuessa voimaan vuonna 1921 kansakouluntarkastaja määräsi lisäopettajan ottamisesta Koivumäen kouluun. Tämän päätöksen johdosta kunnanvaltuusto päätti perustaa 1.11.1921 kunnan kansakoulun. Sormulan talossa pidetyssä kokouksessa valittiin kansakoululle ensimmäinen johtokunta. Samassa tapaamisessa päätettiin ryhtyä etsimään uudelle koulutalolle tonttia Sormulan (Jokelan) sotilasvirkatalosta ja väliaikaiseksi tilaksi Ainolan torpan rakennuksia.
Oppivelvollisuuskoulu aloitti toimintansa vuokratiloissa Koivumäen kansakoulussa, joka nyt lopetti toimintansa. Sen koulupiiriksi päätettiin Hiltulanlahden kylä kokonaisuudessaan, Puutossalmen kylästä numerot 7 ja 8 sekä Haminalahden ja Leväsen kyliin kuuluvat Pitkänlahden sahanalueet. Varsinaiset opettajat, johtajaopettaja Juho Lojunen ja Aino Lojunen, valittin toukokuussa 1923. Alakoulun opettajan virka perustettiin 1925 ja siihen valittiin Oili Hirvonen.
Uusi koulutalo valmistui elokuussa vuonna 1926 nykyiselle paikalleen. Rakennus oli valmistuessaan varsin nykyaikainen. Päärakennuksen rinnalle rakennettiin syksyllä 2003 kaksi luokkatilaa ja teknisen työn tilat käsittävä viipalerakennus.
Koulun opettajina ovat toimineet myös mm. Martti Räsänen, innokas talkoomies ja nuorisoa urheilemaan kannustanut Antti Hänninen, yhteiskunnallisista harrastuksistaan tunnettu Edith Johanna Heikkinen (1932-1960, johtaja vuodesta 1944), talvisodassa kaatunut Niilo Tyry, Suojärveltä siirtolaiseksi tullut Gabriel Salovaara (1945-1953, johtaja vuodesta 1946), Jorma Koivusalo (1953- 1975, johtaja vuodesta 1957), Kaarina Karttunen (1955-1990), Annikki Liukkonen (1960-71 ), Raimo Thurén (1971 -1998, johtajana vuodesta 1975), Seppo Surakka (1975-1998), Minna Heikkinen (rehtorina vuodet 1998-2002) ja Harri Korteniemi (rehtorina vuodesta 2002 lähtien).
|
