Muisti on arkipäiväinen asia. Sen häiriöt osoittavat, kuinka merkittävä osa yksilöllisyyttä ja persoonaa toimiva muisti on. Jos et muista omaa henkilöhistoriaasi tai jos et muista elämääsi liittyviä tapahtumia, et kykene osallistumaan henkilökohtaisiin keskusteluihin.
Muistaminen ja oppiminen liittyvät neuraalisesti toisiinsa. Muistamista ja oppimista ei voi paikantaa yksittäiseen keskushermoston alueeseen tai järjestelmään. Muistitiedon tallentuessa hermoverkostoon syntyy muistijälki. Synaptisoituminen ja yhteyksien häviäminen muuttavat hermoverkkojen rakenteita.
Synaptisoituminen
Synapsi on hermosolun liitoskohta seuraavaan hermosoluun.
Sama hermosolu voi olla synaptisoitunut satoihin tai tuhansiin toisiin hermosoluihin.
Yhteyden käyttäminen vahvistaa yhteyttä.
Yhteyden käyttämättömyys hävittää yhteyksiä.
Hermosolut muodostavat neuroverkon, jossa muistiin tallettuva informaatio hajautuu laajaksi muistijäljeksi (engrammi).
Ei ole yhtä muistialuetta, vaan muisti toimii useiden toiminnallisten alueiden verkostona. Tämä paljastuu tarkkarajaisten muistihäiriöitten avulla. Aivokuoren sensoriset alueet vastaanottavat, yhdistelevät ja tallentavat tietoa. Otsalohko tärkeä toiminnan suunnittelussa ja tavoitteellisuudessa. Vireyden säätelyjärjestelmät (mm. RAS) ohjaavat valikoivaa tarkkaavaisuutta ja tietoista aktivaatiota.
Aivoalueiden rooli muistisuorituksissa
Limbisen järjestelmän vaurioiden on havaittu aiheuttavan vakavia muisti- ja tiedonkäsittelyhäiriöitä > tunteiden ja motivaation säätely keskeistä.
Basaaligangliot ja pikkuaivot keskeisiä taitojen oppimisessa (motoriikka).
Hippokampus ja talamus tärkeitä kognitiivisessa oppimisessa ja muistijälkien muodostamisessa.
Otsalohkovauriot vaikeuttavat työmuistin toimintaa ja tarkkaavaisuuden suuntaamista.
Muistin kolme tasoa
Sensoriset muistit: aistimuisti, jonka tieto on saatavilla heti mutta säilyy vain lyhyen hetken (0,2-3 sek.).
Työmuisti: käsittelee sensorisen muistin välittämää tietoa (1-30 sek), noutaa aiempaa tietoa.
Säilömuisti: tietovarasto, jonne tietoaines on varastoitunut.
Kaikki muistin osat ovat käytössä yhtä aikaa.
Pitkäkestoinen muisti
Taitoja ja valmiuksia: proseduraalinen eli nondeklaratiivinen muisti
Merkityssisältöjä: deklaratiivinen muisti, johon kuuluvat sekä kielelliset eli semanttiset merkitykset että koetut tapahtumat ja tilanneyhteyksien elämänkertamuisti eli episodit.
Klikkaa kuvaa
Muistin rakenne
Käsitekarttatehtävä 5
Tutustu muistin rakenteisiin
Yleisradion tuottamasta Etälukion verkkoaineistosta löydät tiiviin ja selkeän oppimmateriaalin muistin rakenteista. Sivut on koottu hiukan monimutkaisesti, joten seuraa alla olevia ohjeita:
1. Mene Psykologia-ohjelman verkkosivuille
2. Selaa vasenta ikkunaa kohtaan AIVOT
3. Klikkaa Aivot-kappaleessa olevaa linkkiä "muistiimme"
4. Oikeaan reunaan tulee teksti "Muistin monta tasoa", lue teksti
5. Klikkaa Muistin monta tasoa -tekstiruudun yläosassa olevaa tv:n kuvaa, saat äkyviin linkit kolmeen videoleikeeseen, katso ja kuuntele ne: Muistin eri tasot, Tietoinen muisti ja Työmuisti
Tämä on käänteinen käsitekarttatehtävä. Katso piirrosta muistin rakenteesta (kuva vieressä vasemmalla). Selitä pienellä tekstillä, miten ymmärrät kuvan. Yritä löytää muutama esimerkki, jolla voisit havainnollistaa muistitoimintoja.
Muisti tehtävä 1: Alzheimerin tauti ja muisti
Joudut ikävään tilanteeseen. Sinulle läheinen ihminen sairastuu Alzheimerin tautiin. Tutustu siihen Terveyskirjaston verkkosivuilla. Kuvaile, millaisesta sairaudesta on kysymys? Miten sairaus vaikuttaa muistin toimintaan? Voitko sinä jollakin tavalla auttaa tai helpottaa läheistäsi sairauden kanssa?
Muisti tehtävä 2: Mind maping ja muistin toiminta
Tällä kurssilla käytetään tietystä syystä oppimisen apuvälineenä käsitekarttoja. Jos tarkkoja ollaan, on olemassa merkitysero sen välillä, puhutaanko käsitekartasta, miellekartasta tai mind mapistä. Mind map on Tony Buzanin kehittämä menetelmä ulkoistaa muistitietoa (Buzan on myös luonut menestyvän mind map -bisneksen, joten suhtaudu tietyllä kriittisyydellä, kyse ei ole ainoasta tavasta jäsentää ajatuksia kartaksi). Katso alla oleva video, jossa Buzan itse selittää ajatuksiaan. Selvitä, mikä yhteys mind map -tekniikalla on ihmisen muistitoimintojen kanssa.
Muisti tehtävä 3: Muistin rajoitukset
Tiede-lehden numerossa 6/2006 kysyttiin asiantuntijalta, miten paljon tietoa ihmisaivoihin mahtuu tietokoneen tavu-yksiköillä laskettuna. Neurofysiikan dosentti Risto Ilmoniemi kuvaili aivoihin mahtuvan tiedon ylärajaa näin: "...muistin täyttäminen kirjoja lukemalla vaatisi kymmeniä tuhansi vuosia." Muistiongelmat eivät siis johdu siitä, etteikö muistiin mahtuisi. Pohdi oman kokemuksesi kautta ja oppikirjastasi opiskelemalla kysymystä: Mikä rajoittaa muistin toimintaa?
