Siirrymme nyt kaksikielisen kakun valmistusaineisiin. Mielestäni ensimmäinen ja tärkein valmistusaine on aito tarve käyttää kieltä. Jännä juttu: vaikka kaikki alan tutkijat tietävät tämän, asialle ei ole juuri omistettu erityisiä tutkimusprojekteja.
Tarve käyttää kieltä tulee esille jatkuvasti akateemisten tekstien sivulauseissa ja mitä erilaisimpien kaksikielisyysasioiden selityksissä. Tavallaan se on niin itsestään selvää, ettei sitä ole nostettu pöydälle erikseen syynättäväksi. Minä haluaisin ylentää tämän arkisen asian uuteen arvoon ja avata sen paljon laajemman keskustelun kohteeksi.
Kaksikielisen kakun ensimmäinen valmistusaine on siis aito tarve käyttää kieltä. Se on kuin taikinan jauhot: ainesosa, jota on määrällisesti eniten ja jonka ansiosta kakussa on jotain syötävää.
Johdantonamme aiheeseen toimii epätavallisen laadukas ja mielenkiintoinen nettikeskustelu, jossa kaksi kielitieteilijää vastaavat vanhempien kysymyksiin kaksikielisen lapsen kasvattamisesta. Asiantuntijat ovat eri mieltä ja ovat silti mielestäni molemmat oikeassa. He katsovat asiaa erilaisista näkökulmista.
Deborah Ruuskanen Vaasan yliopistosta katselee kaksikielisiä perheitä meille tutusta vinkkelistä. Hän ajattelee länsimaista yksikielisen ideologian kyllästämää yhteiskuntaa ja perhettä, jossa yksikielisinä kasvaneilla vanhemmilla on eri äidinkieli.
Anthea Fraser Gupta Leedsin yliopistosta ajattelee kaakkoisaasialaisesta näkökulmasta. Monissa aasialaisissa ja afrikkalaisissa yhteiskunnissa kaikki ovat monikielisiä. Kielet ovat eriytyneet täyttämään erilaisia rooleja yhteiskunnassa ja samassa perheessä voi olla käytössä monia kieliä.
Huomaatte miten Ruuskanen ja Gupta ovat selkeästi eri mieltä muutamasta tärkeästä asiasta. Silti molemmat puhuvat tarpeesta käyttää kieltä. Molempien tarjoamat vastaukset vanhempien kysymyksiin ovat erittäin laadukkaita. Löydätte niistä myös viittauksia useisiin asioihin, joista tässä blogissa on jo keskusteltukin.
Kyseinen nettisivu on The Linguist List – International Linguistics Community Online. Kyseinen keskustelu löytyy otsikolla Bilingual and Multilingual Children: Two perspectives. Tässäpä suora linkki:
http://linguistlist.org/ask-ling/biling.cfm
Kiinnittäkää erityistä huomiota siihen miten Ruuskanen ja Gupta viittaavat tarpeeseen käyttää kieltä. He käyttävät siihen erilaisia sanoja. Erityisesti Gupta puhuu kielen käytön tarpeesta hyvin samalla tavalla kuin minä. Pääsette sitten heti jyvälle, kun alan kirjoittaa jauhoista.
