|
|
Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta
Asia
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi perusopetuslain muuttamisesta (HE 215/2006 vp ).
Valiokuntakäsittely
Sivistysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (SiVM 20/2006 vp ).
Päätös
Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
Laki
perusopetuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 21 päivänä elokuuta 1998 annettuun perusopetuslakiin (628/1998) uusi 47 a § seuraavasti:
47 a §
Oppilaskunta
Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla koululla voi olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Sen tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista oppilaita koskevissa asioissa.
Oppilaskunnan toiminnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaskunnan toiminta järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti paikalliset olosuhteen huomioon ottaen. Oppilaskunta voi olla useamman koulun tai toimintayksikön yhteinen.
Jos opetuksen järjestäjä ei järjestä edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitettua oppilaskuntatoimintaa, opetuksen järjestäjän tulee muulla tavoin huolehtia siitä, että oppilailla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä koulunsa tai muun toimintayksikkönsä toimintaan liittyvistä, oppilaita yhteisesti koskevista asioista.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2007
|
Sivistysvaliokunnan mietintö 20/2006 vp
< Paluu | Sivun loppuun
Tarkistamaton versio 1.1 SiVM 20/2006 vp - HE 215/2006 vp
Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 25 päivänä lokakuuta 2006 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi perusopetuslain muuttamisesta (HE 215/2006 vp ).
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
• johtaja Eeva-Riitta Pirhonen, opetusministeriö
• ohjelmajohtaja Seppo Niemelä, oikeusministeriö
• opetusneuvos Jorma Kauppinen, Opetushallitus
• erityisasiantuntija Esa Iivonen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
• erityisasiantuntija Juha Henriksson, Suomen Kuntaliitto
• pääsihteeri Juha Makkonen, Suomen Lukiolaisten Liitto ry
• toiminnanjohtaja Pirjo Somerkivi, Suomen Vanhempainliitto ry
• erityisasiantuntija Riitta Sarras, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi perusopetuslakiin säännös, jossa säädettäisiin oppilaskunnasta. Uudella säännöksellä vahvistettaisiin oppilaskuntatoimintaa ja säädettäisiin sen tehtävistä yleisellä tasolla.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2007.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Yleisperustelut
Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä peruskoulujen oppilaiden osallistumisaktiivisuutta. Lakiehdotuksella vahvistetaan oppilaskunnan toiminnan merkitystä oppilaiden osallistumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja heidän mielipiteidensä kuulemisen parantamiseksi. Ehdotus toteuttaa hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tavoitetta kehittää kouluja ja oppilaitoksia tukemaan oppilaiden kasvua aktiiviseen ja demokraattiseen kansalaisuuteen.
Suomessa ollaan aiheellisesti huolissaan koululaisten vähäisestä kiinnostuksesta kansalais- ja muuta vaikuttamistoimintaa kohtaan. Esimerkiksi Civics - Nuori kansalainen -tutkimus (2000) osoittaa, että suomalaiset peruskoulun päättävät nuoret ovat yhteiskunnallisissa asioissa tietäviä, mutta passiivisia. He arvostavat kansalaistoimintaa vähemmän kuin yhdenkään muun maan samanikäiset nuoret. Heillä on aktiiviseen kansalaisuuteen tarvittavat kansalaisen perustiedot, mutta ei aktiivisen kansalaisen valmiuksia ja asenteita.
Myös koululaisten todellisia vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta koulussa on pidetty puutteellisina. Monet tahot ovat katsoneet, että oppilaiden tulisi päästä osallistumaan nykyistä enemmän yhteisten asioiden hoitoon. Kouluaikaisilla osallistumiskokemuksilla on todettu olevan selvä yhteys aktiiviseen kansalaisuuteen aikuisiässä.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppilaiden osallistuminen ja vaikuttaminen nähdään tärkeänä erityisesti yhteiskuntaopin opetuksessa. Perusopetuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa edellytetään, että paikallisissa opetussuunnitelmissa tulee ilmetä, miten kouluissa toteutetaan "Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys" -aihekokonaisuus. Opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.
Valiokunta yhtyy kuulemansa asiantuntijan näkemykseen siitä, että osallistuminen opitaan osallistumalla. Nuorena saatavat omakohtaiset osallistumisen kokemukset ovat tärkein aktiivisen aikuisuuden selittäjä. Oppilaskuntatoiminta on kodin kannustuksen ja järjestöjen toiminnan rinnalla ollut ja on edelleen keskeinen kansalaisuuteen sosiaalistaja. Koulun tehtävänä on kasvattaa sellaisia aktiivisen kansalaisuuden valmiuksia kuten kyky sekä uskallus ilmaista itseään ja myös eri välinein, pohtia toiminnan tarkoitusta ja ottaa osaa julkiseen keskusteluun, neuvotella rakentavasti ja etsiä yhdessä hyväksyttäviä ratkaisuja sekä selvittää ristiriidat ilman väkivaltaa ja hyväksyä erilaisuutta. Oppilaskuntatoiminta voi osaltaan edistää kaikkia näitä valmiuksia.
Valiokunta katsoo, että juuri perusopetuksen aikana voidaan varmistaa se, että kaikki ikäluokat kokonaisuudessaan varustetaan kansalaisen tiedoilla, taidoilla ja valmiuksilla sen sijaan, että kansalaisten aktiivisuus jakautuu eriarvoisesti.
Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että opetushallinto jatkaa hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman aikana hyvin alkanutta panostusta oppilaskuntatoimintaan ja laajemminkin osallistuvaan koulukulttuuriin. Oppilaskuntatoiminnasta tulee pyrkiä saamaan luonnollinen ja oleellinen osa jokaisen koulun arkea ja sen tulee tukea kasvatusta aktiiviseen kansalaisuuteen.
Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että oppilaskunnat eivät olisi pakollisia. Valiokunta hyväksyy ehdotuksen. Valiokunta kuitenkin korostaa sitä, että myös käytännössä tulisi löytyä valmiutta muuttaa asenteita ja toimintatapoja. Kouluissa tulee pyrkiä kuuntelevaan, innostavaan ja osallistuvaan toimintakulttuuriin, jolloin oppilailla olisi mahdollisuus harjoitella myös vastuun ottoa. Oppilaskunta on yksi kanava oppilaiden osallisuuden ja aktiivisuuden lisäämiseksi. Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että mahdollisimman moneen kouluun perustetaan oppilaskunta.
Yksityiskohtaiset perustelut
47 a §. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että kouluissa, joihin ei perusteta oppilaskuntaa kuitenkin annetaan mahdollisuus oppilaille tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 3 momentin.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 47 a § muutettuna seuraavasti:
47 a §
Oppilaskunta
(1 ja 2 mom. kuten HE)
Jos opetuksen järjestäjä ei järjestä edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitettua oppilaskuntatoimintaa, opetuksen järjestäjän tulee muulla tavoin huolehtia siitä, että oppilailla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä koulunsa tai muun toimintayksikkönsä toimintaan liittyvistä, oppilaita yhteisesti koskevista asioista.
_______________
Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2007
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj. Kaarina Dromberg /kok
jäs. Esko Ahonen /kesk
Hanna-Leena Hemming /kok (osittain)
Sinikka Hurskainen /sd
Tuomo Hänninen /kesk
Tatja Karvonen /kesk
Rauno Kettunen /kesk
Minna Lintonen /sd
Kirsi Ojansuu /vihr
Seppo Särkiniemi /kesk
Marja Tiura /kok
Jutta Urpilainen /sd
Unto Valpas /vas
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marjo Hakkila
|
|
|